...

satuin huomaamaan, että olit kirjottanut tänne. Kyyneleet valuu silmistä kun tietää, että toinen kärsii niin paljon, ettei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin miten ja millon tappas ittensä. Ja musta tuntuu pahalta, että koko ajan yritän ja yritän saada sun elämääs jotain joka sais sutkin hymyilemään. Koska kuitenkin samalla joudut kärsimään niin paljon, ja tavallaan pitkitän sun pahaa oloas. Mut tiedäthän, etten pysty elämään ilman sua ja sun kauniita sanoja. Haluaisin niin olla sulle se lämpö sisimmässäs, josta saisit aina uutta voimaa ja joka aina auttais sua eteenpäin. En tiedä voinko sitä olla sulle, mutta sä oot ainakin mun elämäni aurinko.
voimia ystäväni

Ainakin meillä päin osastolta pääsee kouluun. Muistelisin ainakin kuulleni kaveriltani, joka oli osastohoidossa, et joku kävi sieltä saattajan(?) kanssa lukiossa/ammattikoulussa. Eli siis ainakin saatettiin koululle ja haettiin sieltä. Täysin varma tästä "saattajasta" en oo, mut varma oon siitä et kouluu voi käydä sieltä osastolta käsin. Mut meinattiin joskus "laittaa" osastolle (ikävä kyllä ei ollut paikkoja silloin), ja kerrottiin et halutessani voin jatkaa opintojani tavalliseen tapaan vaikka osastolla olisinkin..