Hiippaläpän vuoto

kyllä aiheuttaa rytmihäiriöitä, tykytystä sekä sivuääniä. minkä ikäinen olet? minulla tismalleen sama vaiva.

minullakin. Kävin ultraäänitutkimuksessa (kallis!) ja todettiin hiippaläpän vuoto. Sain siihen beetasalpaajaa, ja söinkin niitä yhden paketin, mutta eivät vaikuttaneet suuntaan eikä toiseen. Luin sitä sivuvaikutuslistaa, joka oli noin 1,5 kilometrin mittainen, ja heitin reseptit roskiin. Rytmihäiriöt ovat erittäin kiusallisia, kun sydän hyppii rinnassa kuin vangittu pikkulintu, mutta kyllä tämän kanssa elää, ja kuollaankin sitten saappaat jalassa. En ole rajoittanut liikkumista mitenkään, eikä raskas liikunta tunnu ollenkaan pahentavan vaivaa. Henkinen stressi, ikävät tapahtumat ja murehtiminen pahentaa oireita. Minulla on lisäksi erittäin matala verenpaine, se aiheuttaa heikotusta rytmihäiriöiden lisäksi. Molempia vaivoja voi lievittää alkoholilla, mutta eihän se ole hyvä ratkaisu, sivuvakutuksensa silläkin...

Hei,

minulla todettiin hiippaläpän vuoto n. 10 vuotta sitten, noin parikymppisenä. Ei rytmihäiriöitä eikä muitakaan oireita. Olen käynyt kerran kontrollissa ja vuoto juuri ja juuri löytyi. Harrastan paljon liikuntaa, hyvin fyysistä, eikä ole ollut mitään oireita.
Nyt olen raskaana ja siksi käyn ylimääräisen kerran tutkimuksissa, että varmasti kaikki on hyvin ja tarvitaanko minulle synnytyksen ajaksi profylaksi. Hammaslääkärissä kun on hammaskiveä poistettu, olen saanut profylaksin.
Papereissani lukee että jos vuoto on yhä pysynyt samana (elin hyvin vähäinen), voidaan kontrollit lopettaa kokonaan.

Elän ihan normaalia, aktiivista elämää ja menee aina tosi pitkä aika etten edes muista että minulla ko. juttu on...lääkärissä joskus unohdan sanoa ja kun siitä kuuluu sellainen sivuääni niin muistan lääkärin ilmeen jälkeen että ai niin, unohdin mainita... :))

Joskus...vain ihan joskus..mieleni karkaa ajattelemaan että jos tämä pahenee...mutta ehkä tämä on tuonut jotain hyvääkin. Olen elänyt oikein isolla E:llä, minulla on kaikki se mistä unelmoin pienenä; rakas aviomies, haastava ja hyväpalkkainen työ, olen nähnyt maailmaa ja minulla on paljon hyviä ystäviä. Ja nyt pienokainen tulossa. Jos kuolisin,kuolisin onnellisena.

Heippa!
Minulla on "hiippaheikki" jo niin paha vuotamaan, että kardiologit ilmoittavat n. kuukauden kuluessa - leikataanko minut TAYSissa vai HYKSissa.

Olen (1957) synnynnäisesti sydänsairas (tahdistaja -99), mutta ko. läppä aukeni tähän "kuntoon" vasta n. 13 vuodessa.

Jos vuoto on ihan lievä - veren takaisinvirtauskin on vähäinen. Kyllä Sinä itse tuntisit ylimääräistä ahdistusta, mikä kohdallasi ei voi vielä olla mahdollista! Läpät aukeavat hitaasti.

Ole rohkealla mielellä - unohda "hiipotus", jatka elämääsi - tuskin joudut ainakaan kymmeneen vuoteen tosissasi katsomaan huppupäätä silmästä silmään! Leikkaus ei ole ainakaan pariinkymmeneen vuoteen tarpeen, jos sydämesi on muuten normaali!

Kun lukee kirjallisuutta aiheeseen liittyen, tulee aika sekava olo. Kerrotaan että vaiva yleensä aina pahenee. Ultraava lääkäri kuitenkin sanoi että minulla olisi sen laatuinen että hän ei usko että koskaan vaivaa tai elämää rajoittaa.

Taitaa kuitenkin olla todennäköisempää että joskus se vaivaamaan rupeaa.

Onkos tän toinen nimi muuten mitraaliprolapsi johon liittyy vuoto, vai onko se eri? alkaa olla jo termit hakusessa kun on aikaa kun olen käynyt tutkimuksissa.

Mikä teidän verenpaine on? mulla 110/58, joskus 120/80.

Huokaus.

Mulla on hiippaläpän vuoto VSD. Meinattiin 17v sitten leikata (olen nyt 27v), mutta kieltäydyin koska pelkäsin sydänleikkausta.
Hakeuduin pari vuotta sitten kouluttautumaan sairaanhoitajaksi, koska reikien ei muka pitänyt vaikuttaa elämääni merkittävästi. Noh, menin ensimmäiseen työharjoitteluuni, vanhusten pariin. Päivän lopulla en tajunnut enää mistään mitään ja minua väsytti niin, että olisin voinut nukahtaa istualleen. Minulla oli mielestäni myös rytmihäiriöitä niin, että kaksi kertaa meni "silmät nurin" eli n. sekunnin, parin ajaksi meni kai taju. Sain kuulla, että olen turhan kalpea, aina hirveän väsynyt, huono ryhti, näytän kuin minulla olisi hypovoleeminen shokki.. Pulssia ei tuntunut kunnolla jne. Muutaman kerran sain yöllisen ns. hengenahdistuksen kun elimestössäni taisi olla hieman turvotusta.

Nyt olisi kiva saada joltain kommenttia, pitäisikö minun vaihtaa alaa. Parempaan suuntaan sydän ei ainakaan mene, reiät eivät menneet umpeen eivätkä pienentyneet.

Tällä hetkellä en ole kontaktissa Meilahteen.. en siis ole 4 vuoteen käynyt tarkastuksessa.

Minulla on synnynnäinen sydänvika, oli reikä sydämmessä joka leikkaamalla operoitiin ja siihen jäi vielä läppävuoto..olen nyt elänyt sen kanssa 22vuotta...alkoholikin on osa elämää silloin tällöin ja krapulassa on aivan hirveätä mut ei oo viel kuolemaa tullut :P Käyttääkö muut jolla on tämä juttu nii miten alkoholia? iän myötä olen kyl lopettanut teini oikuttelut ja alkanut miettimään terveyttäni ja vähentää juhlimista. Joskus minulla saattaa olla rytmihäiriöitä muutenkii jotka kestävät useita minutteja ja toistuvat joka päivä ja ne on pelottavia..minulla on jatkuva sydänlääketys cozar niminen ja sillä aion pärjätä :S en halua leikkauksia!

Tietääkö kukaan voiko ottaa tatuoinnin (jalkaan) jos on mitraaliläpän vuoto (pieni sellainen)? Onkohan siitä jotakin haittaa.... tulehdusvaaraa yms?

Profylaksia hammaslääkäriin lienee myös kardiologin valinta tapauksen mukaan. Minulla on ollut hiippa-/mitraaliläpän vuoto v:sta -96, välillä vähäisempi ja sitten taas suurempi. Johtuu dilatoivasta kardiomyopatiasta. Sydän laajenee ja supistuu välillä.
Hammaslääkäri on profylaksia ehdottanut, mutta en ole käyttänyt, koska kardiologi tai muu lääkäri ei ole kehottanut. Kun vuoto taas suureni ja tutkittiin tarkemmin ultralla ruokatorven kautta, se oli pienempi. Kysyin silloin tältä HYKS:in kardiologilta profylaksista. Vastasi, että en tarvitse, ei kannata turhaan ottaa, on huomattu, että yleisesti on tullut enemmän haittaa kuin hyötyä. Antoi tämän ohjeen ja tiedon juuri minun tapaukseeni sopivana.

Nyt vuotoa on taas tutkittu ja koska se on ollut taas merkittävä, ryhdytään toimeen. Valitettavasti uudehko Suomessa tehtävä Mitraclip-korjaus ei sovi minulle. Olen vastannut myöntävästi kysymykseen, josko haluan tavalliseen avosydänleikkaukseen. Joten jonossa olen.

Nyt olisi aika taas tietää, profylaksia vai ei. Olen päättänyt itse, että käytän sen vaikka kukaan viimeisissä tutkimuksissa ollut kiireinen kardiologi ei sitä huomioinut..

Neistä googlaamalla löytyy aika tarkkoja ohjeita tapauksiin, jossa antibioottiprofylaksiaa tarvitaan. Mainitaan myös, että paljon käytetään turhaan.

Itse olen käyttänyt koko pienen ikäni antibioottiprofylaksiaa aina hammaslääkärissä käydessäni. Sekä ennen että jälkeen leikkauksen, jossa aorttaläppä korjattiin. Kukaan ei ole koskaan sanonu, että haittojen takia ei kannattaisi ottaa.

Miksi ihmeessä minun on otettava 2 grammaa antibioottia hampaiden puhduistusta varten? Satuin ehkä joskus mainitsemaan pienestä hiippavuodosta. Sehän on ollut vuosia, eikä kukaan lääkäri ole sellaisesta minulle puhunut, että pitää antibiootteja ottaa. Hammaslääkärikö sen päättää?

No onhan minulla immuunipuutosta, se kai sitten vaikuttanee. Eteisvärinäkin oli viime vuonna. ja Vasen eteinen on laajentunut, vaikuttaisvatkohan nämä. Sydämen oikea puoli (keuhkovaltimopuoli) oli kovilla eteisvärinän aikaan. Ei sydänlääkärit ole mitään antibiooteista maininneet eikä infektiolääkärit.

Eli mikä lääkäri päättää antibiootin käytöstä. On todella hankalaa käyttää niitä. Onko se tarpeen? Pidinhän 20 vuotta suussani bakteerista ja reikäistä nastahammasta. Oli reikiintynyt aika pahasti. Mulla on jatkuvat tulehdukset nielurisoissa ja poskiontelossa, eikös minun pitäisi sitten käyttää koko ajan antibioottia. saanhan minä ne ikenet rikki helposti hammastikuillakin.

Ehkä minun pitäisi kysyä joltakin sydänlääkäriltä asiaa, että syönkö antibiootteja turhaan hammaslääkärillä. Minulla tulee olemaan muutamia leikkauksia, tarviiko niissä antibioottia? En ainakaan viime joulukuussa saanut antibioottia sappileikkauksessa.

Kysy sydäntohtorilta niin ei tarvi arpoa.

Eteisvärinä saattaa olla syy. Hampaiden puhdistuksessa esim. siltä varalta, että jos iknien alta joudutaan rapsuttamaan hammaskiveä tai käytetään koneellista puhdistusta.
Hoitavalta lääkäriltä saa parhaan vastauksen. Hammaslääkärit ovat varovaisia, ettei tule vahinkoja. Tiehän aukeaa bakteereille verenkiertoon pääsemiseksi.

Ei ole enää hoitavaa lääkäriä, koska ei ole enää eteisvärinääkään. Kontrolleja ei enää ole sydänpuolella. Sitä paitsi sydänpolilla oli joka kerta eri lääkäri. Olen menossa ensi viikolla sisätautilääkärille, niin voin kysyä siitäkin asiasta.

henkeä piti haukkoa ja sydän löi että ihan korvissa kohisi..leposyke 130.menin lääkäriin ja sieltä suoraan kardiologille sairaalaan, sydän ultrattiin vuotava hiippaläppä.Leikattiin kiireellisesti.nyt on leikkauksesta 7 viikkoa ja olo on loistava.
Älkää jääkö pähkäilemään, rasitus pumpulle kasvaa tosissaan samoin kun riskit.

Hiippaläpän vuotoja on hyvin eriasteisia. Mulla on pieni, eikä se aiheuta mitään. Etesivärinääkään ei ole yhdeksään kuukauteen ollut, kun viime vuonna saatiin se pois. Joskus ilmenevät takykardiat aiheutunevat mulla veren kalsiumin noususta. Kalsium on tärkeä lihassupistuksen säätelijä. Voihan se kalsium tietenkin aiheuttaakin sitä läppävikaakin saostumalla läppään.

Saako tuon vuodon selville aina pelkällä kuuntelulla, vai onko tapauksia, että ei ole todettu kuuntelussa, vaan vasta ultrassa?
Mulla vähän vastaavia oireita. Kropassa muutenkin vähän yksi sun toinen paikka vinksallaan, on yliliikkuvuutta, prolapsia nikamissa jne.
Kaksi kardiologia on kuunnellut sydäntä, mutta eivät ole puhuneet mitään mahdollisesta läppävuodosta. Joku harmiton sivuääni kuului kerran, mutta johtui ilmeisesti siitä, että jännitin tutkimusta ja oli jostain pyörrevirtauksista johtuvaa.

Minulla ei ainakaan kukaan lääkäri koskaan ole mitään sivuäänistä maininnut, vaan niinpä kuitenkin hiippari sydämestä nyt elokuun alusta löytyi. Minulla ollut monta vuotta kammioperäisiä lisälyöntejä (ainakin 10 vuotta) ja niihin lääkitys propral. Nyt viimeisen noin vuoden aikana pahentuneet ja siksi lähdettiin tutkiin. Heinäkuussa oli holter jossa runsaasti (noin 4000 kpl) lisälyöntejä vuorokaudessa, vaikka olin lomalla ja oireet helpommat. Lausunnossa suositus sydämen uä. Uä:ssä sit läppävuoto löytyi, ei kuitenkaan kovin suuri niin ei leikata tarvi. Tässä odottelen työterveyslääkärin käyntiä että saisin ohjeistusta toimia, kontrollit ja mahdolliset rajoitukset ja suojaukset tietää. Olo on vähä sekava tästä kaikesta.. Pitkävaikutteinen beetasalpaaja vaihdettiin lääkkeeksi, Metohexal, vielä ei juurikaan vastetta mut toivossa eletään. Mulla oireina ollu lisälyönnit, tykytykset, väsymys, yleinen jaksamattomuus ja heikkous lihaksissa. Lievää hengenahdistusta ja hengästyn tosi helposti. Niin ja nielemisvaikeuksia.

Minulla on myös tämä läppävuoto, mutta vähäinen. Olen tarkkailussa 2vuoden välein. Tämä sairaus todettiin kun olin 8lk, eli tästä on nytten 3 vuotta aikaa.
Mul on sydämmentykytystä(oikeastaan vaan levossa) joka on todella inhottavan tuntusta. ja myös herkästi hengästymistä esim ylämäessä tai juostessa.
Noissa aikasemmissa teksteissä lukee noista tatuoinneista, niin mul on 2 tatuointia ja monen monta lävistystä joista lääkärit ovat kieltäneet pitää niitä mutta pidän silti eikä mitään ole (vielä) tapahtunut. Syön antibioottisuojan (2g AMORION(?) eli 500gx4 tuntia ennen toimenpidettä) aina kun menen esim hammaslääkäriin jos tehdään jotakin missä bakteeri pääsee elimistöön kuten hampaanpoisto.
Niin ja olen nyt 17v.

ILOISTA SYKSYÄ KAIKILLE :)

Tuoda tuoda .. heitä ne lävistykset jo pikaisesti pois ...Siis mitä .. antibiottia syöt ja lävistyksiä ja muita uistimia naama täynnä, herää jo siitä prinsessan unesta ja palaa takaisin suomalaiseen arkeen ilman niitä uistimia naamassasi. Voi olla että kohta leikkaus edessä ja sitten tulee ongelmia kun uistimia naama täynnä ja kukaan lääkäri ei ota vastuuta jos infektioita tulee sun märkivistä uistimista!

Olen 47v,hiippaläpän korjausleikkaus eli prolapsi tehtiin reilu vuosi sitten.Kuukausi leikkauksesta läppä petti uudestaan.jonka jälkeen uusi leikkaus ja mekaaninen keinoläppä kooltaan 35mm tilalle.Nyt olen toipunut lähes työkuntoon.Marevaa joudun syömään loppu elämäni ajan.Inri arvo pidettävä 2.5-3.5.Ennen hammas operaatioita otettava antibiootteja.Eipä tuosta ole ollut muuta haittaa.Jaksaa taas tehdä polttopuut ja muutenkin liikkua.Ei se elämä läppävuotoon lopu.Kaikille hyvää syksyn jatkoa.

Hei marskutin!Huomasin että virtsa punertaa kunnes se muuttui erittäin tummaksi. Kipuja eikä muita oireita ei ollut.Virtsan väri johtui siitä että korjatussa läpässä oli voimakas pistemäinen vuoto aiheutti ns.hemolyysin.Molemmat leikkaukset Kuopiossa 31.8 ja keinoläppä 26.10.Marevaa menee n.60mg viikossa.Lisäksi puolikas 10mg.Bisoprololia hidastamaan hieman nopeutunutta pulssia.Joskus iltaisin levossa muutama lisälyönti tulee mutta ei muita oireita.Tsemppiä sulle toivotaan että kaikki on ok.

Hei! Olen 18-vuotias tyttö ja minullakin tämä mirtaaliläpän vuoto ollut todettuna n.4 vuotta. Kerrottu on että normaalia elämää pitäisi elää muttei mitään "raskasta" työtä eikä kuntosalilla saisi mitään painavia painoja nostella ettei sydän rasitu liikaa. Mulla on se ongelma tossa että olen hoitotöissä ja siellä kyllä joutuu nostelee asukkaita joka on minulta kiellettyä, tai ei täysin kiellettyä mutta pitäisi muistaa ettei liikaa rasita itseään. Myös käytän AMORION 500x4 silloin vain kun bakteerin leviäminen on mahdollista elimistöön (kuten hammaslääkäri käynnit). Ennen ei minkään näköisiä oireita tästä mutta nyt ajan myötä on ilmennyt hengenahdistusta varsinkin kun on rasittanut itseään. Toivottavasti ei mene huonompaa suuntaa koko sairaus. Lisänä omistan muutaman lävistyksen ja tatuoinnin jota lääkärit vastustavat. Ja tupakanpoltosta: eräs lääkäri sanoi ettei minulla oo mitään kiirettä lopettaa tupakointia että haitat näkyvät vasta monen vuosien jälkeen jos jatkan?! :D

Lävistyxet veks jos meinaat joskus päästä korjausleikkaukseen sillä itsestään ei läppävuoto korjaannu vaan pikkuhiljaa huononee..

Prosentti luvut ?? yleensä vuoto määritellään tasoilla 1-5 ..joten jos tason 1 vuoto niin se on aika pieni ja vain ollaan seurannassa 1-2 vuoden välein, jos taas taso 4-5 niin alkaa jos kirurgi teroittta BlacDekkerin terää että pääsee rintarankaa auki sahaamaan. Ite kun menin leikkauspöydälle niin oli melkein suora vuoto, oli joskus rytmäreitä ja ei voinut vasemmalla kyljellään nukkua kun sydän oli suurentunut liki 3 kertaiseksi vuodon takia.. No nyt kaikki OK ja sydänkin palautui oikeisiin mittoihin puolen vuoden kulutta leikkauksesta.. Kyllä se niin on että läppävuoto pahenee vuosien saatossa ei se itsekseen korjaannu

hei! itselläni todettiin läppävuotoa viime vuonna. Ihmetyttää koska hän oli sitä mieltä että ei mitään jatkoseurantaa tarvitse. Sit vasta jos alkaa ilmenee jotain hälyyttäviä merkkejä, esim. tajunnan menetystä jne. Tämä samainen kardiologi oli sitä mieltä että minun rytmihäiriöt ja tykyttelyt eivät millään lailla johdu tästä läppävuodosta. Koska hänen mukaansa läppävuodon oireisiin EI kuulu rytmihäiriöt ja tykyttelyt. Nyt kuitenkin olen lukenut teidän muiden kirjotuksia, ja tosissaan huolestunut! Pitäiskö nyt varailla toiselle kardiologille aikaa? vai vaan luottaa häneen??
Joku täällä mainitsi, että ei ole suositeltavaa rasittaa itseään liikaa, esim.kuntosalilla ei saisi nostella liikaa painoja. Itse käyn n. 4krt/vk salilla, ja nostelen kyllä isojakin painoja koska tavotteeni on kasvattaa vähän lihasmassa. Joudunko nyt oikeesti pelkäämään, että sydän pettää :O??

Kyllä rytmihäiriöt ja tykytykset kuuluu yhtenä oireena läppävuotoihin.Vuodot useasti kehittyvät melko hitaasti, itselläni syntymästä saakka pieni vuoto ja leikattiin 49vuotiaana.Mut nää on yksilöllisiä juttuja, joillakin voi leikkuu kutsua melko nopeastikin.Minulla ei ollut mitään rajoituksia urheilun suhteen koskaan, sen mukaan miltä tuntuu.Kilpaurheilinki jossain vaiheessa.Kannattaa kuunnella kehoa, jos sali menee oireitta, niin ei kai siinä pitäisi olla sen kummenpaa..Tsemppiä..

Minullakin on hiippaläpän vuoto, jota on seurattu vuosittain kolmen vuoden ajan. Olen vielä hyvin nuori, mutta nyt tilanne on pahentunut ja leikkaus täytyy tehdä. Leikkaus on ylihuomenna ja kirjoitan aiheesta blogia: http://nuorisydan.blogspot.fi/

Kuinka usein teilä muilla on kontrollikäyntejä. Kun minulle sanottiin tosiaan, että palattaisiin asiaan vasta jos tulee jotain vakavia oireita. Muita siis kun mitä nyt on, eli niitä rytmihäiriöitä ja kunto on TOSI surkea, vaikka olen harrastanut aina aktiivisesti liikunta.

Hienoa nuori sydän, että leikkaus meni hyvin! Hieman ihmettelin blogissasi tuota, että sairaalassaoloaika olisi 2 viikkoa? Itse olin aorttaläppäleikkauksen jälkeen 6 pv sairaalassa ja aika harva kai 2 viikkoa joutuu oleen.

Läppä vuotaa täälläkin, ennen hammaslääkäriä ab suoja, ja oikeastaan aina kun jotain leikellään. Mulla on myös tatuointeja eikä ole kyllä tullut mieleenkään kysyä lääkärin mielipidettä ..
Seurannassa kerran vuodessa ja joka vuosi löytyy jotain uutta sieltä pumpusta :/
Harrastan silti täysillä ja kovilla sykkeillä jotka ehkä vuodosta johtuen nousee jopa yli 200 esimerkiksi intervalli juoksuissa. Lisäksi kuntosalia, kahvakuulaa yms....
Ei ole kyllä käynyt mielessä kysyä lääkäriltä saanko harrastaa - jos ei saisi niin samakai se olisi kuolla pois?

Joku kardiologi mulle joskus sanoi että sitten kun se läppä rivahtaa kokonaan niin varmasti hakeudun sairaalaan - sen kuulemma sitten huomaa. Mutta siihen asti elän täysillä ja nautin!

Minulla myös hiippaläppä vuotaa. Ikää alle 30v ja huolestuttaa iha järkyttävästi. Jatkuvasti rytmihäiriöitä, huimausta ja hengenahdistusta. Odotan aikaa kardiologille. Ootteko käyneet yksityisellä vai kunnallisessa? kauheet jonot tonne kaupungin lääkärille... Miten tästä taudista selviää? vaivaako loppuelämän ajan? luin, että johtuu hiippaläpän myksomatoottisesta rappeutumisesta, mitäköhän se tarkoittaa??

Vaivaa ei voi korjata muuten kuin leikkaamalla rintakeha auki ja uusi läppä tai entisen korjaus n 3 kk tulee saikkua ja sitten kaikki yleensä ok ainakin nuorilla ei mitään hämminkiä. Tuskimpa sulla mikään kiire on mennä leikkaukseen mene vaan jonon kautta kyllä se siitä sitten prosessi etenee.........

hei! onko tietoa aiheuttaako raskaus mitä läppävialle, pahentuuko, miten synnytys?

Hei kaikille!

Minulla on tänä syksynä alkaneet päivittäiset rytmihäiriöt, työnteko ja opiskelu ovat niistä kärsineet kun keskittyminen herpaantuu jatkuvasti. Lisälyöntejä tulee koko ajan, aamusta iltaan. Välillä tuntuu että sydän puskee rinnasta ulos, pulssi välillä nopeutuu ja välillä hidastuu. Iltaisin on vaikea saada unta kun sydän tekee mitä sattuu. Krapulapäivät on olleet aina ihan mahdottomia, ja sen takia alkoholinkäyttö on jäänyt lähes kokonaan pois. Viimeisin krapula aiheutti sydämen rumbakarnevaalilta kuulostavan tilan ja niin heikon olon, etten uskalla enää pulloon koskea. Hengästyn helposti, ja hävettää kavereiden kanssa pyöräillessä kun olen ainoa joka puuskuttaa lyhyelläkin matkalla. Kädet ja jalat on aina kylmät ja pistelyäkin on usein. Väsyttää, vaikka nukkuisin paljon ja välillä pitää ottaa oikein kunnolla henkeä, kun tuntuu että hengitys on aivan pinnallista. Nyt olen 23-vuotias, mutta jo teini-iässä minulla on ollut satunnaisia paniikkikohtauksia. Stressiäkin on ollut kautta aikojen.

Tänään kävin yksityisellä lääkärillä, kun kunnan puolella jonot ovat niin pitkiä. Lääkäri teki sydämen ultraäänen. Sieltä löytyi hiippaläpän prolapsi ja "pienehkö" vuoto. Lääkäri kutsui tätä "sydämen kauneusvirheeksi" ja määräsi vaivaan beetasalpaajaa. Kontrolliin pitäisi kuulemma parin vuoden päästä mennä.
Itse menin niin paniikkiin käynnillä, etten tajunnut kysyä mitään enkä tainnut oikeen kuulla edes mitä lääkäri kertoi.

Täytyy ilmeisesti odotella alkavatko beetasalpaajat vaikuttaa. Pelottaa, kun täällä puhutaan jopa sydänleikkauksista. Myös taudin psyykkinen puoli pelottaa, varsinkin kun olen stressaajatyyppiä ja ahdistun helposti. Paljon kysymyksiä on herännyt, mutta en tiedä kuinka saisin vastauksia.

Milloin tuo paljon puhuttu holter tehdään? Kannattaako sitä tehdä jos sairaus on jo diagnosoitu? Mitä jos lääkkeet eivät auta ja rytmihäiriöt jatkuvat edelleen näin pahoina? Voiko vuoto pahentua ajan saatossa?

Lievä vuoto ei yleensä aiheuta mitään ongelmia. Itselläni oli vuosia lievänä ja täysin oireeton. Oireita alkoi tulla vasta kun vuoto kasvoi massiiviseksi ja alkoi kuormittamaan sydämen oikeaa puolta siten, että myös trikuuspidaaliläppä alkoi vuotaa. Oireet, väsymys, verenpaine oli todella alhainen esim. 100/55, hengästyminen kävelessä, lieviä rintakipuja rasituksessa tai rasituksen jälkeen (puolisen tuntia) mitään varsinaisia rytmihäiriöitä ei ollut, pari kertaa oli ns. exstra lyöntejä jotka korjaantuivat itsekseen. Mitään sydänlääkkeitä ei ollut käytössä. Näin pärjäsin noin viisitoista vuotta jona aikana ihan normaali työelämässä ja tein kaksi lastakin.

Asia korjattiin kymmenisen vuotta sitten keinoläpällä. Tietenkin avoleikkaus josta toipuminen kesti sellaisen reilu kolme kuukautta. Pieniä ensi ongelmia jotka kuulema kuuluvat kuvioon oli nesteiden nouseminen keuhkopusseihin joka poistettiin punktoimalla ja kaksi flimmeriä joissa tehtiin siten, että minut nukutettiin pariksi minuutiksi ja sydän pysäytettiin ja laitettiin uudelleen käyntiin jolloin palasi normaali rytmiin. Tuo voidaan myös tehdä lääkkeillä mutta kohdallani oli kyse melko pahasta flimmeristä kun leposyke veteli 140 paremmalla puolella.

Puoli vuotta leikkauksen jälkeen olin täysin kunnossa ja sitä on jatkunut näihin päiviin. Tahdistinta ei ole sillä läppä on täysin mekaaninen ja sydän liikuttaa sitä. Mitään sydänlääkkeitä ei ole käytössä ja nyt kymmenen vuoden jälkeen yhtään huoltokertaa ei ole tarvittu ;) joten aika hyvä peli sanoisin.

Minä olen 59v ja vuoto todettiin neljä vuotta sitten Olen käyynyt tarkistuksissa joka toinen kesä, en tänä kesänä. Hyvin on mennyt tähän asti mutta nyt huimaa aika tavalla, hengästyn tosi helposti, rintaan pistää vähäinenkin liikunta. Suun ympärykseni on välillä ihan valkoinen ja huulet siniset, sen huomaa kaikki ja kysyvät onko joku hätänä.
Nilkkani ovat välillä kuin pullataikinaa.

Minulla on myös astma ja hengästyminen ja rintakipu meni ensin sen piikkiin. Mutta nyt lääkäri epäilikin sydäntä ja sain lähetteen sairaalaan.

Niin kuullostaako nuo oireet sydänperäisiltä oireilta?

Itsellä edessä läppäleikkaus. Ei ole mitään oireita paitsi tykyttely, haukottelu ja tunne siitä kun ei saa hengityksessä aina ns. raikasta ilmaa.
Pelottaa ja ahdistaa.

Minäkin olen menossa leikkaukseen. Oireina on jatkuva väsymys, nilkkojen karmea turpoamien ja hikoilen kuin sika pienenkin rasituksen jälkeen.

Kuinka pitkä sairausloma tuosta yleensä tulee? Teen raskasta porrassiivousta.

Itsellä on vaivannut päälle vuoden ylikunto, kun alotin hyvin raskaan työn (sekä fyysisesti että henkisesti). Olin juossut juuri puolimaratoonin ja polkenut pirkanpyöräilyssä 134 km ja treenasin jatkuvasti, kunnes töiden takia treenit olivat vähän liikaa kunnolle, niin väsähdin ihan kokonaan enkä enään hirveästi ole jaksanut liikkua. Työt ovat minulta nytten ohitse ja opiskelen tällä hetkellä, mutta vieläkin on vähän sellainen olo ettei ihan täysillä pysty liikkumaan ja ei puhettakaan että pystyisin enään juoksemaan pitkiä matkoja. Kävin urheilulääkärillä, eikä verikokeissa ja sydänfilmissä huomattu mitään, mutta lääkäri sanoi että kannattaa mennä vielä sydämmen ultraääneen että saat täyden varmuuden että olet terve. Kävin sitten ultraäänessä ja siellä huomattiin mitraaliläpän lievä vuoto (PISA vain pari - kolme millimetriä). Lääkäri sanoi että tämä ei pitäisi vielä vaikuttaa mitenkään ja liikuntaa pitäisi pystyä harrastamaan ilman mitään ongelmia. Mut en sitten tiedä, että voiko kuitenkin tämä kunnon heikentyminen johtua siitä. Olen nytten 24 vuotias et ei muutakuin kovaa treeniä vaan ja kolmen vuoden päästä pitäisi uudestaan mennä katsomaan onko vuoto muuttunut mihinkään suuntaan. Oireina itsellä on sydämmen tykyttelyä aina välillä, sitten liikunnan jälkeen väsymystä, sekä voimattomuutta ja aamuisin sykkeet nousevat jonnekkin 120 sängystä noustessa, sekä lievää masentuneisuutta ja alemmuuden tunnetta. Nytten on ollut myös pientä paineen tunnetta rinnan vasemmalla puolella, voi toki johtua myös siitä jos lihakset on jumissa.

Oletteko lukeneet englanninkielisiä artikkeleita mitraaliläpän, MVP, vuodosta? Miltei kaikissa englanninkielisissä artikkeleissa on pitkä lista psyykkisiä ja hermostollisia oireita (paniikkihäiriötä, univaikeuksia/häiriöitä, lisälyöntejä, pompotuksia jne) jotka on todella hankala yhdistää läppävuotoon, ennen kuin selviää että kyse on läppävuodosta. Outoa että kardiologini ei kertonut tai oikein kysynyt näistä ongelmaan liittyvistä sivuoireista mitään, nimittäin ovat häirinnet koulua, työtä jne iät ja ajat ja vasta nyt ymmärrän että pirun sydänhän se on koko ongelman takana! Vuotoni on lievä ja lisälyöntejä en juuri onneksi huomaa, mutta moni esitelmä ja muu esiintyminen on mennyt huonosti kun pulssi nousee ties minne jo pienestä jännityksestä, vaikka sinänsä en esiintymistä pelkää, mutta autonominen hermosto temppuilee ja aiheuttaa pulssin nousua jne.
Artikkeleiden mukaan, riippuen vähän artikkelista, MPVN esiintyvyys on 2-7% väestöstä ja ongelma on periytyvä ja ei sinänsä sairaus vaan peritty ominaisuus. Henkilöt joilla on MPV mahdollisesti hermosto on kytkeytynyt "hassusti" mikä aiheuttaa hermostollisia oireita. Lisäksi lukemani mukaan ylimääräisitä antibiooteista on ollut vain marginaalinen hyöty vs. haittoihin. Hammaslääkärit varsinkin jenkeissä haluavat suojata oman nahkansa välittämättä potilaan hyödystä ja siksi lähes pakottaneet syömään antibiootteja.
Viimeinen kohdallani mieleen tullut juttu oli, että kardiologi miltei tuputti rytmihäiriöihin beetasalpaajia, vaikka verenpaineeni on todella matala 100/75 ja esim Holerissa alin sydämen syke yöllä oli 34/min. Ihmettelen vain että miten kävisi jos tähän vielä beetasalpaajia popsisi, niin aamulla ei varmaan enää heräisi!
PS. Käykää tosiaan lukemassa ulkomaan artikkeleita tai vaikka wikiä - ainakin minun kohdalla saatu tieto toi helpotusta mieltäni askarruttaviin kysymyksiin

Mulla todettiin just lievä vuoto. Oon ravannut lääkärissä väsymyksen vuoksi yli kaksi vuotta. On tutkittu astmaa, allergiaa, ehdotettu refluksia, masennusta, työuupumusta, tarjottu unilääkkeitä ja masennuslääkkeitä. En ole suostunut ottamaan kun olen koko ajan tiennyt olevani ok niiltä osin. Mulla on ollut myös rytmihäiriöitä ja talvella sairastetun influenssan jälkeen niistä muodostui todellinen ongelma, kohta 3 kk sydän on muljahdellut päivittäin. Aiemmin nämä rytmihäiriöt oli helpompi yhdistää stressaavaan elämäntilanteeseen mutta nyt niitä tulee koko ajan. Olen ollut pitkän aikaa todella stressaantunut töissä, mutta luulen että se johtuu osittain siitä, että olen ollut niin kovin väsynyt koko ajan. Luulin myös että kun kroppa on niin jumissa ja jännittynyt, henkeä täytyy monesti haukkoa ja vetää keuhkot täyteen, hengittäminen ei ole luontevaa vaan pinnallista ja työlästä monesti. Olen pitkin kevättä myös joutunut makoilemaan liikunnan jälkeen pitkiä aikoja, kun voimat on olleet ihan pois. Mutta nyt tämän diagnoosin jälkeen kaikki on päivän selvää, että tämä mun jaksamattomuus yms oireet johtuu tuosta pumpusta. Kardiologi käski kontrolliin vasta viiden vuoden kuluttua, mutta en taida jaksaa tällaisessa kunnossa niin kauaa. Ahdistaa ja pelottaa.

Kahdeksankymppisellä äidilläni todettiin ultrassa lievä hiippaläpän vuoto. Tämän lisäksi hänellä on eteisvärinä ja beetasalpaajat Marevan on käytössä. Hänellä on ollut pahaakin hengenahdistusta jopa ihan hitaassa, lyhyessä kävelyssä (joutui kerran kutsumaan ambulanssin). Olen tosi huolissani. Eikö näin oireisia tapauksia jo leikata? Äitini ei oikein uskalla tehdä mitään eikä pahemmin liikkuakaan. Lääkäri oli ilmeisesti sitä mieltä että mihinkään toimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä. Teettää nyt kuitenkin Holterin vielä. Mitä ihmettä asialle voisi tehdä?

Minulla ulrattiin sydän noin 3 kuukautta sitten ja silloin täysin terveessä kunnossa, tosin oireitakaan ei ilmennyt. Viikkoja myöhemmin sairastuin virukseen, jossa kävelysyke keskimäärin 140, 7 viikkoa. Alkoi tulla epämääräisiä oireita kuten kammioperäisiä lisälyöntejä ja rytmihäiriöitä, joissa syke jopa 180 ja viittauksia hapen puutteesta. Myöhemmin makasin vain hiessä tuskissani runtakipujen kanssa. Sinnitteli muutaman viikon kunnes lanssilla sairaalaan. Lanssi miehet sanoivat, että " No jaa kyllä se tykyttää." Pulssi oli siis 130 EKG:ssa joka otettiin. Sairaalassa otettiin verikokeet, joissa selvisi alhainen kalium, joka voi ilmeisesti altistaa noille rytmihäiriöille. Sain kalium tabletteja. Oli viikonloppu, joten kardiologi ei ollut paikalla. Koko sairaala sänky oli hiestä märkänä. Nuori kun olen yleislääkärit ei helpolla antaneet mitään sydänlääkettä. Kolme kertaa pyysin lääkärin uudelleen jolloin sain puolikkaan 1,25 mg propraalin. Huh apu oli suuri. Vaikutus kuitenkin loppui hyvin nopeasti ja yöksi en saanut enää lääkettä. Söin kolme kertaa päivässä 1000mg panadolia rintakipuun ja lievään lämpöilyyn. Noh sain nukahdettua. Parin tunnin päästä heräsin yhtäkkiä. Olin taas aivan hiessä ja kauheat rintakivut. Huomasin vielä, että jaa oikeapuoli kehosta on kokonaan halvaantunut, yritin kävellä, koko huone pyöri ja kaaduin maahan. Pupillit oli laajentuneet. Neurologi tuli ja aamulla pään mangneettikuvaan. Ilmeisesti ohi menevä aivoverenkierronhäiriö. Olen vasta 16-vuotias. Rytmihäiriöt siis aiheuttivat tuon kohtauksen, koska ennen sitä syke oli kuulemma ollut 185 unessa ja yhtäkkiä laskenut vaarallisen alas 33. Ilmeisesti sydän veteli aika viimeisillään, kun oli niin väsynyt noihin rytmihäiriöihin ja korkeeaan sykkeeseen, jota oli jatkunnut jo kuukausia. Kardiologi tuli myös myöhemmin ja sydän ultrattiin. Tällä kertaa löydettiin pieni mitraaliläpän vuoto. Heti kun kardiologi nosti takamuksensa ylös tuolilta lääkkeitä alkoi tulemaan. Aloitettiin beetasalpaaja, Bisoprolol jatkuvaan käyttöön. Vielä seuraavan yön olin sairaalassa ja nukuin levollisesti, syke tasolla 60-70 pysyen. Olen kiitollinen sairaalassa saamani palveluun ja henkilökuntaan. Nyt kuukausi mennyt kotona ja sydän pysyy levossa jopa tasolla 50-65. Rintakipuja oli vielä sairaala reissun jälkeen noin 2-3 viikkoa, mutta kun sydän sai levätä lääkkeiden ansiosta kivut ovat vähentyneet paljon. Nyt odottelen Holtterin tuloksia, joista kardiologi soittaa parin viikon päästä. Mukavaa kun pystyy jopa kävelemään ja tekemään pieniä askareita.