En tienny mihin tämän viestin laittaisin, mutta ei kai tämä niin täysin väärään paikkaan mennyt. Lähinnä kirjoitan, koska tästä asiasta ei löydy juuri mitään tietoa. Mikä on melko outoa, sillä luulisi tämän kiinnostavan psykiatreja, aivotutkijoita yms.? Haluaisin tietää mistä kyseinen johtuu. Jos tiedät mitään tästä, tai tiedät jotain linkkejä mistä saisn tietää asiasta niin pistä viesteihin. Ja mikäli olet ehkä itse kokenut saman niin haluasin tietää miten kauan muistat tämän olleen sinulla? Ja miten olet pärjännyt asian kanssa? Itse olen siitä asti kuin jaksan muistaa vihannu "oman" sukupuoleni vaatteita, leikkejä ja melkeimpä kaikkea mitä siihen liittyy. Kaikki kaverini oli vastakkaista sukupuolta ja harrastukset myös vähän enemmän sellaisia joita oman sukupuoleni ihmiset harvemmin harrastavat. Vanhemmiten olen yrittänyt opetella enemmän oman sukupuoleni kaltaiseksi ja jokseenkin onnistunut siinä. Tosin olen kompensoinut asiaa harrastuksillani, jotka ovat niin kaukana omasta sukupuolestani ettei mitään rajaa. Alan pikkuhiljaa ymmärtämään etten pääse tästä ikinä eroon, ja olen aika sinut asian kanssa. Kiinnostaisi vain tietää mistä se johtuu. Aivoista? Hormoneista? Jos tiedätte mitään viisasta asiasta niin olisin todella kiitollinen
seksuaali identiteettihäiriö
jippiiii
2130
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No lieneekö tuossa sitten pahaa jos esim tyttö harrastaa perinteisiä poikien juttuja ja päinvastoin. itselläni oli nuorena hieman samaa. Syy on varmaan siinä, kun isä olisi halunnut minusta poikaa, hän ja hänen isänsä selvästi halveksi naisia: piti heitä tyhminä ja helposti miehelle antautuvina. Siis naisen ei olisi saanut mitenkään olla seksuaalisesti miestä haluava. Myös kaikkea naisellista vaatteita, naisten töitä ja akkamaisuutta halveksitiin, myös tunteilua. Olisin halunut olla ainakin kahdentoista vuoden ikään asti poika ja todella minua inhotti kun alkoi ensimmäiset naiseuden merkit näkyä kehossa.
Olen kuitenkin nykyään sujut oman itseni kanssa ja olet mielelläni nainen. Onko niin että identiteettiäsi omassa sukupuolessasi ei ole lapsena tarpeeksi rohkaistu ja kannustettu.
Olin poika nimeltä Päivi, enkä tiennyt oonko Roomeo vai Juuia.
Ei minulla nyt muuta ollut tähän, jos kiinnostaa kuunnella tuo laulu
hae hakukoneella, youtube Leevi and the Leavings - poika nimeltä Päivi.
Tänä vuonna tulee täyteen 10 vuotta yhtyeen voimahahmon ja laulajan
Gösta Sundqvistin poismenosta. R.I.P.