Hei. Lähden kirjoittamaan koska olen hyvin ahdistunut.. Tuntuu ettei nykyistä miestäni kohtaan ole minkäänlaisia tunteita enää jäljellä. En jaksa enää tätä.. En haluaisi asua enään hänen kanssaan enkä nukkua enää samassa sängyssä.. Mies ei näe suhteessamme mitään vikaa varmaankaan?? Tällä hetkellä olen ahertanut kolmen lapsemme kanssa ja pitänyt taloa pystyssä.. Siivonnut, kokannut, pessyt pyykit.. Mies ei töistä tultuaan tee yhtään mitään.. Astuu valmiiseen pöytään ja siirtyy sohvalle.. Ja siellä hän pysyykin.. Hän ei osallistu arjen pyöritykseen millään tavoin edes viikonloppuisin.. Olen aivan uuvuksissa ollut jo monta vuotta... Mutta jos lähtisin odottaisiko mikään onni tai rakkaus minua?? Vai jäisinkö sitten yksin? Ajatus pelottaa hypätä pois tästä oravanpyörästä... Taloudellinen selviäminenkin on erittäin pelottavaa... Nyt kun olen vielä minimi äitiysrahallakin. Näkyykö että uskaltaisinko vihdoinkin lähteä?? Mitä vielä pitää kestää että vihdoinkin uskaltaisin erota?? Näkyykö muuttoa? Vai todellinen loppuun palaminen kolmen pienen kanssa?
katsothan minulle??
uupunut ja väsynyt
490
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En oo ennustaja. Mutta ensin puhut ukon kanssa. Ja sanot tiukasti että asioiden on muututtava tai jätät. Jos ei muutu. Jätät. Kaikille ihmisille löytyy aina uusi kumppani. Se on myös fakta
Lasten syntyminen on muuttanut teidän suhdetta, mies ei enää näe sinua naisellisena seksuaalisena olentona, vaan lastensa äitinä.
Tällä miehellä on "mamma syndrooma" täältä sanotaan sinulle.
Äitinä oleminen on eri asia kuin nainen puolisona.
Mies on henkisesti aika tyhjänoloinen, päässä ei paljon liiku.
Näen että ulkoista apua tarvitsette, mutta se pelastaa teidät avioerolta, jos mies
suostuu lähteämään autettavaksi.
Onko sinulla mitään ulkoista harrastusta tai hyviä ystäviä? Se sinun tulee hankkia heti. Varaat ajan itsellesi, jolloin mies on lasten kanssa.
Miehellä ei sisäisesti ole asiat kunnossa, masennukseen taipuvainen tai muuten tumma mieliala.
On tehtävä jotain, hae apua. Voisitko puhua jollekin asiantuntijalle?Sanotaan vahvasti, että hae nyt apua.
Tilanne ei muutu, jos et hae apua, kohta sinulla on hoidettavana ja jo osittain onkin neljä lasta:(
Ei tämä helpolta näytä, tilanne on mennyt jo aika kauan näin. Mutta perheen pelastamista, lasten hyvinvoinnin takia kannattaa koettaa pelastaa mitä on pelastettavissa. Voit tehdä oman ratkaisusi hieman myöhemminkin.
Yksin et vielä ihan selviäisi erostakaan, yksi lapsista kovin kiinni isässä.
Mutta loppujen lopuksi sinä teet päätökset ei tuo mies.
terveisin
siril
Heleppohan se on valmiiksi kerrottuun tarinaan arvailla.
en ole ennustaja mutta ota yhteyttä sosiaaliviranomaisiin josta saat apua lasten ja kodin hoitamiseen. Sinun ei kannata harkita eroa tässä vaiheessa, koska teillä on 3 pientä( varmaan alle kouluikäisiä) lasta. Ja jos teidän suhteessa ei ole alko tai väkivalta ongelmaa ei suhde niin paha ole, etteikö sitä saisi korjattua. Ole iloinen siitä, että miehesi käy töissä ja tuo rahaa kotiin. Voithan toki laittaa lapset päiväkotiin ja mennä töihin. Moni nainen käy töissä ja töiden jälkeen hoitaa lapset ja kodin askareet. Ei tilanteesi ole kovinkaan paha.