Voi pyhä sylvi, kun ei näitä aina ymmärrä. Muotimaailma pakkosyöttää epätervettä laihuutta suosivaa naisihannetta ja media tukee, minkä kerkeää. Jos kyseistä toimittajaa ei säväytä, niin pitääkö siitä taas oikein juttu tehdä.
Jos ei paljastella liikaa tai vilautella, niin sitten on liikaa leveyttä. Saahan sitä kurveja olla, naisessa.
Jos ei paljastella liikaa tai vilautella, niin sitten on liikaa leveyttä. Saahan sitä kurveja olla, naisessa.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Siis, tota noin?
Vastahan oli uutinen, että Ruotsissa joku muotitalo kyttäsi anoreksiahoitolaan menijöitä rekrytoidakseen laihoja malleiksi.
kyllähän se jokapaikassa on niin että suositaan laihoja ihmisiä kyllä se täälläkin näissä kirjoituksissa on moneen kertaan tullut ilmi mun mielestä on ihan sama minkä kokoinen ihminen on tärkeempää on se mitä pään ja sydämen sisältä löytyy jotenkin ihetyttää kelle se muoti on suunnattu koska ne mallit on tosiaan lähes anorektikkoja mutta ilokseni olen huomannut että niin suomessa niinkun muuallakin maailmassa on ruvettu tekeään vaatteita isommillekkin ihmisille niin miehille kun naisille vielä kun opitaan tekemään oikeen mallisia istuvia vaatteita myös isoille.
mitenkäs se sun superdieetti edistyy, onko paljon kiloja karissut?
vaihtelevasti välillä tulee lisää ja välillä putoo tiedän kyllä miksi en liiku niin paljon että kuluttaisi kaikki syömäni ja kun se ei olis edes vaikeeta kun jalat pelaa ja tietä piisaa...
Toinen vaihtoehto on syödä vähemmän ja sen verran minkä kuluttaa.
Mun äitikin aina sanoo, että mitä ihmettä varten minä oikein treenaan, kun se on tärkeää mitä on pään sisällä eikä miltä ihminen näyttää. Jotenkin musta silti tuntuu ettei mun sisäistä kauneutta kukaan näe ellen pidä huolta ulkoisestakin.
tiedetään se kun ei aina oo niin helppoo kun tykkää hyvästä ruuasta ja juomasta ja riippuuhan se vähän aineenvaihdunnastakin kuinka se kuluu mitä suuhunsa laittaa mutta pääasia että pärjää ittensä kanssa on tässä elämässä monta muutakin asiaa ja oikeestaan tärkeempiäkin kun miltä näyttä.
no voi mun mielestä sisäinen kauneus on just se mikä on kaikista tärkeintä uskon että jokainen pitää itsestään huolta mutta kaikki ei vaan tekemälläkään saa sitä ulkoista kauneutta meitä on niin monen näköistä kun on ihmistäkin.
On toki tärkeitä asioita, esimerkiksi terveys ja liikalihavuus lisää sairastumisriskiä huomattavasti.
no mulle ei oikeestaan tärkeimmistä asioista tullu toi liikalihavuus mieleen vaan se henkinen hyvinvointi joka pitää sisällään koko elämän ja jos saan sanoo niin laihatkin sairastuu ja se laihuuden ja hoikkuuden ihannointi lisää henkistä pahaa oloa varsinkin nuorilla ja tietysti vanhemmillakin riippuu mikä on elämäntilanne ja minkälaisia ovat kanssaeläjät jos vaaditaan enemmän kun pystyy itse antamaan niin sillon ei voi hyvin kukaan.
Kyllä se sisäinenkin näkyy, kun sen antaa näkyä;) Ja eiköhän tuo Khloe Kardashiankin ole hyvin siitä ulkoisestakin huolehtinut, ainakin minun mielestäni, vaikka toimittajan mielestä on vähän leveä lantio;)
Ihmisiä on luonnostaan monenlaisia, laihoja, pyyleviä, lihavia. Mutta kun normaalipainoinen ihminen alkaa laihduttamaan liiallista laihuutta ihannoivan muotimaailman, median tms. inspiroimana, niin se ei ole enää tervettä.
Jaa, niinkö? Kyllähän se voi olla vaikea alkaa tässä iässä korjaamaan vuosikymmenten virheitä ja tottumuksia. Lisäksi kaikki eivät todellakaan pidä itsestään huolta. On olemassa itsetuhoisia ihmisiä, jotka joko syövät, juovat tai nälkiinnyttävät itsensä enkä millään usko heidän sisäisen valonsa ja kauniin sielunsa riittävän tuomaan hyvää oloa myös heidän ympärilleen.
kaikkihan me tiedetään että nää ääripäät on sairaita ja heitä pitää autaa jos sattuu huomaamaan sairas ihminen ei jaksa pitää itsestään huolta tarkoitin lähinnä luonnollisesti ulkoisesti ei kauniita ihmisiä kyllä mun mielestä heidän sisäinen valonsa ja kaunis sielunsa riittää.
Niin, ainakin loppupeleissä se sisäinen on ainoa, mikä merkkaa.
Ulkoista voi ehkä petrata, mutta yritäppä muuttaa sitä sisäistä. Ja onneksi emme ole samasta muotista, eri ihmiset näkevät erilailla ja arvostavat eri asioita, oli kyse sitten ulkoisesta tai sisäisestä olemuksesta.
Sisäinen hyvä olo kulkee itelläni ainakin ulkoisen hyvän olon kanssa käsi kädessä. Silloin on kaunis olokin. T.pupu
Muodot on eri asia kuin valtavat läskivuoret niiden muotojen ympärillä.
Muotoja on monenlaisia, vaikka onkin sivuseikka. Ei nuo muodot minusta läskivuorista synny.
Vasta huomasin, että linkki jäi pois. Siis tämä juttu se taas hieman sieppasi:
http://www.iltalehti.fi/muoti/2013052317057674_mu.shtml
Ja kuten tavallista, aloitus epäonnistui taas kerran muustakin syystä. Kardashianin lantion leveys, tai toimittajan mielipide siitä, ei ole pääasia. Varsinainen pointti katosi jonnekkin, mediamaailman pinnallisuus ja turhamaisuus. On ne vaan niin tärkeitä ihmisiä olevinaan nuo seurapiiribimbot. Ja on se vaan niin tärkeä asia olevinaan, ihmisen ulkonäkö ja -muoto.
Jotain täytettä siihen lehteen kait vaan saatava, kun lähes joka päivä ilmestyy.
Oisin varmaan ollut huomaamatta koko juttua, ilman tuota linkkiäsi.. vaikka oisin lehden selannutkin.
Eri päivinä voi ärsyttää eri asiat.. joskus jopa päiviä, ettei ärsytä mikään :)
Pakkosyöttää? Tartteeko tuosta välittää?
Mieti sitä.
Esim.
http://kd.multiedition.fi/KD/www/fi/ajankohtaista/blogit/paivirasanen/?we_objectID=1202
http://www.mll.fi/nuortennetti/mielenterveys/aikuisen_apua/kaverista_huolestunut/
Jos jollekin pinnallisuus ja turhamaisuus on tärkeää, niin sou vot. Anti olla vaan. Ei ainakaan mun elämää häiritse millään lailla, eikä juurikaan edes ihmetytä. "Seurapiiribimbot" kuuluvat muotipalstalle ja asiantuntevien muoti-ihmisten tulee ruotia heitä. Kuluu asiaan. :) Mikä sai sinut menemään muoti.comiin? Ihana mekko muuten, tahtoo samanlaisen ;D
Tiedätkö, että jotkut naiset tykkäävät pitää huolta itsestään ja ulkonäöstään. Itse pidän itsestäni enemmän hoikkana ja huoliteltuna kuin hieman pullukkana ja vähemmän hoitamattomana. Viihdyn kuorissani, enkä näe siinä mitään väärää, vaikka hieman turhamainen olenkin. Se, että hoidan ulkoista olemustani, ei vie mitään tärkeää pois sisältäni (toivottavasti :/). Minusta PupuPuskasta ilmaisi asian hyvin.
Koita nyt vain kestää näitä elämän pieniä turhamaisuuksia. Ei kaikkea aina tarvitsekaan ymmärtää.
ei häiritse munkaan elämää pinnallisuus ja turhamaisuus sehän voi ilmetä monena muunakin asiana kun ulkonäkönä mutta en myöskään halua ystävikseni sellaisia jotka loistaa omaisuudellaan ja kaikki pitää olla viimeisen päälle mulla vaan ei oo yhteistä säveltä tämmöisten tyyppien kanssa viihdyn myös kuorissani mutta en ole turhamainen.
Ns. naisellinen "turhamaisuus" on paheeni (onko se pahe?). Ei kuitenkaan siinä määrin, että elämä pyörii ulkonäön ympärillä tai että korostetusti/liikaa haluaisin tuoda itseäni esille. Ehei. Tuon jälkimmäisen suhteen asia on jopa päinvastoin.
Onko naisellisuus turhamaisuutta? Se saa jotenkin negatiivisen sävyn, koska turhamainen = kevytmielinen, itserakas, pöyhistelevä, narrimainen, hienostelija.
Kaikkea sitä miettiikin...
Juu, itsestään ja ulkonäöstään huolehtiminen on ihan ok. Pinnallinen ja turhamainenkin saa minun puolestani olla ihan vapaasti. Mutta se liioiteltu, epäterveen laihuuden ihannointi. Nuorten tyttöjenkin syömishäiriöt ovat lisääntyneet selvästi, johon tuskin tuo muotimaailman ja median esimerkki "ihannevartalosta" voi olla vaikuttamatta. Syömishäiriöt ovat vakava asia.
Minun naisihanteestani tai turhamaisuuden sietokyvystäni siis ei ole kyse.
Ja eipä olisi muuten tullut pieneen mieleeni mennä muotisivuille, vaan Iltalehden juttu houkutteli katsomaan uhkean Khloen kuvaa tarkemmin;)
kyllä tää ihannevartalo sairastuttaa vanhempiakin naisia ja on se kumma että miehet saa olla sellaisia kun ovat ihan yleisesti puhutaan kuinka tykkää isosta ja isomahaisesta miehestä enemmän kun pienestä mutta kuka puhuu että tykkää isosta naisesta naiseen yhdistetään aina läski mutta miehet on isoja mikä on miehen ihannevartalo en oo vielä siitä päässy selville mun mielestä jokaiselle miehelle jonka tunnen sopii just se vartalo jolla ne on varustettu.
jännää toi naisellisuus toisen mielestä lyhyet hiukset ei oo naiselliset mutta oikeestaan kaikilla meikäläisen ikäisillä naisellisilla naisilla on lyhyet hiukset ja mun mielestä se naisellisuus tulee yleisilmeestä sitä ei voi tehdä vaatteilla ei koolla ei meikillä se vaan on jollain ja jollain se ei ole mutta ei sekään ole paha ei meidän kaikkien tarvitse olla samanlaisia.
Mä en kyllä tunne yhtään naista joka ihannoisi isomahaisia isoja tai pieniä miehiä, pienimahaiset isot ja keskikokoiset taitaa olla suosituimpia, pienetkin silloin jos nainen on itse kovin pieni. Kovasti kornilta näyttää iso lihava nainen ja pieni laiha mies, kornimmalta kuin päin vastoin.
Niin, kunhan pitävät paidan päällä julkisilla paikoilla, (isomahaiset) miehet;) Siitähän taisi juuri taas olla juttua.
Enemmän kuin kenenkään lihavuus, minua häiritsee (joidenkin) muiden suhtautuminen lihavuuteen. Usein saa kuulla/lukea, että ylipaino on vain kantajansa oma vika, kun syö vähemmän, ei liho. Se on niin helppo sanoa sellaisen, jolla paino pysyy kurissa, isommin kontrolloimatta. Mutta kun siinäkin mielessä meitä on niin erilaisia. Toisilla ei ole koskaan ylipaino-ongelmia, vaikka ylimääräiset herkutkaan ei olisi harvinaisia. Toisilla kiloja kertyy liikaa väkisinkin. Onhan se lihavuusgeenikin löydetty.
Oma painoindeksi muuten on lähempänä ala- kuin ylärajaa.
mulla on parinkin ystävää jotka tykkäävät isoista ja isomahaisista miehistä enkä usko että he ovat ainoita maailmassa kovasti kornilta näyttää... sanoo sinusta että olet ulkonäkökeskeinen mää en koskaan ajattele ihmisiä nähdessäni miltä he näyttävät vaan mulle merkitsee se mitä he suustaan päästävät.
Täältä öytyy yksi joka pitää isomahaisesta miehestä, tosin en siitä mahasta, mutta mies oli ensin ja maha tuli vasta myöhemmin. Kovasti olen huolissani hänen terveydestään ja yritän parhaani mukaan laittaa ruokaa joka saisi mahan pienenemään.
Ei se hiusten pituus tosiaankaan minunkaan mielestä naisellisuutta määritä. Itse olen "vanhoilla päivilläni" antanut hiusten kasvaa. Ovat tällaiselle pyörrepäälle helpommat.
Naisellisuus varmasti suureksi osaksi kumpuaa sisältäpäin, siitä miten kantaa itsensä ja käyttäytyy. Sitä sitten vaatteilla, meikeillä ja muilla tilpehööreillä joko korostetaan tai ollaan korostamatta.
Nuoren syömishäiriöön sairastumiseen vaikuttaa varmasti moni tekijä, media (sosiaalinen media) yhtenä tekijänä. Sitä ei voi vähätellä. Heikon itsetunnon omaava nuori sairastuu herkemmin.
Tässä eräs päivä näin anorektikon. Hän oli pelkkää luuta ja nahkaa, mutta varmasti näki itsensä lihavana, koska oli lenkillä. Hyvä että niillä tikkujaloilla pystyssä pysyi. Teki todella pahaa. Miten vääristyneenä nämä ihmiset kehonsa näkevätkään peiliin katsoessaan. Surullista.
asiallista tekstiä sulla on ollu tässä ketjussa mutta ton viimeisen lauseen olisit saanu jättää kirjoittamatta sorry...
Todellisen anorektikon kyllä tunnistaa. Se on vaarallinen tila. Kuka tahansa hoikka ei todellakaan ole anorektikko, eikä kuka tahansa pulska ole syöppö. Anoreksia on vähän muotia, varsinkin se kiinnostaa, kun sitä mainostetaan älykkäiden vaivana, mitä se ei ole. Työssä ja työn puolesta olen tavannut fiksuja hoikkia ja pulskia, mutta pari anoreksiasta kertomansa mukaan kärsinyttä selvisivät joistain ei kummoistakaan ajattelua tai lukemista vaativista jutuista rimaa hipoen. Tietysti ei pidä yleistää kahden henkilön perusteella, mutta harva huipputiedemiehistä, -naisista ja muista, kirjailijoista jne. jaksaa keskittyä oksenteluun ja kaloreiden laskemiseen.
Kaikki syömiseen liittyvät häiriöt eivät muuten näy päällepäin. Niitä on nykyään joka lähtöön. Jokin muoti-ilmiö sekin.
Itsekeskeisyyden ja sosiaalisen paineen yhdistelmäkö näitä häiriöitä tuottaa?
Mikäs vika siinä oli, osuiko jotenkin?
Aika helppo se tietysti on tulkita omalla painoindeksilläni kehumiseksi. Tarkoitus ei ollut se, vaan tuntui, että se pitää mainita sen jälkeen, mitä juuri olin sanonut.
Anorektikot ovat usein älykkäitä, tunnollisia ja herkkiä tyttöjä. On myös tutkittu, että luovuus ja psyykkiset sairaudet kulkevat käsi kädessä. Minusta se on ihan järkeenkäypää juurikin siksi, että luovat ihmiset usein ovat myös hyvin herkkiä.
mun mies taas oli laiha kun luuranko reilu kakskyt vuotta sitten mutta sain sen lihotettua kermaisella ruualla normaalipainoon ja nyt on pysyny siinä välillä silläkin maha kasvaa mutta katoo taas heti kun normaali elämänrytmi alkaa oon niin kateellinen siitä,
ei osunu mutta mun mielestä oli tarpeeton kommentti.
sillei sen just tulkitsin.
ilman loppukommenttiasi olisi suurin osa tulkinnut viestisi jonkun omien kilojensa puolustajan viestiksi
Juu, minäkin kyllästyin lyhyeen tukkaan. Minustakaan se ei ollut naisellinen. Lyhyellä tukalla on kai kampaajien mielestä kasvoja kohottava ja nuorentava vaikutus, mutta miksei saisi näyttää aikuiselta naiselta eikä miltään pojalta.
Pitkät kutrit minullakin - ei tarvitse juosta jatkuvasti kampaajalla, jotta lyhyt malli pysyisi "kasassa".
Toisekseen, voin valita ponnarin, kiharapilven ja nutturakampauksen välillä (teen ne itse, kuten myös sävytyksen) joka päivä erikseen - ihan miltä tuntuu.
Minusta olisi kamalaa näyttää samalta päivästä toiseen...mieheltäni joskus leikilläni kysyin, josko leikkauttaisin hiukseni - vastaus oli ehdoton ei :D
Ylös kohotetut kauniit (ei mummon nuttura) hiukset leukaviivaan ulottuvan esim toispuoleisen "otsatukan" tai ihan tavallisen otsatukan kanssa antavat saman vaikutelman, jos on piirteitä tallella.
Kampaajat vain toivovat lisää asiakaskäyntejä...
Saahan niitä kurveja olla naisilla ja miehillä......mutta ei kait` se synti ole olla hoikkakaan.....
Pääasia että ihminen viihtyy omassa kehossaan.
Olet oikeassa. Joskus tuntuu, että on suorastaan syntiä pitää itsestään huolta. Mutta vähätkö me siitä :)
Luin tuolta jostain, että matalin kuolleisuus on 25 - 30 painoindeksin omaavilla ihmisillä. Itselläni se on noin 20. Lievä ylipaino tutkimuksen mukaan olisi terveellisempää kuin normaalipaino ja hoikkuus. Ihan turhaan pidän itsestäni huolta, ainakin terveydelliseltä näkökantilta katsottuna ;)
tässäkin ketjussa huomaa kuinka äkkiä ja helppoo se on ruveta kehumaan omalla painoindeksillään ketä kiinnostaa mikä kenenkin painoindeksi on mulla on paljon ystäviä on laihoja on tukevia mutta mulla ei oo minkäänlaista havaintoo mikä heidän painoindeksinsä on eikä oikeestaan paljoo kiinnostakkaan tähän asti ollu paljon muutakin keskusteltavaa kun painoindeksi mutta katotaan sit jos rupee jutut loppumaan .
Olen normaalipainoinen ja se on oma valinta. Painoindeksi antaa jotain suuntaa, missä mennään, mutta peili kertoo enemmän ja parhaiten. Paitsi silloin kun kehonkuva on vääristynyt, kuten juuri anorektikoilla.
Jos sanoo olevansa normaalipainoinen painoindeksin mukaan, onko se kehumista mielestäsi? Taas tunnen itseni syntiseksi ;)
Ei se ole kehumista. Eikä live-elämässä tarvitse puhua painostaan, koska jokaisella on silmät päässä ja toisen painon näkee, onko liikaa, liian vähän vaiko normaali.
Yleensähän se on niin, että laihat puolustaa laihuutta, lihavammat lihavuutta, kun taas nosmaalipainoisella on "varaa" puolustaa kumpaakin.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vanhemmalle ihmiselle sopii normipaino tai muutama kilo ylimääräistä, kuin liika laihuus.
ja sitten ne kehut, olen normipainoinen :-))))
Ilman sen tarkempaa perehtymistä, uskoisin että kuolleisuus on kaikilla painoindekseillä sama.
Vitsi vitsi...
Liika laihuus ei sovi kenellekään.
No joo, näinhän se menee :)
Ja sitten vielä kun jokaisella on ne omat ihanteensa.
Mikä ja millainen taas on liian laiha?
Minustakin joku on sanonut että olen liian laiha....et` syö nyt enemmän....sopiva kun oon kuitenkin itsellein.
Onneksi ikä jo suojelee.....
Liian laihasta tulee sana luuviulu mieleen, luiseva. Alkaa mennä jo anorektikon puolelle.
Katselin kuviasi ja sinun kehosi näyttää mielestäni terveeltä ja sopusuhtaiselta. Liian laiha ei kuvaa sinua. Äitini (tietenkin :)) sanoo minua liian laihaksi, mutta sitä en ole, koska minulla on pehmeä vatsa ;)
Ihmetystä tietysti hieman aiheuttaa kun aloittaja kirjoittaa tästä aihesta että miksi, tai joko taas, peräti kaunottaren lantio linkkien kera.
Joko taas ajattelisin minä kun tuodaan jatkumona kirjoituspalstoille, kertaantuu oikein kunnolla aihe.
Turha aloittajan ihmetellä kun on itse yhtä taukki (lue tyhmä) kun nämä laihuus juttujen tekijätkin.
Mitäpä jos toisten nimittelyn sijaan alkaisit itse tehdä laadukkaampia aloituksia?
Vai eikö kapasiteetti riitä muuhun kuin nimittelyyn?
Olet näköjään aloittajan sivupersoona.
Tyhmyyttä on moninkertaistaa ongelmia, ja tyhmä on kuka nin tekee.
Sana on vapaa. Olisit kuitenkin kirjoittanut suomeksi, ettei näin taukin tarvitsisi moneen kertaan tavata.
Näinhän asia on ollut jo hamasta 60/70-luvusta asti. Silloin povekkuus tai täyteläiset huulet eivät olleet in, vaan ohuet huulet, suuret silmät, laiha keho ja pienehköt rinnat... Twiggy esimerkkinä.
Uumaa kororostetiin 80-luvulla hartiatoppaustenkin avulla, mutta pusuhuulet olivat jo ok ja rintavuuttakin arvostettiin - trikoo- jumppavideot...
Loppuhan on historiaa, kun joka tuutista on jo vuosikymmeniä tupattu terveitä elämäntapoja ja toisaalta kaikenmaailman humpuukipillereitä, joilla laihtua ilman elämäntapamuutoksia.
Taisi sodan jälkeisessä Suomessa 50-luvun loppupuolelle saakka olla kaikkein normaalein tilanne. Naiset olivat hoikkia ja kurvikkaita ilman ylilyöntejä ihan jo siksi, että ruokaa oli aikanaan säännöstelty ja töitä tehtiin kovasti.
Nykyään naiset itse myös monesti uskovat tähän ihanteeseen ja jojottelijoita riittää. Myönnän itsekin kuuluvani joukkoon...
Saa sitä todella ihmetellä, että mikä kauneus on 180 cm pitkässä, lommoposkisessa luuviulussa. pituudellen ei mitään mahda ja ei aina laihuudelleenkaan, mutta kyllä tuollainen nuorikin ihminen on enemmän sairaan kuin terveen näköinen.
Ihan rehellisesti olen mieluummin tällainen 160-senttinen, tosin hoikka pieni ihminen. Kärsin itsekkin lyhyydestä nuorena, mutta en enää.
Kauneus on katsojan silmässä ja siihen ei aina ulkonäkö vaikuta........