Matikka vai Fysiikka?

Viime viikolla tuli kirjoitusten tulokset ja iloisesti tulikin pitkästä matikasta L ja fysiikasta E. Samalla varmistui opiskelupaikka Oulun yliopistoon MUTTA: kumpi kannattaa valita pääaineeksi? Molemmat kiinnostaa jotakuinkin yhtä paljon, mutta koen että lahjoja minulla on enemmän matikkaan. Molemmista työllistyisi yhtä hyvin ja palkatkin olisivat käytännössä samat. Opettajaksi en halua.

Toisaalta pääsin todistusvalinnassa sisään opiskelemaan sähkötekniikkaa. Kannattaisiko valita mieluummin se? Ala kyllä kiinnostaa, mutta hieman hirvittää se etten ole kovin käytännönläheinen ihminen ja jos siellä joutuu rakentelemaan jotakin mikropiirejä niin se taas ei kiinnosta! Aivotyö on enemmän mieleeni :)

Kiitos jo etukäteen!

10

1536

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • MassaSeinään

      Varsinaisesta puhtaasta matematiikasta työllistyminen on käsittääkseni aika hankalaa. Lähinnä joksikin tutkijaksi yliopistoon pääsee. Tilastotieteestä ym. soveltavasta matematiikasta onkin parempi mahdollisuus työllistyä.

      Fyysikkona voi käsittääkseni työllistyä hyvinkin erilaisiin tehtäviin. Osin varmaan ihan samoille aloille kuin sähkötekniikasta. Fysiikassa on varmaan enemmän haastetta noista kahdesta.

    • 11111111111111

      Ainakin Turun yliopistossa pääaineen vaihtaminen saman tiedekunnan sisällä vaatii vain paperin viemisen kansliaan. Eli valitse jompikumpi aine, opiskele molempia (toista siis sivuaineena) ja harkitse myöhemmin, haluatko kenties vaihtaa pääainetta.

      Itsekin painiskelin aikoinani vastaavan kysymyksen äärellä, mutta käytännössä päätös ei ole mitenkään sitova, vaan myöhemmin voi vaihtaa jos toinen aine tuntuukin mielekkäämmältä.

      Matematiikasta valmistuin itse ja kyllä hommia matemaatikoille nykymaailmassa riittää. Matikka ei rajoitu pelkkään puhtaasti teoreettiseen pyörittelyyn tai toisessa ääripäässä opettajuuteen. Nykyisin kun dataa pukataan kauheat määrät, matemaatikot työllistyvät laajasti esim. IT-alalle ja bioalalla laskennallisten ihmisten kysyntä kasvaa koko ajan.

    • näin-

      Valitse fysiikka!Yliopistomatikka poikkeaa aika paljon lukiomatikasta, yliopistossa se on abstraktimpaa ja enemmän on asioiden todistelua, kun taas ns. mekaanista laskemista on vähemmän. Fysiikassakin käytetään esim. derivointia ja integrointia enemmän kuin itse matematiikassa.

    • sdgs

      Valitse tietojenkäsittelytiede ja ymppää mukaan matematiikkaa ja fysiikkaa. Tai valitse matematiikka tai fysiikka, mutta keskity niiden tietokonemallinnuksiin. Sanoisin, että aika nappi paketti, jos kiinnostaa abstrakti ajattelu, mutta pitäisi saada tehtyä maailmaan jotain selvää konkretiaakin (josta siis muutkin kuin kolleegat hyötyvät). Ja jos ei nyt ole ihan puhdas teoreettikkotyyppi, niin onhan ne simulaatiot tai laskentatulokset ihan nastaa katsottavaa, jos tarkoituksena on niiden avulla ymmärtää erilaisia esim. fysikaalisia ilmiöitä.

      Teknilliset korkeakoulut/yliopistot ovat käytännönläheisiä opinahjoja.

    • jotulin818

      kumpi on vaikeampaa kokonaisvaltaisella älykkyysvaatimuksella mitaten, matemaattisella älykkyydellä mitaten ja kriittisyys-vaatimuksella mitaten teoreettinen fysiikka vai matematiikka yliopistossa.

      Onhan siinä se motivaatio-elementti mukana, joka innostaa voittamaan esteitä.
      Uskon, että teoreettinen fyssa on lievästi realistista, mikä tarkoittaa käytännönläheistä, esim. onhan siinä mukana hiukkasia tai vaikka valonnopeus, joka esiintyy luonnossa. Puhdas matematiikka on äärimmäisen teoreettista.

      Käytännönläheisyys tai realistisuus vetää puoleensa aineessa.

      teoreettinen fyssa vaatii myös muuta älykkyytä kuin vain matemaattista, koska onhan siinä reaaliaineen tapaista juttua.

      Luovuus, kriittisyys ja älykkyys eri asioita.

    • jotulin818

      tarkoitin realistisuus vs teoreettisuus vetää puoleensa.

      Kiinnostaisi matematiikka tai teoreettinen fyssa, mutta ihmettelen vaikka sitä, että teoreettiseen fyssaan pääsee ehkä kokeellisen fyssan lukion kirjojen luvulla. ja sitten sitä, että Helsingin yliopistossa matikassa on sellainen FM-tutkinto kuin matemaattinen fysiikka ja se on ihan erilainen kuin saman koulun teoreettinen fyssa

    • jotulin818

      Kuulemma, kvanttimekaniikkaa ei voi kuvailla tekstillä. Eli siinä pärjää vain matemaattisella älykkyydellä ja kriittisyydellä.

      Kriittisyys ei auta ymmärtämään toista tutkijaa, mutta kriittisyys voi tietyn aikaisemmin ymmärretyn artikkelin tai sen osan avulla päästä toiseen ehkä parempaan tulokseen kuin mihin isolla älykkyydeellä ymmärretty artikkeli johtaa. Äskeinen päätepysäkki, johon hän on päässyt älykkyydellä on vain ja ainoastaan ko. artikkelin iso tai vähäinen sen ymmärtäminen.

      Teoreettinen fysiikka vaatii varmasti matemaattista älykkyyttä. Tutkijan tuotteliaisuus on siinä luultavasti jommallakummalla osalla painotettu älykkyyden ja kriittisyyden kertolasku. Jos toinen on nolla, niin tuotos on nolla.

    • asfafasfa

      Kvanttimekaniikkakin perustuu kokeellisen havainnointiin ja kokeiden teoreettiseen (usein matemaattiseen) esitykseen/tulkintaan.

      Kyllä se on niin, että fysiikka on vähemmän abstraktia ja "realistisempaa" sen takia, että se (ainakin maisteritason asiaan asti) on aineelliseen todellisuuteen, sen koetteluun ja tunnettuihin kokeisiin perustuvaa. Missä taas matematiikka on loogista päättelyä joskus luonnontieteellisiin havaintoihin tehdyistä matemaattisista kuvauksista (jotka voivat olla vanhojakin esim. alkeisalgebra ja perusgeometria), joita on sittemmin abstraktoitu ja laajennettu reilusti ja niiden päälle on alettu luomaan uutta matematiikkaa, joka luo kuvauksia ainoastaan matemaattisten rakenteiden tai matematiikan osa-alueiden kesken, niin ettei kyse ole fysiikasta / todellisessa maailmassa kokeellisesti havaituista tai siellä verifioitavista ilmiöistä, vaan ainoastaan loogisista johtopäätöksistä, jo tunnetusta matematiikasta ja oletuksista, että näin (deduktiivisesti) voidaan tuottaa uutta (matemaattista) tietoa. Tämä nyt sitten puolestaa luo liudan filosofia kysymyksiä siitä, mitä korkean tason matematiikka oikeastaan on / mitä se kuvaa?

      • asdasfsdgsdg

        Jos matematiikkaa pitäisi kuvata lyhyesti,
        niin se on numeroilla, symboleilla ja ennen kaikkea logiikalla luotu kieli, jolla voidaan kuvata erilaisia asioita rakenteellisesti. Eli esim. numerot/luvut ovat sitä varten, että niillä voidaan kuvata joidenkin objektien rakennetta tai kasaa objekteja eli esim. objektien lukumäärää. Kun asioita määrätään ja niitä todistetaan, niin saaduista tuloksista voidaan tehdä sitten johtopäätöksiä ja edelleen uusia johtopäätöksiä, jotka avaavat uusia kysymyksiä, jotka taas luovat uusia johtopäätöksiä ratketessaan. Eli esim. koska on joskus keksitty että jotain diskreettejä objekteja (esim. omenia) voi mitata/laskea luvuilla, niin voidaan myös mitata esim. objektien etäisyyksiä (esim. kahden kappaleen etäisyys) tai niiden rakenteellisia etäisyyksiä (esim. maahan piirretyn kolmion etäisyyksiä ja rakenteellisia suhteita), jotka taas ovat jatkuvia rakenteita.

        Tuosta näkee, miksi matematiikkaa on kutsuttu "tieteiden kuningattareksi", koska se käsittelee oikeastaan "vähän kaikkea", missä taas fysiikka on lähestymistavassaan pragmaattisempi (asioita täytyy koetella todellisuudessa, niiden pitää perustua todellisuudesta tehtyihin havaintoihin ja kuvata todellisuutta).


      • asdasdasd43
        asdasfsdgsdg kirjoitti:

        Jos matematiikkaa pitäisi kuvata lyhyesti,
        niin se on numeroilla, symboleilla ja ennen kaikkea logiikalla luotu kieli, jolla voidaan kuvata erilaisia asioita rakenteellisesti. Eli esim. numerot/luvut ovat sitä varten, että niillä voidaan kuvata joidenkin objektien rakennetta tai kasaa objekteja eli esim. objektien lukumäärää. Kun asioita määrätään ja niitä todistetaan, niin saaduista tuloksista voidaan tehdä sitten johtopäätöksiä ja edelleen uusia johtopäätöksiä, jotka avaavat uusia kysymyksiä, jotka taas luovat uusia johtopäätöksiä ratketessaan. Eli esim. koska on joskus keksitty että jotain diskreettejä objekteja (esim. omenia) voi mitata/laskea luvuilla, niin voidaan myös mitata esim. objektien etäisyyksiä (esim. kahden kappaleen etäisyys) tai niiden rakenteellisia etäisyyksiä (esim. maahan piirretyn kolmion etäisyyksiä ja rakenteellisia suhteita), jotka taas ovat jatkuvia rakenteita.

        Tuosta näkee, miksi matematiikkaa on kutsuttu "tieteiden kuningattareksi", koska se käsittelee oikeastaan "vähän kaikkea", missä taas fysiikka on lähestymistavassaan pragmaattisempi (asioita täytyy koetella todellisuudessa, niiden pitää perustua todellisuudesta tehtyihin havaintoihin ja kuvata todellisuutta).

        Tai näkisi, jos esim. jotain noista konsepteista laajennettaisiin hypoteettisesti vielä pidemmälle. Esim. jos kuvitellaan, että otettaisiin neljä kolmio-nimistä rakennetta, jotka on määritelty siten, mitä "maahan piirretylle kolmiolle" määriteltiin ja liitetään kolmiot yhteen niin, että saadaan uusi rakenne nk. tetraedri. No tätä uutta tetraedri-rakennetta voidaan sitten taas mitata ja sillä on uudenlaisia ominaisuuksia, joita maahan piirretyllä yhdellä kolmiolla ei ollut, kuten tilavuus, joka voidaan määritellä. Ja tähän tyyliin edetään/voidaan edetä esim. perusgeometriassa, esitellä uusia rakenteita/konsepteja ja tutkia niiden ominaisuuksia vanhojen rakenteiden/konseptien valossa/avulla.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      81
      1760
    2. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      76
      1384
    3. Suomalaisia naisia lennätetään seksimatkoille

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f5f5e20-8c36-4907-9640-8e0c3b017c5a Gambia on jo vuosia ollut yhtä kuin munanhaku ma
      Lieksa
      189
      1313
    4. Mietitikö nainen koskaan

      Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.
      Ikävä
      106
      1298
    5. Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia

      Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?
      Ikävä
      163
      1081
    6. huono omatunto

      johtuu siitä, että minulla on tunteita sinua kohtaan. Se vaikuttaa asiaan. Kaipasin sinua tänäänkin.
      Ikävä
      64
      1063
    7. Päätin juuri että

      En odota että meidän välillä enää tapahtuisi mitään. Tämä on aivan liian monimutkaista ja kyllä sinäkin olisit joskus mi
      Ikävä
      32
      912
    8. Onnistuit sohaisemaan mua

      Kaikkein herkimpään kohtaan ja kyseenalaistamaan mun luottamuksellisuuden. Kun sitä ei ole niin ei ole mitään muutakaan
      Ikävä
      62
      886
    9. Huomenna se

      Tulee kohta, odotatko?
      Ikävä
      61
      836
    10. Mitä kaipaat

      Usein elämässäsi
      Ikävä
      94
      804
    Aihe