Kuntien suojatyöpaikat ovat yleisesti hallinnossa ja johtamisessa eikä suorittavassa portaassa jossa ensimmäisenä vähennyksiä ollaan tekemässä.
Irtisanomissuojalla hallitus ostaa kuntatyöntekijöiden hyväksynnän yhdistymisille. Kenellepä 5-15 vuoden irtisanomissuoja ei kelpaisi, helppo olisi hyväksyä suojatyöpaikka, vielä palkankorotuksella kuorrutettuna, palkathan yhtenäistetään korkeinta palkkaa maksavan mukaiseksi.
Hallintovaliokunnan käsittelyssä olevassa kuntarakennelakiesityksessä on maininta henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta. Kaiken kukkuraksi irtisanomissuoja ketjuuntuu uusien liitosten yhteydessä.
Hallintovaliokunnan on syytä vakavasti harkita mietinnössään sitä mahdollisuutta, että erillisestä irtisanomissuojasta liitosten yhteydessä luovuttaisiin.
Irtisanomissuojan tavoitteena on ollut kuntaliitosten rasvaaminen joustavammaksi. Suoja on kuitenkin kääntymässä itseään vastaan. Kuntaliitoksia nostattavan hiivan sijaan ehdoton irtisanomissuoja uhkaa estää liitosten syntymisen.
Kuntaliitoksissa ei ole järkeä, jos ne eivät tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäksi tuota kustannussäästöjä. Jäykkiä rakenteita ei kannata ylläpitää näin kovaan hintaan.
Menot karkaavat käsistä ja kuntalaisten maksutaakka uhkaa kasvaa, kun henkilöstöön ei voida puuttua.
Kuntaliitoksia on tähän mennessä solmittu siihen tyyliin, että toiminnat voidaan yhdistää, kunhan mikään ei muutu.
Viiden vuoden irtisanomissuoja on kallista herkkua. Pitkä suoja ja ketjutus ovat osoittautumassa kestämättömäksi taakaksi, kun paineet henkilöstösäästöihin ovat kovat.
http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/pitka-suoja-aika-kestamaton/630287/
Selittääkö tämä kaikki, miksi Heinolassa keksitään kymmenkunta uutta suojavirkaa ja virkavaatimuksia alennetaan niin, että ammattitaidotonkin mahtuu kuvioon?
Irtisanomissuojalla hallitus ostaa kuntatyöntekijöiden hyväksynnän yhdistymisille. Kenellepä 5-15 vuoden irtisanomissuoja ei kelpaisi, helppo olisi hyväksyä suojatyöpaikka, vielä palkankorotuksella kuorrutettuna, palkathan yhtenäistetään korkeinta palkkaa maksavan mukaiseksi.
Hallintovaliokunnan käsittelyssä olevassa kuntarakennelakiesityksessä on maininta henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta. Kaiken kukkuraksi irtisanomissuoja ketjuuntuu uusien liitosten yhteydessä.
Hallintovaliokunnan on syytä vakavasti harkita mietinnössään sitä mahdollisuutta, että erillisestä irtisanomissuojasta liitosten yhteydessä luovuttaisiin.
Irtisanomissuojan tavoitteena on ollut kuntaliitosten rasvaaminen joustavammaksi. Suoja on kuitenkin kääntymässä itseään vastaan. Kuntaliitoksia nostattavan hiivan sijaan ehdoton irtisanomissuoja uhkaa estää liitosten syntymisen.
Kuntaliitoksissa ei ole järkeä, jos ne eivät tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäksi tuota kustannussäästöjä. Jäykkiä rakenteita ei kannata ylläpitää näin kovaan hintaan.
Menot karkaavat käsistä ja kuntalaisten maksutaakka uhkaa kasvaa, kun henkilöstöön ei voida puuttua.
Kuntaliitoksia on tähän mennessä solmittu siihen tyyliin, että toiminnat voidaan yhdistää, kunhan mikään ei muutu.
Viiden vuoden irtisanomissuoja on kallista herkkua. Pitkä suoja ja ketjutus ovat osoittautumassa kestämättömäksi taakaksi, kun paineet henkilöstösäästöihin ovat kovat.
http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/pitka-suoja-aika-kestamaton/630287/
Selittääkö tämä kaikki, miksi Heinolassa keksitään kymmenkunta uutta suojavirkaa ja virkavaatimuksia alennetaan niin, että ammattitaidotonkin mahtuu kuvioon?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Muutosjohtaja Tita Rinnevaara erotettiin sen vuoksi, että entinen meno ja seurustelukulttuuri voi jatkua. Mitään todellista hallintouudistusta tai organisaation rakennemuutosta ei tehdä. Hildeniläisiä palkitaan sopivilla viroilla, joten syntyy uusia suojatyöpaikkoja entisten lisäksi.
Työn teon kulttuuriin sijaan jatketaan entistä seurustelua ja "huolenilmaisuja" jos jotain muutoksia yritettäisiin tehdä.
Esimerkkinä tästä on esim. se, että Teijan ja Terhin nimipäivän vietto onkin nyt "hengähdystauko", jonka erityisesti tarvitsivat raskasta työtä tehdessään vesitornissa.
Kaupunginjohtajan sihteeri Teija Lepinsalo ei voinut tehdä työtään kaupunginjohtajan sihteerinä vesitornissa työskennellessään, joten tämä muutti omaa viranhoitoaan siten kuin halusi. Sihteeri tarvitsi myös "hengähdystauon", joten kävi syömässä ystäviensä kanssa ja kuittaamassa ruokalaskun kaupungin luottokortilla, mikä on Heinolassa hildeniläisten päättäjien mukaan aivan oikein ja määräysten ja ohjeiden mukaista NORMAALIA TYKYTOIMINTAA.
Apulaiskansliapäällikkö Terhi Kankaanpää työskenteli myös vesitornissa ja tarvitsi ravintolassa "virkistystaukoa" ystävänsä Teijan kanssa nimipäivänään, mutta ei kuitannut vaan hyväksyi laskun - Heinolan tapaan. Oikaiskaa jos ei mennyt oikein.
Kouvolassa muutetaan organisaatiota siten, että 43 viranhaltijan toimet lopetetaan (kuntaliitokset) ja virkoja on yhdistetty tai muutettu tehtäviä vastaaviksi.
Katso Kouvolan päätöksenteosta.
Heinolassa on edellisten kuntaliitosten jälkeen "suojatyöpaikkoja" runsaasti, kun väestö on samanaikaisesti eläköitynyt ja vähentynyt.
Vanhusten palveluja on yksityistetty ja ulkoistettu (konsulttien ja kilpailutusten jälkeen) joten sisäisiä siirtoja ei ole tehty eikä palveluja ole pyritty tekemään kaupungin omana työnä esim. palkkaamalla työttömiä, joita on jo yli 1500. Heinola on palauttanut työllisyysmäärärahoja (800000 euroa) kun ei ole palkannut työttömiä. Joten yksityistäminen ja ulkoistaminen sekä konsulttiapu on tullut erittäin kalliiksi veronmaksajille. Rinnevaara yritti muuttaa konsulttijohtamista ja Rinnevaaran linja oli se, että palvelut järjestetään ensisijaisesti kaupungin omana työnä, mikä ei sopinut hildeniläisille. Joten "epäluottamusta" syntyi ja kaupunginjohtaja erotettiin.
http://ep.kouvola.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames
Kouvolassa valmistellaan asiantuntijoiden avulla tehokasta ja toimivaa organisaatiota, jossa KUSTANNUSTEHOKKUUS on avain sana.
Heinolassa sijaisjohtaja Hepo-osa ilmoitti "rasvaansa koneistoa" nimikkeitä muuttamalla dynaamisemmaksi
Heinolassa vs. kansliapäällikkö, henkilöstöjohtaja, tilapäisten valiokuntien sihteeri ent. vs. kaupunginjohtaja (entinen Ypäjän kunnanjohtaja) toimii nyt organisaation ylimpänä kehittäjäasiantuntijana ja valmistelee "power pointilla" esitystä uudeksi konsernihallinnon organisaatioksi.
"Henkilöstöyksikön (Malinin yksikkö) budjetti on konsernihallinnon alla, mutta Malin yksikköineen on kaupunginjohtajan alaisuudessa.
Pitäisikö Malinin oma yksikkö "rasvata" siten että epäjohdonmukaisuus poistuisi.
Tehtäväkuvat eivät ole selvät, eivätkä ne selviä Malinin esityksen pohjalta, kun perustettaisiin uudet yksiköt halintojohtajan alaisuuteen omine yksikköjohtajineen (kahdeksan yksikköä, joissa yksikköjhtajat) mutta Malin itse olisi henkilöstöjohtajana kaupunginjohtajan alaisena - ei hallintojohtajan alaisena. Hallintojohtaja olisi uusi "dynaaminen" nimike ja Malin toimisi ei hallintojohtajan alaisuudessa vaan ikäänkuin "entisenä kansliapäällikkönä" esimiehenään kaupunginjohtaja.
Heinolan organisaatiomuutosta on kehitelty ainakin noin 10 vuotta.
"Entinen ypäjäläinen" Malin teki ehdotuksen "siinä sivussa" ja alta aikayksikön, joka tosin ei olisi kustannustehokas vaan KUSTANNUKSIA LISÄÄVÄ, byrokratiaa kasvattava ja Malinin omaa asemaa pönkittävä.
Nähtäväksi jää hyväksyykö uusi, kokematon valtuusto, Malinin ehdotuksen.
Kuka laskisi, paljonko tehottomuutta se lisäisi ja mitä tulisi Malinin muutokset veronmaksajille maksamaan.
Totta kai kavereille halutaan kaupunginvirka. Sehän antaa turvallisen työpaikan siinäkin tapauksessa, kun kuntaliitos tapahtuu. Alemman portaan työntekijöitä irtisanomissuoja ei koske.