Toki olen Tallinnassa käynyt monta kertaa vuodessa ostosmatkoilla mutta eihän sitä nyt voi ulkomaanmatkaksi laskea. Laskin että olen säästänyt ainakin 50 tuhatta euroa, niillä on mukavasti lyhentänyt asuntolainaa. Nyt on velaton uudehko asunto, tosin tuskin vieläkään minnekään lähden. Ehkä eläkeläisenä olen talvet etelässä mutta siihen on vielä lähes 20 vuotta...
25 vuotta Suomessa, 50 tonnia säästänyt!
Selvää säästöä
47511
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Juu nauti vain velattomasta asunnostasi. En kadehdi sinua yhtään. Tosin itselläkin velat maksettuna. Ja yli 30 vuoden ajan olen matkustellut, vähintään kerran vuodessa etelänmaille, pikkureissut lisäksi. Varmaan niihin rahaa kulunut ainakin tuo 50 tonnia.
Mutta: Yhtään reissua en vaihtaisi pois! Olen paljon tyytyväisempi ja iloisempi maailmaa nähneenä ja uusiin ympäröistöihin, ihmisiin, kulttuureihin... tutustuneena, kuin että ihailisin tiliotteeni kasvavaa saldoa omalla kotisohvalla. Siinä ehdin kyllä viihtyä reissujen välillä ihan riittävästi.
Siis taas voi todeta, että kukin taaplaa tyylillään ja tulee omalla elämäntavallaan onnelliseksi!
Yleensä ne matkustelee jotka eivät Suomessa naista saa, pitää mennä ulkomailla huoriin. Minulla kun tuota ongelmaa ei ole ikinä ollut niin ei ole tarvinnut matkustella.
Miksi mennä ulkomaille kun huoria saa Suomestakin?
Vastaus sinulle "Selvää säästöä":
Voi että kun oot tyhmä. Siis todella yksinkertainen!
Onnea vaan ja pitkää ikää kotisohvalle tiliotteesi kanssa.
Minä suunnittelen tässä parhaillaan paria reissua, toista Länsi-Viron suuntaan ja toista Välimerelle.
Tuntuu jo tässä suunnitteluvaiheessa mahtavan kivalta. Maksaahan se, kun Vironreissuun ajattelin mieheni lisäksi kustantaa myös tyttäreni ja hänen avomiehensä. Mutta varmaan on hintansa väärtti.
Ja vielä, en ole syntynyt ns. kultalusikka suussa, vaan olen ihan tavallinen, keskipalkkainen henkilö, joten raha ei ole itsestäänselvyys. En vain halua jämähtää paikoilleni, vaan nähdä mös miten "maailmalla" ihmiset elävät.
Kyllähän minä monta kertaa käyn Tallinnassa halvat juomat ostamassa. Tosin eipä siellä tule montaa tuntia maissa oltua ja sitten laivaan ja kotiin Helsinkiin.
JEP ON kiva syödä "ulkomailla" pippuripihviä ja ostaa koffia tuliaisiksi
Jos "ou jess"kommenttisi on osoitettu minulle, kun edellä kerroin, että lähden "ulkomaille" Länsi-Viroon, niin kerronpa sinulle:
Olen käynyt yli 20 maassa, käsittäen Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Useassa maassa käynyt montakin kertaa, matkoja yli 30 vuoden ajalta.
Joten eipä ole Koffin hankkiminen Virosta se oleellisin juttu. Ja mainittua pippuripuhviä ei ole tullut syötyö kertaakaan... Eikä "suomibaareissa".
Mutta kylläpä Viroonkin on taas vaihteeksi mukava lähteä.
Ja edelleenkin: Vaihdan kotisohvalla tiliotteen saldon ihailemisen milloin tahansa reissaamiseen, uusiin maisemiin, ihmisiin ja kulttuureihin tutustumiseen.
Mutta on myös näinhän on, että kukin tulee onnelliseksi omalla tavallaan.
Kahvinkeittimen suodatinpussit kannattaa pestä ja roskapussit voi taitella sanomalehdistä, niitä voi ottaa paperinkeräyslaatikosta, jos tilaushinnat hirvittävät. Todella taitava halkaisee mattoveitsellä tulitikun neljään osaan.
http://www.youtube.com/watch?v=EoOwM1bBYRA
Melko riskiä vain kasvattaa pesämunaa luottaen siihen että "kyllä minä joskus sitten teen sen"
Riski on osa elämää. Eikä ne rahat hukkaan mene, lapset muistelee hyvällä.
Omat, matkoilla mukana kulkeneet tenavamme ovat myös välttäneet tuon "sitku"-ajattelun.
Penskat matkustelivat kahdestaan jo yläasteen aikaan.
Sen jälkeen, myös opiskeluaikoina, liikkuivat reilaamassa ja halpislennoilla epämääräisissä majoituksissa.
Sittemmin joukkoon on mahtunut mm. 3:n viikon järjestetty vaellus Andeilla, laitesukellusta Balilla, rinkkareisuja Taka-Intiassa, New-York jne.
Heidän ei tarvitse muistella, että olisinhan minä"mut ku"!
Meiltä vaimon kanssa jäi pallon kiertäminen rinkka selässä ajan kanssa.
Olisi pitänyt toteuttaa aikaisemmin mutta kun vaimon verisyöpä iski 5-kymppisnä täysin yllättäen estäen kaiken ehkäisylääkityksen voimassa olevia perusrokotuksia lukuun ottamatta.
Ps. Pojan perheellä on suurehko ok pk-sudulla.
Sinkku tytär asuu vuokralla ja matkustelee sekä työnsä puolesta, että soolona.
A.p. on tietenkin provo, mutta joka tapauksessa, mistä ihmeestä tuo pakkomielle maksaa asuntolaina pois? Toki jos lainan ottaa se pitää maksaa, mutta se on vain välttämätön paha. Mikä ihmeen ylpeydenaihe on se, että se on maksettu. Monissa maissa asutaan vuokralla tai asuntolainasta maksetaan vain korkoja.
Itse matkustan saadakseni uusia vaikutteita ja elämyksiä. Suomi on ihan hyvä maa, mutta kovin yhdenmukainen. Muualla on erilaista, ei sinänsä parempaa tai huonompaa, mutta erilaista. On kiva nähdä mitä muualla tehdään.
Ja onhan Keski- ja Etelä-Euroopassa historiaa ja kulttuuria *hiukan* eri lailla kuin Suomessa. Tosin jos kulttuuriksi kelpaa jääkiekko ja taiteeksi iskelmä, ei ehkä täydykään matkustaa.
Kiva kiikkustuolissa muistella menneitä ja kattella valokuvia nuoruudenajoilta...kateeks käy !
Ja sitä asuntoahan ei hautaansa mukaan saa, oli se sitten uudehko, velaton, tahi ei.
Aloittajan kanssa aivan samaa mieltä, matkailu on hukkaan heitettyä rahaa!
Toi säästösumma on pelkää harhaa. Olen momet, momet viikot viettänyt Euroopassa ja välimeren maissa. kyymmenittäin matkoja alle tonni koko viikko.
Kyse on vaihtoehdoista. Jokaiselle jää, todellisten välttämättömyyksien jälkeen, marginaalirahaa.
Kyse on vain siitä mihin sen käyttää.
Päivittäiseen nautinto- ja kerskakulutukseen, autoihin yms. tai matkusteluun.
Monimuotoinen matkustelu antaa sellaista pääomaa johon ei aika eikä ruoste pysty.
Lapsiperheelle asunto on tärkeä mutta siinäkin voi harrastaa kohtuutta ja mitoittaa sen omien, todellisten tarpeiden, eikä ulkoisten paineiden mukaan.
33-vanhana hankimme velkaisen talon. Sitä ennen olimme kaikki kahdenkeskisten vuosien lomat matkoilla päivästä päivään.
Talovelat aiheuttivat kaksi kotimaan vuotta.
Noiden vuosien jälkeen olimme taas kaikki lomamme matkoilla. Vuosikaudet lasten kanssa. Sittemmin kahdestaan.
Olemme käyneet läpi koko kirjon. Junalla ilman ennakkovarauksia, omalla autolla teltan kanssa, käyttäen kiinteitä asuntovaunuja, leirintäaluemökkejä, BB-majoitusta, hostaleja, xx > xxxxx hotskuja, kiertomatkoja, lämpimien merien risteilyjä.
4-mannerta, yli 50 valtiota. Yhteen laskettuna yli 4,5-vuotta joiden painopiste on eläkevuosissamme.
Vielä ei mitta ole täysi.
04.07. lähdemme Berliiniin.
24.08. 5:ksi viikoksi Espanjaan.
Parin viikon sisällä täytyy varata lennot ja hotsku Bremenin joulumarkkinoille, jouluviikon kylpylä sekä helmikuun risteily tai lämpimän alueen kiertomatka. Kumpi tahansa lisäviikkoineen jos mahdollista.
Emme tunne tinkineemme mistään koska olemme eläneet omien tarpeidemme mukaan yrittämättä todistella ympäristölle hienouttamme tai erinomaisuuttamme.
Kyllä se naapuriin kannettu raha juomatuliaisineen on usein kuultuna yhtä paljon kuin meidän Välimeren matkan hinta.
Se Viron viinanhaku on Suomen taloudelle melko huono asia.
Jos kolme ihmistä käy vaikkapa Karibialla yhteensä 3500euroon kaksi viikkoa (syömisineen) ja näkee monta paikkaa- kaupunkia omatoimikiertomatkallaan, antaa kyllä koko rahan edestä olotilaa ja koemusta, muistelemisesta puhumattakaan. Uusia tuttavuuksia ja aurinkoa keskitalvella.
Viime talvena tuli viimeksi sellainen tehtyä vaimon ja tyttären pojan kanssa.
Ei huoria tarvitse, kuten aloittaja arveli. Tietenkin, jos senkin rahan kaikki jättäisivät kotimaahan, olisi taloutemme merkittävästi paremmalla tasolla.
Mitä on jäänyt käteen paitsi vähän rahaa? Aika köyhä asenne ainutkertaiseen elämään, olla elämättä sitä ja säästellä koko ajan kaikesta...
On hienoa että joku ajattelee eläkkeellä ollessaan tekevänsä kaikenlaista, ihmisellä on vahva luottamus siihen, että eläkepäivät koittavat ja hän on silloin terveenä matkustelemaan.
Ei meilläkään eletä kuin viimeistä päivää mutta eläkepäivien koittaminen ei ole kirkossa kuulutettua. Jos sinne asti odottaisi elämänsä ensimmäistä ulkomaanmatkaa saattaisi jäädä tekemättä. Ja kun sitten dementia iskee ei perilliset saa edes asuntoa myytyä, mikä harmi perillisille.
Lähes kaikki tuntuu olevan ketjun aloittajaa vastaan, itse en vaan olen pitkälti samoilla mielin liikenteessä, tosin kuulun niihin jotka eivät saa pankista asuntolainaa joten jatkan tässä vuokralla eloa. Itse tuossa juuri laskeskelin että koko perhe pari kertaa thaimaaseen vai tämän hetkinen tilanne, hei tämän hetkinen tilanne voitti. Olen ollut vuorotteluvapaalla kohta vuoden ja voin sanoa että on ollut aivan pirun hienoa aikaa, lapset ovat vielä siinä iässä että viihtyvät kotona ja vaimo on työkyvyttömyyseläkkeellä joten meillä on ollut yhteistä aikaa oikein kunnolla. Häämatkakin on jäänyt aikanaan tekemättä joten tämä vuosi on paikkaillut sitä hyvin. Eli jos ei oteta huomioon menetettyä palkkaa niin muuten vuoden vapaan kustannukset ovat melko vähäiset, tosin tässä on tullut ostettua uusi (siis uusi) auto, järjestelmäkamera (ei canonin halpis rojua vaan pentax) ja muutama mukavaa.
Sama jatkuu tulevaisuudessa, jos vuorotteluvapaa mahdollisuus säilyy niin viisi vuotta töitä ja sitten uudestaa vuosi vapaata, siinähän käytte ulkomailla viikon tai kahden lomalla.
Taimaaseen vai kotimaaseen? Siinäpä kysymys!
Ollessani työttömänä otti osa-aikainen kassaeukkoni ommaa lommaa ollessaan mukanani minun luumuillessani 3kk espajanmaasessa työttömänä työnhakijana.
Kyllä sekin lomailusta kävi.
Työttömyysaikana kävimme mm. karibian maasessa, kiinan maasessa, egyptin maasessa sekä useassa euroopan maasessa.
Näistä ilmoitin tietenkin työttömyyskassaani ja työkkäriin.
5:n vuoden harjoittelun jälkeen olemme olleet täysvapaalla nyt 13-vuotta nauttien rajattoman vapaan antamista mahdollisuuksista, mm. matkustelusta.
5 - 6 yhteistä matkaa vuosittain. yht. 4 - 5kk.
Keskustan kolmio on helppo jättää tyhjilleen. Ok:n kanssa oli hankalampaa.
Mutta, kaikki vuosittaiset 3500 - 5000km ajan 15-vuotta vanhalla, keskiluokkaisella eurooppalaisella autolla. Eiks oo kamalaa?!
Mikäs siinä jos viihtyy kotona..Kamerallakin saa varmaan kivoja kuvia kun ei ikinä käy missään. Mukava sitten istua vanhana kiikustuolissa ja miettiä mennyttä elämää. Ei tullut käytyä missään pitemmällä. Koko elämä meni säästellessä tai tasapaksua elämää eläessä...No kaikilla meillä on sama kohtalo, mutta minä mielummin lähden tästä maailmasta sillä mielellä että muutakin on nähty kuin nälkää, eikä mitään ole jäänyt kokematta mihin olisi ollut mahdollisuus. Jossittelu on silloin liian myöhäistä. Olen monen vanhan ihmisen kuullut sanovan että olisi pitänyt matkustella ja kiertää paikkoja kun oli nuorempi, mutta aina löytyi tekosyitä ja nyt keljuttaa, kun ei ole enää kuntoa mennä...
Sorruimme "sitkuun"! = sitten kun.
Tarkoitus oli työelämästä irtauduttuamme -50 vaiheessa lähteä rinkat selässä ja ajan kanssa kiertämään palloa maanläheisesti, paikallisia kulkuneuvoja käyttäen.
Ryhtyessämme valmistelemaan lähytöämme Espanjasta tuli vaimolleni akuutit oireet jotka paljastuivat yhden tyypin verisövästä johtuviksi.
Lähtemättä jäi ja pallon kierto vaihtui valmiisiin kiertomatkoihin ja omatomisiin lomiin Euroopassa Espanjan asunnolla luumuilun lisäksi.
Opetus: Koskaan ei ole liian aikaista!!!!!!!!!!!!!
Ehdotuksia siitä mihin olisin tarvinnut matkusteluun hassaamani rahat?
En ole laskenut rahaa mutta ennen töissä käymisen lopetusta oli kahden reisuja kertynyt 46kpl, kestoltaan yht. noin 100 - 110 viikkoa.
Trendejä emme arvosta.
Uutena ostettua autoa olen aina pitänyt n. 15-vuotta.
Lasten ollessa kotona asuimme omassa rinnetalossa, 163m2.
Eukolla on ollut mm. turkit pitkästä ateljeeminkistä supi-puolikkaan kautta pitkään kettuun.
Koruja riittävästi. Joukossa joku arvokkaampikin.
Olemme syöneet terveellisesti.
Kulttuuripalveluja kohtuullisesti.
Kolme asuntoa. Yksi Espanjassa nyt 27-vuotta, kotimaassa ensimmäinen 1976 ja pikkukaupungin keskustan rannan kaksio 28-vuotta.
Tulomme ovat olleet teollisuuden työntekijäperheen ( ei paperin ) keskitasoa.
Mihin olisimme tarvinneet matkusteluun hassaamamme rahat?
Olisitte voineet antaa lapsillenne kunnon pesämunan omaa asuntoa varten, sen sijaan hassasitte sen matkailuun, perin itsekästä.
Lahjoitimme lapsillemme yhden asunnon ja toisen mokoman verran olemme sponssanneet mutta vasta heidän valmistuttuaan ammatteihinsa.Verotuksen minimoimiseksi suurin osa sponssauksesta tapahtui säästövakuutuksien muodossa.
Me maksoimme pakolliset verot.
Opiskeluaikansa tenavamme rahoittivat itse sivutöillä.
Liian helppoakaan ei saa olla!
Myös lapsemme ovat hassanneet matkusteluun vieläpä työmatkojen lisäksi.
Muita ehdotuksia?
Itsestään selvyys unohtui. Me elämme vaimoni kanssa omaa elämäämme. Lapsemme saavat rakentaa omansa.
Minä puolestani mietin ostanko 8 vaiko 12 uutta perunaa, paljon muuhun ei rahaa olekaan.
Täysin samaa mieltä olen, matkustelu on täysin turhaa.
Itse enole ajatellut Suomen rajojen ulkopuolelle koskaan mennä.
Olen töissä monikansallisessa yrityksessä , Suomessa.
Yrityksen toimialasta johtuen, kollegat joutuvat matkustamaan paljon ulkomailla.
Minä en matkusta. Käytännössä hoidan oman erikoisosaamiseeni kuuluvat työtehtävät ulkomaille päämiehiin ja yrityksen ulkomaan osastoihin atk:n ja videoneuvottelulun avulla.
Pomolle ilmoitin jo aikoinaan taloon tullessani, että en ole matkustajatyypiä.
Aluksi työnkuva ja käytettävä tekniikka oli tietenkin erilaista.
Puhelin oli silloin minulle se tärkein työkalu ulkomaille.
Lopputilillä pomo ei ole koskaan uhkaillut.
Hän tietää, että ottaisin lopputilin itse, jos työpöydälleni firman sihteerit alkaisivat
toimitella lentolippuja.
Mutta nyt ollaan lomalla, joten ei tarvitse "matkustaa" kuin kauppatorille aamukahville ja lukea hetki iltapäivälehteä Espan puistossa.
Hyvää kesänjatkoa kaikille, nautitaan Suomen kesästä.
Suomesta ei kannata lähteä minnekään.
Onneksi persut eivät juurikaan matkusta, joten matkustellessaan niiltä saa olla täysin rauhassa.
Rajat pitää panna kiinni.
Oletko ihan varma, että olet säästänyt tuon 50000€, kun et ole matkustanut? Meinaan, että joissakin maissa matkustaminen on nin halpaa, että on käytännössä halvempaa olla matkalla, kuin asua Suomessa. Jos vielä ostaa joka kerta matkoiltaan tuliaisina elämiseen tarvittavia hyödykkeitä omaan käyttöön, voi olla, että matkalla oleminen tuokin jo säästöä.
Laskepa, kuinka paljon olet noiden 25 vuoden aikana ostanut vaatteita täältä Suomesta, jotka olisit voinnut ostaa itsellesi halvemmalla ulkomailta, taikka jotain muuta tarpeellista, josta olet täällä Suomessa maksanut paljon enemmän.
Ihan käytännön esimerkkinä, maksat matkastasi 700€ ja ostat tuolla samalla summalla, eli 700€ sellaista vaatetta, kosmetiikkaa, varaosia, soittimia, kodintekstiilejä jne.., joista joutuisit maksamaan täällä Suomessa 1500€, olet käytännössä saannut ilmaisen matkan.
Omalla kohdallani voin kyllä todeta, että matkustamalla ulkomaille runsaasti, olen kyllä säästänyt, olen ostanut vuosien varrella niin paljon ulkomailta erilaisia hyödykkeitä omaan käyttöön, että en millään olisi raaskinut ostaa niitä täältä Suomesta, mm. ammattikirjallisuutta, erikoistyökaluja, mittoja, teettänyt koruja, varsin paljon taidehankintoja, vaatteita, soittimia, äänilevyjä ja jopa huonekaluja. Hieman alkoholia olen tuonnut, lähinnä laadukkaita viinejä. Jotkut tuotteet taikka palvelut ovat ulkomailla niin halpoja, että jo niiden vuoksi kannattaa matkustaa joihinkin maihin, jopa hammaslääkärissä kannattaa käydä ulkomailla, siis ihan totta suurempi hammasremontti tulee ulkomailla paljon halvemmaksi, että jo siinä säästää matkan hinnan.
Osuit yhteen ydinkohtaan!
Ennen EU:n liittymistä oli Espanja todella halpa. 4-henkinen perhe omalla autolla Tukholmasta yhtäjaksoisesti ajaen ei ollut tolkuttoman kallista.
Myös Unkari, Puola, Slovakia ja jopa Saksa olivat halpoja.
Vaimo osti kasvaville penskoille kaikki vaatteet ja jalkineet sekä itselleen jotain tarpeellista ja hieman jotain silkkihepeneitä jotka olivat meillä sikamaisen halpoja.
Saksasta ostimme ennen Saksojen yhdistymistä mm. sterot, Al-runkoisen maastopyörän shimanovarusteilla, kaakaota jota penskat käyttivät paljon sekä lihasäilykkeitä jotka olivat erittäin laadukkaita ja pilkkahintaisia.
Enimmillään 80kg.
Espanjasta öljyvärimaalauksia.
Lasten kanssa autoillessa meitä ei koskaan tarkastettu joten en käynyt alkossa muulloin kuin joulun edellä hakemassa muutaman punkkupullon.
Matkoilta palatessa vararenkaan vanteen sislää oli Espanjasta ostettua pirtua3l.
Takapenkin alle, jousien väliin teipattuina viskejä ja konjakkeja.
2:n aikuisen lailliset määrät muut jemmat yhteensä merkitsi noin 20-litraa.
Toimme myös sellaisia tuotteita joita 80-luvullakaan ei pikkukaupungista saanut.
Teimme mainitsemani kaltaisen matkan keskiluokkaisella ha-lla useina vuosina peräkkäin.
Mm. Espanjassa olemme käyneet omalla autolla 15-kertaa.
Siihen lisäksi keskisen Euroopan kiertelyt.
Hammashoidoista yksi hammasilta noin 1/3 osaan parhaan pimeän tarjouksen hinnasta. Juurihoito ja muuta pienempää.
Yksi juurihoito tehtiin Unkarissa, Diosjönössä.
3:n henkilön silmälasit. Pelkät laadukkaat sangat olivat pahimmillaan 1/4 meikäläisestä, samasta tuotteesta.
Linsseissä oli pienempi ero mutta ero kuitenkin.
Olemme yhdistäneet jonkin verran myös kulttuuria.
Veronan oopperaa, musikaali Lontoossa( halpa pakettimatka mutta liput paikalta), oopperaa Berliinissä, musikaaleja ja konsertteja Espanjassa.
Tietenkin Tallinnan oopperat ja operetit sekä musikaalit mutta Tallinnaahan ei lasketa matkailuksi.
Sorruin myös viinan kuskauksen lisäksi muihinkin laittomuuksiin.
Yhdellä matkalla Primabolar- anabolia. Maksoi 4mk/ampulli. M;yin kerralla kaikki 12mk/ampulli.
Aminohappoampulleja pari tuhatta.
Nämä laittimuudet eivät kuulu normietuihin mutta kiusaus voitti.
Ei kaikea voi muistaa.
Nykyään en viitsi, eikä kannatakaan lähteä autolla.
Tuomiset ovat erikoistuotteita mutta paikalla elämme halpaa peruselämää.
Espanjassa ostan sapuskat markkinoilta ja marketeista valmistaen ne itse.
Dokaan vähän mutta päivittäin.
4 - 6 viikoa halpaa peruselämää.
Jos Suomessa ei olisi asuntoa niin olisimme Espanjassa sydäntalvea ja keskikesää lukuun ottamatta muut ajat.
Minä en ole säästänyt vaan olen matkustanut lähes koko aikuisen elämäni. Vuonna -74 olin interrail matkalla ja tietysti yksin. Toukokuussa 1978 minulle maksettiin siitä ensimmäisen kerran. Sen jälkeen tuota matkustamista on jatkunut lähes koko ajan. Seuraava työkohteeni on 27. valtio, missä olen töissä ja tulen olemaan siellä 10-12 kuukautta eli eiköhän sekin tule melko tutuksi. Viikob parin reissuilla ei juuri maahan tutustu mutta kun ollaan kuukausia niin ehtii hieman näkemään jotakin ja tutustuu paikallisiin ihmisiin kenen kanssa tekee töitä. Toisaalta tälläisessä matkustamisessa menettää paljon. Olen ollut tuosta vuodesta -78 lähtien keskimäärin hieman alle 6 kuukautta poissa Suomesta.
Loma- ja työmatkat ovat eri asioita varsinkin aloittajan säästömielessä.
Ainakin minulle jäi päivärahoistakin säästöä. Pitemmillä komennuksilla ehtii tosiaan paneutumaan paikallisten elämään ja toteamaan, että kulttuuri- ja ulkonäköeroista huolimatta pohjimmiltaan kaikilta löytyy samat inhimilliset peruspiirteet.
Minun työnantajuani ovat olleet niin keljuja tai itse liian tunnollinen, että varsinainen komennuksen tarkoitus on pahasti häirinnyt muuta perehtymistä.
Toivottavasti kulkurilla ei ole ollut vaimoa ja lapsia.
En ymmärrä ihmisten käsitystä siitä, että lapset ensin. Jokainen rakentaa itse oman elämänsä ja that´s it. Tottakai lasta pitää auttaa, jos tarve vaatii. En voisi ikinä edes kuvitella, että vaatisin vanhempiani maksamaan minun elämää ja asunto tai edes sitä pesämunaa, kun itse olen kuitenki vakituisessa työpaikassa. Rakennan itse omaa elämääni... Yksin.
Toki tässäki on poikkeuksia. On myös olemassa niitä "lapsia" jotka olettavat aikuisenaki, että vanhempien on elätettävä heitä vieläki.
Sain innostuun äitini matkailusta loppuvuonna 2010 ja nyt lokakuussa tuleva reissu on jo 5 yhteinen reissumme. Kysyin äidiltäni, että miksi hän ei matkustele, niin hän sanoi, että hän säästää meille lapsille, että on jotain mitä jakaa sitten kun hänestä aika jättää.
Milloin minä "suutahin." Sanoin äitille, että pois heti tollaset TYHMÄT ajatukset. Hän on itse rahanansa tienannut ja saa ne tasan itse käyttää juuri niin kuin haluaa. Meitä ei tartte tuon asian suhteen ajatella. Ja nyt äiti asiaa ajateltuaan on alkanut elämään sillain, ku itsestä tuntuu. Eikä hänen tarvi ajatella, että mitä me penskat ollaan mieltä asiasta.
Ehkä hän tarvi meiltä sen tiedon, että ne rahat on yksin hänen, ei kenenkään muu ja hän saa ne käyttää ihan mihin haluaa.
Toki äiti aina auttaa, jos me lapset sitä tarvitaan. Äiti ennemmin jättäis oman leivän ostamatta,kuin se että meillä menis huonosti.
Alotin itsekkin ulkomaanmatkustelun vasta alkuvuonna 2010 kun täytin 30. Nyt reissuja on takana jo 6 ja lokakuussa uusi on tulossa. Menettetyjä rahoja en haikale ja mitään en kadu. Olen monta kokemusta rikkaampi ja olen paljon nähnyt asioita ja paikkoja joita en täällä Suomessa ollessa olisi nähnyt. Itseni kohdalla jäin totaalisesti koukkuun matkusteluun. Rakastan matkustelua. :)
Tätini on mulle marmattanu, että miksi en maksa ensin asuntolainaani pois ja matkustele vasta sitten. Miksi pitäis?? Sanoin hälle, että matkustelen tasan nyt ku terveys on vielä hyvä. Siinä vaiheessa, ku asunnon reiluna 50 oon maksanu, niin ikinä ei tiedä, että missä kunnossa silloin olen ja pystyisinkö silloin enään edes matkusteleen. Ikinä ei tiedä, että mitä elämä tuo tullessaan, joten reissaan nyt kun se on vielä mahollista.
Toki jokaisella on omat ajatuksensa ja mielipiteensä ja niistä on vähän huono tinkailla, mutta tässä oli nyt oma mielipiteeni paljon mietipiteitä jakavasta asiasta. :)
Mukavaa loppukesää kaikille.
Kuinka paljon turhuuteen käytetään rahaa? Monelle vaikkapa ei riitä auto perusvarusteilla, pitää olla alumiinivannetta sun muuta härpäkettä. Merkki on myös tärkeä ja siitä maksetaan. Auton kokokin voi olla statussymboli. Pienemmällä ja halvemmalla autolla pärjäisi mutta kun pitää naapurille näyttää. Mieluummin käytän vaikka ylimääräisen tonnin vuodessa matkailuun kuin egon pönkittämiseen peltilehmällä.
Miten tämä peltilehmä kommenttisi liittyi minun kommenttiini, kun olet minun kirjoitukseeni vastannut???? En maininnut mitään autoista kommentissani, vaan nimeomaan puhuin matkustelun puolesta.
Itse en ees omista autoa. Kortti kyllä löytyy, mutta hyvin olen pärjänny autotta.
ihan kuule vaan 999..., ketjun jatkoksi viestini laitoin. oma tarinas oli niin pitkä etten jaksanut ees lukea kuin puolella silmällä
Tiedoksi sinulle pwr3i: ketjun jatkoksi tarkoitettu kirjoitus laitetaan suoraan ALOITTAJAN tekstiin. Viimeiseen (tai minkä tahansa ketjun kirjoitukseen) liitetty vastaus on kommentti ja jatkoa EDELLISELLE kirjoittajalle/kirjoittajille.
Tämä kirjoitukseni on siis kommentti sinulle, ei uusi kirjoitus alkuperäiseen aiheeseen. Katso vasemman reunan polveilua ja sisentelyä, niin huomaat, mikä on kommentti edelliselle, mikä taas oma itsenäinen jatko aloittajan aiheeseen.
minä vaan matkustelen talvella,ei tarvi käsiä läpytellä kylmässä,matkailu avartaa maailmannäkemyksiä,sekä näkee paljon erilaisuuksia joita ennen oli vain lukenut kirjoista. mielestäni jokainen saa rakentaa oman elämänsä niinkuin itse hauaa,mutta jos ei matkustele niin paljon jää elämästä näkemättä
Lyhentämätön asuntolaina.
Kävin keskiviikkona sopimassa syyskuussa lankeavan asuntolainani maksusta.
En ole lyhentänyt sitä lainkaan ja nytkin pankin neuvoskelija tarjosi jatkoa ilman lyhennyksiä mutta ehdotti koron nostamista nykyisestä 0,4%:n marginaalista ( koko. 0,631% ) 0,8%:iin.
Minusta tämä lyhentämätön laina on sopinut meille hyvin.
Sitä en voi sanoa, että olisimmeko käyttäneet lyhennysrahat matkusteluun.
Yhteisiä lomamatkoja vaimon kanssa noin 100kpl, yhteiskestoltaan yli 4,5-vuotta.
Euroopan telttareisuista Karibian risteilyihin ja kirjava valikoima siltä väliltä.
Kokemukset ja muistot eivät lahoa eikä ruoste raiskaa!
Kommentoin sen verran, että lapsille säästämisessä ei ole mitään järkeä. Vanhempani ajattelivat samaa aikanaan, mutta ilmoitimme sisarusteni kanssa heille jo hyvissä ajoin, että emme kaipaa heiltä rahaa lainkaan perinnöksi. Toivoimme että mielummin matkustellaan ja koetaan yhdessä ennen sitä.
Vanhemmillani on noin 400-450 000 euron arvoinen asunto, ei muuta rahanarvoista. Se on iso talo, mitä eivät enää eläkepäivinä niin tarvitse. Kehoitimme heitä myymään sen kun tuntuu siltä, että pihatyöt eivät enää inspaa ja ostamaan pienemmän. He ovat puhuneet pitkään siitä, että haluavat vielä matkustella ja tuosta saisivat siihen rahaa. Haluan että he kuluttavat omaisuutensa pois tehden sitä mitä haluavat, on se sitten matkustelua tai mitä vaan, minulle sitä on turha säästää, teen itse omaisuuteni ja asun sen mukaan mihin on varaa, en laske perinnönvaraan tai odotakaan sitä.