Kysta ja endometrioosi??

Endometrioosi on kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti. Se on eräs merkittävä lapsettomuuden syy. Laajalle levinnyt endometrioosi aiheuttaa vatsaontelossa kiinnikkeitä ja sitä kautta lapsettomuutta. Lievänäkin endometrioosi alentaa hedelmällisyyttä, joskaan tarkkaa vaikutustapaa ei tunneta. Usein endometrioosi aiheuttaa kipuja, mutta joskus sen ainoa oire saattaa olla lapsettomuus.

Endometrioosin ja raskauden suhde on ristiriitainen: endometrioosi on usein lapsettomuuden syy, mutta toisaalta raskaus on taudin luonnollinen hoito. Kun kuukautiset jäävät pois, endometrioosi surkastuu. Lieväkin endometrioosi saattaa alentaa hedelmällisyyttä. Vaikea endometrioosi aiheuttaa ahtaumia ja tukoksia, koska kudokset tarttuvat toisiinsa ja muodostavat ns. kiinnikkeitä.

Endometrioosi on tunnettu 1800-luvun lopulta lähtien, mutta sen syytä ei vieläkään tiedetä. Tauti ei sinänsä periydy, mutta se näyttää hiukan kasautuvan joihinkin sukuihin. Endometrioosi on hedelmällisessä iässä olevien naisten tauti, jota tavataan yleensä 20-40 vuotiailla, mutta erityisesti 25-35 vuotiailla. Taudin syntymiseen vaikuttaa osaltaan myös naisen gynekologinen historia: miten ehkäisy on hoidettu, onko ollut tulehduksia, missä iässä lapset syntyvät. Lapsettomuudesta kärsivillä potilailla endometrioosia tavataan n. 20 %:lla.

Endometrioosi syntyy, kun kohtuontelon ulkopuolelle alkaa kasvaa kohdun limakalvon kaltaista kudosta, joka muodostaa pesäkkeitä. Kudos voi kulkeutua munatorvea pitkin ja tarttua vatsakalvon pinnalle, sitä voi kasvaa kohdun takana, munasarjojen ja munatorven pinnalla, joskus jopa suolistossa tai virtsarakon pinnalla. Jos kudos tunkeutuu munasarjan sisään, siitä voi muodostua iso endometrioosikysta, jota kutsutaan myös suklaakystaksi. Kystat poikkeavat hieman sirottumapesäkkeistä.

Endometrioosi voi esiintyä joko kohdun seinämän sisällä tai kohdun ulkopuolella. Tällä perusteella endometrioosi jaetaan endometriosis interna eli adonomyosis eli kohdun seinämän sisäinen endometrioosi tai endometriosis externa eli kohdun ulkopuolella oleva endometrioosi.

Pääoire on kuukautiskipu. Myös vuotohäiriöitä voi esiintyä. Kolmas oire on lapsettomuus (40-70 %). Endometrioosipesäkkeiden kudos ei ole täysin samanlaista kuin kohdun limakalvo, mutta se käyttäytyy samalla tavalla. Kudos paksuuntuu kuukautiskierron rytmissä ja vuodon aikana myös pesäkkeet vuotavat. Siksi voimakas kipu onkin tavallisin endometrioosin signaali.

Kipu johtuu siitä, että pesäkkeet vuotavat. Endometrioosin laajuus ja kipuoireiden voimakkuus eivät kuitenkaan kulje käsi kädessä. Tuore ja aktiivinen tauti voi aiheuttaa pahoja oireita, vaikka olisikin kooltaan pieni, sanoo naistentautien erikoislääkäri Aila Tiitinen Hyksin Naistenklinikalta.

Kipu voi olla ankaraa, jopa sietämätöntä ja se paikantuu sinne, missä pesäkkeetkin ovat. Kipu voi tuntua yhdynnän aikana tai tärinä voi laukaista sen. Se voi olla myös kovaa kuukautiskipua, joka alkaa jo muutamaa päivää ennen vuotoa. Kipu voi tuntua virtsatessa tai se voi liittyä suolen toimintaan. Pesäkkeistä erittyvät aineet voivat aiheuttaa kohdun supistelua tai tulehdusreaktion vatsakalvolle (kyseessä ei ole bakteeritulehdus). Joskus endometrioosiin liittyy myös kuukautiskierron häiriöitä, välivuotoja tai tiputtelua. Välttämättä endometrioosi ei oirehdi ollenkaan, lähes 20 % potilaista on oireettomia. Silloin sitä ei myöskään tarvitse hoitaa, vaan se saattaa parantua omia aikojaan. Hoitoa tarvitaan vasta, jos kivut ovat kovat tai endometrioosi estää hedelmöittymisen.

Kookas suklaakysta voidaan havaita normaalissa gynekologisessa tutkimuksessa tai ainakin ultraäänitutkimuksessa. Sen sijaan nuppineulanpään kokoiset, hajalleen sirottuneet endometrioosipesäkkeet paikallistetaan varmasti vasta vatsaontelon tähystystutkimuksessa eli laparoskopiassa. Se on leikkaussalissa tehtävä toimenpide, joka vaatii nukutuksen. Tähystyksessä löytyvät pesäkkeet poistetaan tai poltetaan. Munasarjan sisään kasvanut kysta kuoritaan pois. Laparoskopia on viisainta tehdä silloin, kun raskaaksi tuleminen on ajankohtaista. Raskaus alkaa usein muutaman kuukauden kuluttua laparoskopiasta. Jos niin ei kuitenkaan käy noin vuoden sisällä hoidosta, vaikka kuukautiskierto on säännöllinen, on aika harkita koeputkihedelmöitystä.

Kun endometrioosi on kyllin paha, kudos kasvaa kuin syöpä ja tunkeutuu kudoksen sisälle. Syövästä ei kuitenkaan ole kysymys, eivätkä pesäkkeet muutu pahanlaatuisiksi.

E-pillerit sopivat hoidoksi nuorelle naiselle, joka ei halua tulla raskaaksi. Ne estävät taudin pahenemisen ja hoitavat kipua. Näin oireet voivat lopulta kadota kokonaan. Hormonihoidoilla voidaan myös hoitaa endometrioosin oireita. Ne vaikuttavat samoin kuin raskaus: kun kuukautiset jäävät pois, limakalvo ei enää paksuunnu ja vuoda. Pesäkkeet rauhoittuvat, kuivuvat ja arpeutuvat. Keltarauhashormonihoidolla kuukautiset lopetetaan 3-6 kk ajaksi, jonka jälkeen kierto palautuu normaaliksi.

Hoito valitaan aina tilanteen mukaan. Hormonihoito ei paranna pysyvästi, vaan sairaus uusii usein. Lievän endometrioosin hoidoksi riittääkin pelkkä seuranta ja kipulääkitys.

http://metku.net/~pesu/hoidot.html