Olen 13-vuotias tyttö, ja käyn koulupsykologilla. Olen ollut masentunut vähän päälle 3 vuotta, viillellyt traaginen lapsuus. Pitkään olen miettinyt osastolle menemistä, mutta tuntuu että ongelmani eivät "riitä" sinne. En ole koskaan koulupsykologin kanssa ottanut asiaa puheeksi.
Eh, pointti siis oli, että voiko joku viisaampi ja ehkä vanhempikin kertoa miten osastolle pääsee. Kenen kautta asia pitää hoitaa? Ja jos sinne vapaaehtoisesti menee, eikö pariksi päiväksi ainakin pitäisi päästä? Ja maksaako se (jos maksaa, niin tiedättekö hintoja)?
Toivottavasti tulee asiallisia vastauksia.
Eh, pointti siis oli, että voiko joku viisaampi ja ehkä vanhempikin kertoa miten osastolle pääsee. Kenen kautta asia pitää hoitaa? Ja jos sinne vapaaehtoisesti menee, eikö pariksi päiväksi ainakin pitäisi päästä? Ja maksaako se (jos maksaa, niin tiedättekö hintoja)?
Toivottavasti tulee asiallisia vastauksia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Osastolle joudutaan jos voidaan olettaa, että henkilö on vaaraksi itselleen tai muille. Myös silloin jos tulee jokin yllättävä akuutimpi hätä kuten esim. psykoosi, jossa todellisuudentaju heikkenee. Ota asia puheeksi psykologisi kanssa, hän osaa neuvoa miten jatkaa. Ei maksa alaikäiselle minun tietääkseni. Jos maksaa niin sen kuitenkin Kela korvaa.
Noiden edellisten (vaaraksi itselleen tai muille tai psykoosi tms) lisäksi sairaalaan voidaan ottaa, jos avohoidossa ei saada toivottua tulosta.
Yleensä ne ovat muutamaa päivää pidempiä hoitojaksoja nuorille, jossa kartoitetaan tilanne. Muutaman päivän keikat on yleensä akuutin kriisitilanteen selvitys, ainakin aikuisilla näin tuppaa olevan.
Jep.. en aloitusviestissä maininnut, mutta olen pitkään nähnyt ja kuullut melko todentuntuisia harhojakin. Niistäkään en ole vielä kenellekään puhunut, mutta ne ovat osasyy jonka takia haluan vähän rauhoittua ja päästä sinne osastolle.
Kiitos vastauksesta & hienoa tietää, että kela korvaa maksut :)
oon pahoillani en tiijä puoliinkaa vastausta. mut haluutko auttaa mua?
olem masentunt
:)
Jumalauta.
Mt-toimistoon voi ottaa yhteyttä. Mutta vaikka harhoja näkee (osaat tiedostaa) et osastolle pääse. Itse pääsin vasta kun en mennyt kouluun. Lukittauduin vessaan paniikissa veitsien kanssa. Juoksin itkien ja kirkuen omaa äitiäni karkuun. Elin demonien ja pimeiden olentojen synkässä todellisuudessa. Etsin ratkaisua, totuutta, selvitin kaavoja. En ymmärtänyt mistään mitään ja luulin muiden juonittelevan ja yrittävän myrkyttää ja tappaa mut (en syönyt tai juonut). Välit meni poikki kavereihin.
Ei maksa. Et tule viihtymään, vaikka nyt niin luulet. Mun viikon leporeissu koitukin kahen ja puolenkuukauden ahdistushelvetiks..
Ei sua kukaan pysty auttamaan. Parempi kuin lopetat päiväsi saman tien. Pääset vähemmällä kärsimyksellä. Lääkärit Suomessa on kus päitä, jotka elää norsunluutornissaan ja katsovat nenänvartta alamaisiaan.