olin parhaan ystäväni luona ja tiesin että se oli viimeinen kerta kun tapaamme olen siis 15 vuotiäs tyttö :( vietimme viimeiset hetkemme ystäväni luona! kun minun tuli aika lähteä itkimme molemmat sillä ystäväni muuttaa toiselle puolelle suomea tai jotenkin niin, siitä on jo viikko ja itken ja huudan vieläkin olen ollut koulustakin jo viikon pois, välillä ahdistaa niin että tapaan jo psykologia. hakkaan seiniä ja piiloudun peiton alle sillä olin koulu kiusattu ennen kuin hän tuli ja puolusti minua! mutta nyt olen yksinäinen ja surullinen en ole puhunu sen jälkeen juurikaan kenellekkään, mummonikin on jo niin vanha että kuolee VARMAAN pian hän on nyt 79vuotias. neuvokaa minua olen niin ikävyksissäni kun olla ja voi ruokakaan ei maistu ja anorexianikin vai panhenee joka minulla todettiin 4paivää sitten HELP ME!
KAMALA IKÄVÄ
ikävystynyt
199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voi miten auttaisin. Pyydä lupaa mennä ystäväsi luo kesälomalla. Ystävyys ei lopu vaikka välimatkaa tulee, mutta kaipaus on varmasti kova. Löydä voimaa siitä mitä yhdessä teitte ja kuinka toimitte. Sinä pärjäät kyllä. Mutta lupaa, että opit rakastamaan itseäsi ja syöt, sillä se on elinehto. Voimia sinulle! Ystäväsi ikävöi sinua varmasti myös, mutta ei välimatkat niin hurjia Suomessa ole. Tapaatte lomilla jos niin haluatte. Ystävyys on lahja, eikä sitä välimatka riko, ystävyyttä.