Päivän kontaktit?

Jaa-a, taisi tuo naapurin pikkutyttö olla ainoa perheen ulkopuolinen tänään (ja monen kuukauden sisään) kenet tapasin, hänetkin vain ohimennen kun oli pikkusiskon kanssa leikkimässä.

Isäukko.

Tapasin entisen opettajani jostain 20 vuoden takaa ja vaihdettiin kuulumisia, katseltiin matkakuvia.

Pari naapuria on näkynyt, tervehdykset heitetty. Yksi kuntosalilla kävijä tervehti kaupassa! Ostin kioskista jäätelön, myyjä jutusteli :-). Venerannassa joku juhliin menossa oleva mies hymyili ja tervehti :-).

Miesystävälle olen laittanut tekstiviestin.

Ei huono päivä!

Tapasin eilen rakastajattareni. Naitiin ja sitten se lähti kotiin.

Kaupassa kävin, törmäsin yhteen vanhaan tuttuun jota en edes tunnistanut ja suht äkkiä pakenin kiusallisesta tilanteesta. Että sitä pitääkin olla tällainen sosiaalisesti vammainen tollo.

Kaupan kassaa ei oikein voi sanoa kontaktiksi, kun se nyt on vaan puolin ja toisin kohteliasta tervehtiä, toiselle osapuolelle jopa osa työnkuvaa.

Viikolla juttelin siskon kanssa puhelimessa ja about viikko sitten vaihdoin pari sanaa puolituttujen kanssa harrastusten yhteydessä.

Mitään oikeita ihmissuhteita ei ole ollut enää pitkään aikaan mun elämässä eikä työttömäksi jääminen helpottanut tilannetta, kun ei ole ihmiskontaktia edes työajalla enää.

Yhden henkilön kanssa puhekeskustelu pikaviestimellä, syvällisempää ja vakavampaa kuin jaksaisi. Ei kenenkään muun kanssa kontaktia. Ei kyllä jaksaisikaan. Edes naapureita ei tullut vastaan, vaikka käväisin lenkillä.

Aamulla tuli tekstiviesti eräälät ystävältä ja vastasisn viestiin. Sitten kävin jumalanpalveluksessa ja istuin erään venäläisrouvan ja hänen pojanpojan (8 v) kanssa, Juteltiin suomeksi ja venäjäski. Juttelin hieman myös muutaman seurakuntalasen kanssa.
Tulin kotiin ja sitten eräs mies soitti että pääsenkö laululamaan pieneen hartaushetkeen, pieni laulryhmämme. Juttelimme puhelimessa jonkin aikaa eräästä kuoleman tapauksesta kaupungissamme ym. Sitten iltapäivällä kävin erään muistisairaan kotoa siihen tilaisuuteen ja tilaisuudessa tuli juteltua ihmisten kanssa. Saatoin rouvan kotiin ja päätin käydä vielä iäkkään tädin luona (86v). Hoidan hänen kukkasiaan tulevalla viikolla.
Siinapä päivan sosiaalinen saldoni. Normaali näin sunnuntain osalta.

Olin parvekkeella tupakalla ja näin kun lintu kakki kesken ilmalennon.

Yksi lapsi vilkutti auton ikkunasta, kun oltiin koirien kanssa lenkillä. Ketään en ole varsinaisesti tavannut tänään. Enkä eilenkään. Enkä toissapäivänäkään.

Tapasin tänään pihallani talitiaisen, räkättirastaan, oravan ja pari etanaa. Niin ja mehiläisen, ja ampiaisen, joka yritti tulla sisään pihaovesta. Ja sellainen jättihyttynen koikkelehti tuossa ovenkarmissa.

Ihmisen olen tavannut viimeksi viime perjantaina, se oli kaupan kassa: kiitos, ja hei. Ikkunasta olen nähnyt pari naapurin muksua vilahtavan ohi. Tyttäreni kanssa puhun puhelimessa pari kertaa päivässä, aina samoja arkisia asioita - tai lähinnä kuuntelen kun hän puhuu. Jokunen tekstari on tullut lähetettyä muualla asuville tutuille.

Upea kesä taas tulossa...

Olen tavannut kaksi raktoria ja 50 lehemää ja muutamia vasikoita. Eilen tapasin tepastelevia töyhtöhyyppiä ja yhen munivankin, sekä lokkeja jokka etti karhin möyhentämästä maasta ruokaa

Naapurit tuppaa tunkemaan seuraan, tämmönen ujonpuoleinen kun olen, ni yritän aina vaivihkaa piiloutua. Tapasin takapihan metsähiiren, jolle kannan kauraa. Pelkää mua edelleen vaikka tunnettu jo keväällä 2 kk viime talvi.

Etäluettavat sähkömittarit kävi asentamassa joku pitkälettinen kiva mies ja naapurin remppaukko jutteli taas mielellään. Läheisen urheilukentän hoitaja tuli juttelemaan ja pihaan eksyneet, sitä urheilukenttää etsineet miehet jäi juttelemaan. Ja mua jännittää ihan hirveästi tää porukka. Olen kuulemma hauskaa seuraa, mut mua hirvittää. Haluaisin seuraa, mut en uskaltais olla seurana. Mission impossible.