Onko teillä päivärytmiä?
Minä herään melkein aina kello 6 aamulla. Väännän itseni sängystä ylös. Teen aamutoimet. Petaan sängyn. Teen kotitöitä jos jaksan (nykyään pakotan itseni tekemään ainakin jotain, koska muuten mieheni haukkuu, että makaan vaan) Olotilasta riippuu haluanko lähteä minnekään. Joskus haluan lähteä kauppaan ja joskus vain autoajelulle, enkä nähdä ihmisiä. Joskus en halua koko päivänä lähteä minnekään. Enimmäkseen pakkopuuhien jälkeen istuskelen/makoilen sängyllä (paska kunto) läppärin kans tai kuuntelen vain musaa. Avoimesta ikkunasta otan happea välillä. Muutenkin tuijotan paljon ikkunasta ulos maatessani.
Syöminen: etupäässä ruoka ei maistu. Joka päivä yritän jotain kuitenkin syödä.
Minä herään melkein aina kello 6 aamulla. Väännän itseni sängystä ylös. Teen aamutoimet. Petaan sängyn. Teen kotitöitä jos jaksan (nykyään pakotan itseni tekemään ainakin jotain, koska muuten mieheni haukkuu, että makaan vaan) Olotilasta riippuu haluanko lähteä minnekään. Joskus haluan lähteä kauppaan ja joskus vain autoajelulle, enkä nähdä ihmisiä. Joskus en halua koko päivänä lähteä minnekään. Enimmäkseen pakkopuuhien jälkeen istuskelen/makoilen sängyllä (paska kunto) läppärin kans tai kuuntelen vain musaa. Avoimesta ikkunasta otan happea välillä. Muutenkin tuijotan paljon ikkunasta ulos maatessani.
Syöminen: etupäässä ruoka ei maistu. Joka päivä yritän jotain kuitenkin syödä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Oletko sairaslomalla? Minä en. Minulla on masennus, ahdistus ja sos. jännitys.
Tyypillinen vuorokauteni menee niin että nukun klo 23-03, sitten herään enkä saa enää unta. Joskus nukahdan vielä klo 7 ja nukun pari-kolme tuntia. Sitten herään ja olen ihan tokkurassa ja yritän kahvia lipittää. Ruokaa eikä eväitä jaksa tehdä. Sitten n. klo 12-13 alan valmistautua töihin, työmateriaalien laittoon menee ehkä tunti. Sitten itkien väsymystä ja ahdistusta töihin. Töissä vaikeaa sillä ihmiset vaihtuvat nopeasti ja minun pitää heille jokaiselle antaa aika paljon henkistä kapasiteettiani. Kotona olen n. 21.30-22.00. yhtenä iltana pääsen jo klo 18, silloin on aikaa tehdä ruoka ja vaikka käydä kävelyllä. Muina iltoina syön ehkä pelkkää leipää kun ei jaksa tehdä ruokaa.
Nyt onkin on ollut paha kierre, ruokavalio on ollut puutteellinen ja suupielet auki. Kunto romahtanut. Paino lisinyt.
Haaveilen elämästä että yöllä nukkuisi hyvin ja aamupäivällä tekisi ruokaa ja harrastaisi liikuntaa ennen töitä. Mutta ei. Valvominen pilaa koko elämän.
Nyt alkoi loma ja aion panostaa ruokaan ja liikuntaan. Ja ystäviä aion tavata vaikka nyt tuntuu että ei jaksaisi muuta kuin maata.
Heti sitten kun tämä ahdistus loppuu, nyt on niin hirmu olo että ei voi syödä eikä edes nukkua(ei ole sunnuntaikrapula, en juo). Viime yönä en nukkunut ollenkaan, ei tällä ololla voi oikein zumbaan lähteä...
Heräsin kello 7:00. Makoilin sängyssä kahteentoista asti. Sit pakotin itseni ylös, petasin sängyn ja peseydyin. Nyt istun varmaan koneella iltaan asti ja käyn sitten kaupassa. Huomenna töihin kitumaan.
Miksi et harrasta liikuntaa? Se auttaa masennukseen ja kohottaa sun paskaa kuntoasi.
Käyn töissä, 2-vuoroa. Ei toimi mulle, liian epäsäännöllistä elämää. Aamuisin ehtii lenkille ja kuntosalille. Illalla ei oikein enää jaksa mitään, menee usein ylitöiksi. Kaupan kautta kotiin, vähän koneella ja nukkumaan. Unirytmi menee sekaisin, aina vaan väsyttää.
Itse työkin aiheuttaa masennusta. Pomo ei osaa hommiaan. Ei jaksa katsella sitä negatiivista valittajaa. Työmotivaatio vahvasti miinuksella. Tänään on ollut niin hieno pvä, että taidan ottaa loparit ja toivoa että loppukesä olisi yhtä hieno!
Mibrru, hae pitkä saikku ja lepää kunnolla!
Valvon yleensä aina koko yön murehtien elämääni ja herään vasta joskus iltapäivällä 1-2 aikoihin. En useinkaan jaksa tehdä juuri mitään. Kaupassakin käyminen on lähestulkoon mahdotonta. Miksi edes vaivautuisin tekemään mitään kun ei ole naistakaan joka haukkuisi laiskaksi. Elämästä ei tule yhtään mitään.
Jos todellakin valvot yöt ja makaat päivät et ikinä saa naista ...
Jessus, tee elämällesi jotain, vai lopunko elämääsi olet tuollainen vätys?
*potkii perseelle jotta saisit elämästä kiinni*
Mahdotonta kun ahdistaa 24/7 eikä se helpota hetkeksikään. On siis ihan diagnosoitu yleistynyt ahdistuneisuushäiriö eikä se ole mikään pikkujuttu. Siihen vielä vakava sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus sekä uniongelmat niin toivoa ei ole.
No tuskin te tätä ymmärrätte kuitenkaan joten turhaan minä tässä ongelmistani avaudun. Tällä menolla olen saanut kuulla samat ohjeet jo kohta 10 vuoden ajan eikä se hyödytä mitään.
inakin ymmärrän hyvin tuon tilanteen. Mulla kun aivan samallail koko ajan ahdistaa ja se viel et on fyysisii kivun tuntemuksia. Tän hetkiset lääkkeetKään ei enää auta. Tarttis vahvempia. Lisäks jotenkin pitäs saada joku tuomaan kaupast ruokaa kun en jaksa kävellä kuin 100 metriä.
Pyöräilen 60 km päivässä etten tulisi hulluksi.
Töistä taukoa nytten.
Heräilen siihen 10-12 pintaan. Syön ja jumitun koneelle pariksi tunniksi. Sitten meen kauppaan että menis vaan aikaa, ostan pullon vissyä ja pelaan vähän pelikoneita.
Takaisin kotiin, taas vähä koneella jumitusta.
Sit lähen fillaril tekee lenkin, 10-16km yleensä.
Taas kotiin muutamaksi tunniksi.
Sit voi ehkä illal käydä kioskilla kahvilla ja pelaamassa sitä jokeripokeria.
Siinä se päivä sitten menikin.