27 tuntia = 1 OP?!?

Totuus on se, että suurimmalla osalla aloista, ellei jopa lähes kaikilla aloilla opintopisteet tulevat paljon helpommin, kuin tuolla työmäärällä.

Valtiovalta on aseittanut vuosittaiseksi tavoitteeksi 60 opintopistettä vuodessa. Se tarkoittaisi noin 1600 tuntia työtä. Vuodessa suurin osa varmaan opiskelee sen 9 kuukautta, mutta kun siitä ottaa mm. pitkän joululoman ja vähän muutakin pois, niin 8 kuukautta on varmaan lähempänä totuutta siltä osalta, paljonko opiskeluun käytetään aikaa. Kuukaudessa opiskeluun käytettäisiin varmaan 20-22 päivää, jos laskettaisiin niin, että viikonloppuina ei opiskelisi.

Tämä tarkoittaisi sitä, että opiskeluun pitäisi käyttää tuolla ajankäytöllä, jokaisena opiskelupäivänä maanantaista perjantaihin koko tuon 8 kuukauden ajan noin 9-10 tuntia aikaa, jos yhden opintopisteen saaminen vaatisi oikeasti tuon 27 tunnin työpanoksen.

Miettikääpä rehellisesti omaa tilannettanne. Kuinka moni voisi oikeasti ja rehellisesti sanoa, että käyttää opintoihinsa tuon verran aikaa keskimäärin? Voin tunnustaa, että en ainakaan itse käytä noin paljon aikaa.

Opiskelijat viettävät myös kohtalaisen paljon aikaa erilaisissa opiskelijabileissä, käyvät töissä ja käyttävät muutenkin aikaa myös omaan vapaa-aikaansa. Jos yksi opintopiste vaatisi oikeasti noin paljon opiskelua, niin sanoisinpa, että silloin viidessä vuodessa valmistuvia olisi erittäin vähän, monella tekisi tiukkaa jopa sen seitsemän vuoden suhteenkin. Valtiovallan unelma valmistumisesta viidessä vuodessa ei voisi toteutua mitenkään tuolloin. Valmistumisajat menisivät suurimmalla osalla helposti lähelle 10 vuotta tai jopa sen yli.

Väittäisinpä siis, että lähes kaikilla aloilla ja lähes kaikilla kursseilla ne opintopisteet saavat paljon helpommin, kuin tuolla 27 tunnin työllä opintopistettä kohden.

Tänään lukemani 5 aloitusta ovat olleet ylläpidon trolleja. Tässä myös vastaus on sellainen.

Niin, pisteiden keruuhan opiskelussa onkin tärkeintä. Osaamisen hankkiminen on täysin yliarvostettua, koska osaamisella ei ole työelämässä mitään merkitystä.

Voihan aina tarvittaessa vilkaista netistä.

Minä olen ainakin pärjännyt työelämässä vallan mainiosti, vaikka opiskelut (pääainetta lukuun ottamatta) hoidin sillä mielellä, että tärkeintä on saada opintopisteitä - nopeasti ja paljon.

Itse valmistuin silloin, kun vielä oli opintoviikot. Yksi opintoviikko oli laskennallisesti 40 tuntia. Kyllä se mielestäni aika hyvin vastasi totuutta. Esim. 2 ov:n luentokurssi, jossa 20 - 24 h luentoja luentomuistiinpanojen kertaaminen (n. 1 h per luento) tenttikirjallisuus (esim. pari tenttikirjaa). Perusopinnoissa työmäärä ei kenties ollut ihan tuota luokkaa jokaisella kurssilla, mutta aine- ja syventävissä opinnoissa kyllä.

Opetustahan on karkeasti syyskuusta huhtikuulle eli 8 kk eli n. 30 viikkoa. Suositeltu vuosittain opintoviikkomäärä, 40 ov, on siis tuosta aika reilusti yli, mutta onnistui kyllä useimpina vuosina, kun teki myös hieman kesäopintoja. Normitutkinnon laajuus siis oli 160 ov:a eli viidessä vuodessa läpi, kun teki 40 ov per vuosi. Itse tein reilusti laajemman tutkinnon, mutta opiskelinkin 7 vuotta.

Tämä kokemus hum. aineista, kielistä ja kirjallisuudesta.

No onneksi elämä helpottaa, kun pääsee töihin. Viikkotyöaika 36,25 tuntia, jonka päälle kokoukset ja palkattomat ylityöt. Niitähän tehdään, jotta työpaikka säilyy ja edetään uralla. Lisäkoulutukset, perheen ja kodin hoito. Näyttäytymistapahtumat eli konsertit ja teatterit sun muut kissanristiäiset. Lapset. Jossain välissä sentään yleensä ehtii nukkua.

Helsingin yliopistossa humanistisessa tiedekunnassa opintopisteet tulivat kuin itsestään. En usko ikinä tehneeni mitään minkään eteen. Luennoilla kävin aina -se oli ainoa, mitä tein. Muuta en tehnyt. Ikinä. Keskiarvo oli pääaineessa 4. Sivuaineissa 5.

Nyt opiskelen matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa Jyväskylässä. Joka ikisen opintopisteen eteen tehdään ainakin puolet enemmän töitä kuin tuo 27 tuntia. En ehdi nukkua. Joka päivä teen minimissään 12 tuntia hommia. Periodista riippumatta 27 tuntia per opintopiste on opettajien mielestä tiukka minimivaatimus ja keskimääräisen opiskelijan työpanos eli jos olet perusteellinen niin siihenhän menee helposti paljon kauemmin.

Kurssien suorittaminen ei riipu pelkästään tentistä ja luennoista. Aina on pakollisia tehtäviä, joita on niin paljon, että sillä varmistetaan tuo 27 tuntia per opintopiste. Ja nämä ovat viiden opintopisteen kursseja. Ja niitä kuuluisi tehdä periodissa kolme. Ei ole mahdollista. Ylimystö yliopistossa kovasti ihmettelee, kun meiltä valmistutaan hitaammin. Mahtaisikohan ehkä johtua tuosta opintopisteen tulkinnasta, joka ei muualla ole yhtä tiukkaa.

Opiskeltavat asiat ovat myös huomattavasti vaikeampia kuin humanistisessa. Ihan eri planeetalta.

Käy kyllä kateeksi työssäkäyviä. Aivan varmasti olisin mieluummin kissanristiäisissä työelämässä tai teatterissa tai ylitöissäkin, mutta sitähän nämä ovat. Varsinkin kun vertaa muita aineita opiskelevien opintopisteiden helppouteen. Heihin verrattuna teen koko ajan ylitöitä, eikä minulle makseta siitä yhtään mitään. Puolet enemmän töitä teen kuin he ja ns. palkka eli ne opintopisteet, on silti sama.

Joka opiskelijalla on täällä yhtä vaikeaa. Ellei sitten tyydy ykkösen keskiarvoon. Tietenkin aina on poikkeuksellisen lahjakkaita, joiden ei oikeasti tarvitse mitään tehdä, mutta enpä ole yhtäkään vielä tavannut, joka olisi onnistunut pitämään hyvän keskiarvon tekemättä jumalattomasti hommia.

Opintopisteiden vastaavuus vaihtelee siis alan mukaan todella paljon. Olenhan sen itsekin nähnyt omassa elämässäni.

Voin kertoa esimerkkinä, että esimerkiksi oikeustieteellisessä tulee oikeasti työskennellä vähintään tuo 27 tuntia per op, mutta esimerkiksi kauppakorkeassa keskimäärin 10 tuntia per opintopiste on realistinen työmäärä.