Olen menossa syksyllä lukioon. Todennäköisesti yksin. Kumppani saattaa ehkä päästä, muttei se ole varmaa. Ja kaverit tuskin tippuvat ensimmäisistä hakuvaihtoehdoistaan sinne, minne minä hain. Olisin kyllä päässyt korkeammankin keskiarvon lukioihin mutta halusin tähän tiettyyn, sillä se on kuvataidepainotteinen.
Nyt 3 yläastevuoden aikana tuntuu kuitenkin siltä, että taito tutustua ihmisiin olisi jotenkin unohtunut? Mitäs hemmettiä siis teen kun pönötän ekana lukiopäivänä pihalla. Entä jos en osaa ujuttautua mihinkään porukkaan tai puhua ihmisille? Entä jos mulla ei ole ykkösluokalla lainkaan ennestään tuttuja kavereita ja jään yksin jonnekin nurkkaan seisomaan.
Tässä lukiossa mulla kuitenkin on kavereita toisella ja kolmannella luokalla, mutta ei se kuitenkaan ole sama asia kuin opiskelisivat kanssani samaa vuotta. Toisaalta, kuvataidepainotteisuus ehkä lisää todennäköisyyttä löytää mielestäni mielenkiintoisia ihmisiä?
Te, jotka menitte yksin lukioon, kun muut kaverit hakivat muualle, kertokaa kokemuksianne? :)
Nyt 3 yläastevuoden aikana tuntuu kuitenkin siltä, että taito tutustua ihmisiin olisi jotenkin unohtunut? Mitäs hemmettiä siis teen kun pönötän ekana lukiopäivänä pihalla. Entä jos en osaa ujuttautua mihinkään porukkaan tai puhua ihmisille? Entä jos mulla ei ole ykkösluokalla lainkaan ennestään tuttuja kavereita ja jään yksin jonnekin nurkkaan seisomaan.
Tässä lukiossa mulla kuitenkin on kavereita toisella ja kolmannella luokalla, mutta ei se kuitenkaan ole sama asia kuin opiskelisivat kanssani samaa vuotta. Toisaalta, kuvataidepainotteisuus ehkä lisää todennäköisyyttä löytää mielestäni mielenkiintoisia ihmisiä?
Te, jotka menitte yksin lukioon, kun muut kaverit hakivat muualle, kertokaa kokemuksianne? :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
"kuvataidepainotteisuus ehkä lisää todennäköisyyttä löytää mielestäni mielenkiintoisia ihmisiä?" - tämä on luultavasti totta :)
Muuta en oikein osaa sanoa, koska opiskelen pienessä lukiossa jossa kaikki tuntevat toisensa :3
käyt lukion puhumatta koskaan kenellekkään. niin minä tein
Minäkin menin lukioon yksin. Ensimmäisenä vuonna juttelin paljonkin muiden kanssa, mutta 2. vuonna vaan oli niin paljon muuta hommaa, että ne tuttavukset sitten jäivät. Abivuonna en liiemmin jutellu kellekään, mutta eipä se mitään haitannut. Kaverit löytyy muualtakin kuin koulusta. :)
lol.MÄ ainaki haluisinkavereit koulus, enkä haluis oolla sellane ``loner´´
Itekkään en ainuttakaan kaveria hankkinu koko 3 vuoden lukiourani aikana, ja harvoin puhuin kellekään (ehkä kerran kuukaudessa), mutta eipä sillä niin merkitystä. Välkät on tylsiä mutta tunnilla ei oikein väliä.
ite menin myös lukioon yksin enkä tuntenut ketään (uusi kaupunki).
sain heti ekan viikon aikana kavereita. nyt abi vuonna kavereita on semmoinen kymmenkunta.
älä vaan lähe tavoittelemaan sitä mitä nuo jotkut kirjoittajat ovat sanoneet. YKSIN ON AIVAN HE*VETIN TYLSÄ OLLA!
esim kun joskus joutunut viettämään hypäriä yksin kuin muilla on tunteja niin aika käy jo silloin todella pitkäksi. ei voisi edes kuvitellaa kolmea vuotta yksin..
ja kyllä ne yksinäiset oppii tunnistamaan ja niitä sitten katotaan (voidaan katsoa) vähän sillee oudosti.
Ennemmin tai myöhemmin jokaiselle tulee eteen tilanne, jossa joutuu menemään uuteen, aivan outoon yhteisöön oli tämä koulu, opiskelu-, asepalvelus- tai työpaikka, tai harrastuspiiri. Koulun tapauksessa monella oppilaalla on sama tilanne, joten luulisi herkkyyden uusien kaverien löytämiseksi kohonneen ja tutustumisen käyvän siksi tavallista paremmin.
Tilanteeseen pitää tottua ja pyrkiä se ratkaisemaan sujuvasti, sillä kuten sanoin, uuteen yhteisöön liittymisiä mahtuu ihmiselämään runsaasti.
Hei!
Olin itse asiassa kolme vuotta sitten täysin samassa tilanteessa kuin sinä. Menin siis lukioon (taidepainotteiselle linjalle) toiseen kaupunkiin, jossa en tuntenut ketään. Silloin ajattelin niin kuin jotkut tälläkin boardilla, että ei tarvitse/ei kykene tutustumaan keneenkään, mutta siinä missä muilla kursseilla porukka vaihtui niin taidepuolen kursseilla sama poppoo oli kasassa lähes koko lukioajan ja sitä pakostakin tutustui ja ystävystyi. Nyt on meillä haikeiden jäähyväisten aika, kun kaikki lähtevät jonnekin muualle opiskelemaan (ja osa vielä jatkaa lukiota).
Joten kannattaa olla avoin ja lähteä mukaan lähes mihin tahansa, jos sellainen mahdollisuus aukenee! :)
Hei kiitos noista positiivisista kokemuksista :) Toivottavasti saan sitten ainakin kuvistunneilla tutustuttua. Just senkin takia halusin mennä että saan vaihtelua ja ehkä rohkaistunkin vaihtamaan ympäristöä useamminkin jos se jotenkin hyödyttää.
Jäin seiskalla yksin nurkkaan seisomaan. Jäin lukion ekalla yksin nurkkaan seisomaan. Yksin seison nurkassa vieläkin. Mutta ei se mitään.