Meillä on ongelma. Meillä on 2 koiraa ja 1 kissa. Tämä lauma on ollut kasassa 2,5 vuotta ja kaikki tulevat toimeen keskenään todella loistavasti. Kissa on hesystä, ja on alkanut näyttää ihanaa todellista luonnettaan (koiramaista sellaista :) )... Vaikuttaa siltä että kissa tykkää istuskella ja loikoilla yksikseen, ei leiki paljoa mutta saalistelee sitäkin enemmän mökillä ja aidatulla pihalla.
Meillä on viikon verran ollut hoidossa sijoituksessa 14 viikkoinen kissanpentu, jolle on uusi koti tiedossa, muttakun... Heräsi ajatus että joskos tämä meidän vanhempi kissa (leikattu narttu) saisi itselleen kivaa seuraa tästä nuoremmasta (uros). Koirien kanssa tuo pikkupentu tulee mainiosti toimeen, mutta nää kissat on vähän murissu keskenään ja heilutellu tassua. Ne on toisaalta päivä päivältä lähentyneet toisiaan silleen että välillä antavat ohittaa toisensa läheltä varovasti ja nuuskivat ihan hiukkasen, mutta toisaalta ne murinat eivät ole hellittäneet. Toisaalta aina kun ruokaillaan, ollaan ihan rauhassa, ja samoin ikkunalaudalla istuskellaan nätisti vierekkäin jne. Keskenään ei leikitä, ja pikkunen ehkäpä kunnioittaa hivenen tota vanhempaa. Tänään kävi tassuilla huidottaessa ekaa kertaa silleen että vanhempi hipaisi pikkukissaa (ei kunnolla mutta olivat sillä etäisyydellä huitomassa toisiaan). Vierekkäin ne ei nuku vaan pitää tiettyä välimatkaa toisistaan joka paikassa. Vanhempi vaan vaikuttaa siltä ettei hirveesti perusta ainakaan vielä tosta pikkusesta kaverina... Tuntuu siltä että pienempi alkaa useemmin ton huitomisen (ehkä pelosta), johon vanhempi sitten vastaa (ehkä puolustaen).
Pikkukissa on reissannut nuoreen ikäänsä nähden luvattoman paljon ja se on luovutettu ensimmäiselle omistajalleen 5 viikkoisena. Nämä tekijät vaikuttavat myös haluumme katkaista kissan paikan vaihtokierre jo tänne.
Onko teillä kellään kokemusta / tietoa että miten tällaisessa tilanteessa voisi tulkita mitä tulevaisuus tuo tullessaan näiden kahden kissan väleihin. Voisko ton vanhemman mielenkiinto herätä tota nuorempaa kohtaan vai rajottuuko vaan molempien reviiri? Uskaltaako tuota pentua pitää, vai onko ilmassa sellaisia vaaran merkkejä että tilanne voisi kääntyä pahemmaksi? Huomenna pitäisi meinaan tehdä päätös ja tunteet on melkoisen ristiriitaiset... Auttakaa!
Meillä on viikon verran ollut hoidossa sijoituksessa 14 viikkoinen kissanpentu, jolle on uusi koti tiedossa, muttakun... Heräsi ajatus että joskos tämä meidän vanhempi kissa (leikattu narttu) saisi itselleen kivaa seuraa tästä nuoremmasta (uros). Koirien kanssa tuo pikkupentu tulee mainiosti toimeen, mutta nää kissat on vähän murissu keskenään ja heilutellu tassua. Ne on toisaalta päivä päivältä lähentyneet toisiaan silleen että välillä antavat ohittaa toisensa läheltä varovasti ja nuuskivat ihan hiukkasen, mutta toisaalta ne murinat eivät ole hellittäneet. Toisaalta aina kun ruokaillaan, ollaan ihan rauhassa, ja samoin ikkunalaudalla istuskellaan nätisti vierekkäin jne. Keskenään ei leikitä, ja pikkunen ehkäpä kunnioittaa hivenen tota vanhempaa. Tänään kävi tassuilla huidottaessa ekaa kertaa silleen että vanhempi hipaisi pikkukissaa (ei kunnolla mutta olivat sillä etäisyydellä huitomassa toisiaan). Vierekkäin ne ei nuku vaan pitää tiettyä välimatkaa toisistaan joka paikassa. Vanhempi vaan vaikuttaa siltä ettei hirveesti perusta ainakaan vielä tosta pikkusesta kaverina... Tuntuu siltä että pienempi alkaa useemmin ton huitomisen (ehkä pelosta), johon vanhempi sitten vastaa (ehkä puolustaen).
Pikkukissa on reissannut nuoreen ikäänsä nähden luvattoman paljon ja se on luovutettu ensimmäiselle omistajalleen 5 viikkoisena. Nämä tekijät vaikuttavat myös haluumme katkaista kissan paikan vaihtokierre jo tänne.
Onko teillä kellään kokemusta / tietoa että miten tällaisessa tilanteessa voisi tulkita mitä tulevaisuus tuo tullessaan näiden kahden kissan väleihin. Voisko ton vanhemman mielenkiinto herätä tota nuorempaa kohtaan vai rajottuuko vaan molempien reviiri? Uskaltaako tuota pentua pitää, vai onko ilmassa sellaisia vaaran merkkejä että tilanne voisi kääntyä pahemmaksi? Huomenna pitäisi meinaan tehdä päätös ja tunteet on melkoisen ristiriitaiset... Auttakaa!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Viikko yhdessä oloa on aika pieni aika arvioida mitä tulee tapahtumaan...
Yleensähä kissat tulevat mainiosti toimeen, mutta poikkeuksiakin löytyy.
Minun kissa oli 8.v kun nuorimmainen tuli ja eivät ole ikinä tapelleet.
Tärkein kysymys on ennemminkin, että haluatko sinä neljännen eläimen?
Riittääkö rahat, entä aika sillä kissat tarvitsevat yhtä paljon huomiota, kuin koirat jne.
Kun eläinpopulaatio kasvaa kasvaa ongelmatkin monesti, kissat voivat ruveta esimerkiksi merkkaamaan, kun populaatioon tulee lisää porukkaa.
Yleensä vaikka kuinka haluaisi tehdä hyvää eläimelle (kuten sinä nyt katkaisemalla kissan kiertolais elämän :), ei kannata ottaa kissaa jollei ole oikein muutenkin suunnitellut ottavansa, eli säälistä ei kannata sitä tehdä.
Vaikka ajatus on kaunis, mieti tarkkaan sillä
myöhemmin, vielä enemmin kiintyneenä on vaikea luopua kissasta.
jos taas päätät pitää kissan toivon teille rattoisia yhdessäolon hetkiä :)
Meillä on neljä kissaa. Uuden tulokkaan kanssa on kaikkien kohdalla mennyt pari viikkoa totutellessa.
sanoisin sinulle, että pidä ihmeessä se kissan pentu!! meille tuli kuukausi sitten kissan pentu ja ennestään meillä oli leikattu kolli, vuoden vanha ja narttu kissa, vajaa vuoden, ei se ensin, se yhteiselo oikein sujunut, mutta kun 5 päivää meni,hyväksyttiin tämä uusi pentu mukaan joukkoon, narttu varsinkin otti siitä itselleen uuden leikkikaverin. tämä meidän kolli ei oikein saan leikkiä aikaseksi sen pennun kanssa ja on aika paljon eripaikassa, mutta ei välttele mitenkään erityisesti, luulen, että teillä on vähän sama tilanne, että sietää, mutta sydänystäviä ei olla, näin minä ainakin asian näen, en tiedä olenko oikeassa..
kirjoittamasi perusteella, ei ainakaan mitään suurempaa veritappelua ole ollut, joten uskon, että pentu hyväksytään laumaan mukaan ja toivottavasti ja niin luulen, että pystyt antamaan pennulle hyvän kodin!
onnea päätöksellesi, oli se kumpi tahansa!!
Meillä 7-v narttukissa, 2-v kolli ja 6-v koira. Kissat eivät ole sydänystäviä keskenään, eivätkä juuri toistensa kanssa leiki. Välillä tapella nahistellaan ja varsinkin kolli suurempikokoisena yrittää välillä saada tappelua aikaiseksi. Mitään pahempaa ei ole tapahtunut. Koira on ollut meillä vasta vuoden verran, mutta tulee kohtalaisesti molempien kissojen kanssa toimeen. Eletään sulassa sovussa.
Heips!
Itselläni oli joskus vastaavanlainen tilanne. Halusin 2,5 vuotiaalle, leikatulle, hyvin itsenäiselle tyttö-kissalleni seuraa ja löysin sille kaveriksi luovutusikäisen Kolli-pojan. Ensimmäinen viikko meni niin, että piti pyytää kaveria käymään kotosalla tsekkaamassa, onko poika-kissa vielä hengissä:)...itse olin töissä. Siitä se kuitenkin lähti sujumaan ja nykyään ne ovat erottomattomia. Välillä ne tietenkin tappelee niin, että karvatupot pöllyää, mutta ei mene kauaa, kun ne taas nuoleskelee toistensa naamoja. Älä siis ihmeessä luovu pennustasi!!!
Itselläni ovat kissat hyväksyneet toisensa parissa päivässä, mutta toki siihen voi mennä viikkoja jopa kuukausia! Kissat ovat kaikki yksilöitä, luonteita on niin monia. Pienessä ajassa on vaikea arvioida mikä pari sopeutuu elämään yhdessä tai edes sietämään toisiaan ja minkä parivaljakon yhteiselosta ei kertakaikkiaan tule mitään! Olen kuullut että vanhemman naaraskissan on joskus mahdoton hyväksyä nuorta urosta, mutta yleistää ei tietenkään voi.. Päätös on nyt sinun käsissäsi, mutta jos naaraasi vaikuttaa kovin tressaantuneelta ja urospennulle olisi sopiva koti tiedossa, voisi olla parasta luovuttaa uros pois. Kaikki kissat eivät kaipaa lajitoveria ja jos kissasi hyväksyy talon koirat, on niistäkin nelijalkaisista kai jonkinlaista seuraa.
Pidettiin pentu, vaikkei päätös ollutkaan mikään aivan ilmeinen ja helppo. Kiitos kaikille vastanneille, uskomme että nämä kaksi kyllä vielä muuttuvat ylimmiksi ystäviksi :) . Ei ne ainakaan ole alkaneet päinvastaistakaan osoittaa... Voin joskus kirjoitella että miten loppujen lopuksi tässä kävi.
Tuli hyvä mieli teidän päätöksestä, onnea uuden lemmikin johdosta!!
Onnea sitten uuden perheenjäsenen johdosta!