Oikeestas mää ole ampiaiste ystävä,
ainaki piäne matka pääst ja teorias.
Se taas johtuu ainaski kahrest asiast;
yhteine vihollline ja toisaalt se kauneus.
Tiä sit onks viholline jottai, miä syä,
niinko ampiainen syä hyttysii.
Mut ainaski hyttyset syä minnuu
ja sil se o ansainnu mu ystävyyteni.
Mut joskus ystävyyt koetellaa,
niinko tännää sauna pukuhuanees.
Lattial mönki pualkuntone ampiaine,
jol piti tehhr jottai ilma välineit.
Siihe ei voi jättää, ko joku astuu pääl
saa piiiki jalkaas ja voi vaik kual,
ko niit o semmosiiki allerkioit,
vaik minul se ei tee juur mittää.
Tappaa mää e sitä tahro - tai voi,
taskuu mää e sitä viittis laittaa,
unohtasi se viäl sin ja pistäsi käre.
Mut sit mää keksi yhre ratkasu.
Mää jäti se ratkasee onkelmaa
tuuletusräppänä sisäpualel.
Siält se kai oli kummiski tullu,
vaik verkko onki niitte pääl.
ainaki piäne matka pääst ja teorias.
Se taas johtuu ainaski kahrest asiast;
yhteine vihollline ja toisaalt se kauneus.
Tiä sit onks viholline jottai, miä syä,
niinko ampiainen syä hyttysii.
Mut ainaski hyttyset syä minnuu
ja sil se o ansainnu mu ystävyyteni.
Mut joskus ystävyyt koetellaa,
niinko tännää sauna pukuhuanees.
Lattial mönki pualkuntone ampiaine,
jol piti tehhr jottai ilma välineit.
Siihe ei voi jättää, ko joku astuu pääl
saa piiiki jalkaas ja voi vaik kual,
ko niit o semmosiiki allerkioit,
vaik minul se ei tee juur mittää.
Tappaa mää e sitä tahro - tai voi,
taskuu mää e sitä viittis laittaa,
unohtasi se viäl sin ja pistäsi käre.
Mut sit mää keksi yhre ratkasu.
Mää jäti se ratkasee onkelmaa
tuuletusräppänä sisäpualel.
Siält se kai oli kummiski tullu,
vaik verkko onki niitte pääl.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ystäviä monenmoisia..vaan en itsekkään kyllä hyttystä
enempää läpsäse..kärpäsen korvan juurelta..kun pöriseen
tulee just ku nukkumaan pitäs alakaa..
aivan loisteliaasti taasen runosi sait lentämään..
Kiitoksia tee..
Aurinkoista kesän jatkoa!
Onija ystäväni, kiitos kauniista sanoista, vaikka loistoa epäilen. Nämä murrerunot ovat vain tarinoita lapsuudenmurteella.
Kerran toisin yritin kirjoittaa sillä oikeaa vakavaa runoa, mutta se osoittautui yllättävän vaikeaksi. Joten pysyn arkissa tapahtumissa, omissa tai nähdyissä.
Kiitos, kun poikkesit ja vastasit. Kaunista kesää sinullekin ja vain vähän hyttysiä!
https://www.google.fi/search?q=runoilijat mielisairaalaan&oq=runoilijat&aqs=chrome.3.69i57j0l3.11228j0&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Joku ystävällinen sielu on omissa nimissäni huolestunut mielenterveydestäni, kai runojeni perusteella. Vaikka huoli toisesta on kaunista, pyytäisin kuitenkin kirjoittamaan omalla nimellään/ nimimerkillään.
Huolen vähentämiseksi: olen jo toipumaan päin. Itse en ole sairauttani edes huomannut.
Mitä muuten tulee runoilijoitten osuuttaan paljon suurempaan psyykkiseen sairastuvuuteen, siinä on vahva totuus läpi koko Suomenkin runohistorian, alkaen Kivestä, Wecksellistä, Kramsusta viime ja epäilemättä tämänkin vuosisadan runoilijoihin, nimiä mainitsematta.
Onko mielisairaus sitten hinta tavallista suuremmasta herkkyydestä vai mikä on asioitten yhteys, en ryhdy arvailemaan, niin vain on. Tutkijat varmaan tutkivat sitäkin.
Ehkä tämä hairahtunut sielu jonottaa paikkaa mielisairaalaan.