En koe elämääni masentavana. Mutta noin vuoden verran minulla on ollut outoja ajatuksia. Etenkin aamut ovat välillä kauheita. Oletan tämän johtuvan ms:stä tai lääkkeistä. Ajattelen paljon kuolemaa, itsemurhaa, ettei elämällä ole tarkoitusta. Tällaisia en miettinyt ennen. En oikein osaa puhua kellekään asiasta. Tuntuu vain että tulen vielä hulluksi ajatuksieni kanssa. Haluaisin vain elää ja nauttia, mutta jokin pääni sisällä estää sen..onko muilla ollut samaa ongelmaa?
Mielenterveys
mielipöllö
1240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sinulla kyllä sen puoleen hyvä tilanne, ettei fyysiset ms oireet "muistuta" jatkuvasti tästä epänormaalista tilasta! Minulla niitä jonkin verran on ollut vuosia, mutta nuo sinun ajatukset kieltämättä joskus(AINA) joskus(AINA) joskus vaivaavat myös itseänikin.
Eilen työreissulle lähtiessäni ajattelin asioita positiivisesti, kunnes radiosta kajahti mainos: "Ms tauti on nuorten aikuisten vakava sairaus, tykkää meistä fasebookissa,euro jokaisesta tykkäyksestä ms liitolle potilaiden hyväksi"
Se oli sitten päivä pilalla, taas ajatukset lähti harhaileen maan ja taivaan(..helvetin) välille! Paha kun sitten yöllä tekee työtä, lähinnä itsekseen on siinä turhan paljon aikaa miettiä noita taudin tuomia tulevaisuuden haasteita.,#¤%