En haluaisi aamuisin lähteä työpaikalle. Iltaisin tulee tosi surullinen ja levoton olo kun miettii että aamulla taas sinne. Valvon usein tosi myöhään että päivä ei loppuisi niin pian ja aamu koittaisi. Aika kuluu työpaikalla tosi hitaasti ja katsonkin kelloa vähän väliä, että milloin pääsee pois, ja useasti mietin että nyt lähden kotiin.
En osallistu, enkä halua osallistua muiden mukana kahvituksiin, ruokatuntiin yms, menen mieluummin ulos siksi aikaa, ja mietin että vielä niin ja niin pitkään ennenkuin pääsee pois.
Jo ulos meneminen pois siitä ilmapiiristä hetkeksi parantaa oloa.
Perjantai päivänä olen iloisemmalla tuulella kun tietää että tulee viikonloppu, eikä tarvi tulla seuraavana päivänä.
Että tämmöinen tarina.
T. Lissu
En osallistu, enkä halua osallistua muiden mukana kahvituksiin, ruokatuntiin yms, menen mieluummin ulos siksi aikaa, ja mietin että vielä niin ja niin pitkään ennenkuin pääsee pois.
Jo ulos meneminen pois siitä ilmapiiristä hetkeksi parantaa oloa.
Perjantai päivänä olen iloisemmalla tuulella kun tietää että tulee viikonloppu, eikä tarvi tulla seuraavana päivänä.
Että tämmöinen tarina.
T. Lissu
Vastaukset 3
Vanhimmat
pieni sairasloma ja pohdi asioita.onko kannattavaa olla työpaikassa terveyden uhalla?itse tein viime kesänä päätöksen lopettaa ja päivääkään en ole katunut!
hyvä lissu
ai että
Kyllähän tuo taitaa olla masennusta,itselläni samanlainen tilanne vuosi sitten.Ihan oli sinun kirjoitus kun minun elämästä.Ensin olin sairaslomalla jonkun kuukauden,siinä pikku hiljaa kypsyi päätös,(tuli sopiva rako)jätin paskamaisen työn nyt masennus helpottanut ja voi jo suunnitella elämää eteenpäin.Ei kannata "kärsiä" vuosikausia ja odottaa jotain ihmettä tapahtuvaksi että asiat korjaantuisivat!Eihän tämä ole kuin yksi elämä,yritetään tehdä se edes jotenkin "siedettäväksi"elää.Voimia sinulle ,kirjoittele!!ps.se viikonloppukaan ei ole kuin kaksi päivää.