Voiko ihminen hakea burnout kurissa ja alkavassa masennuksessa lohtua avioliiton ulkopuolisesta suhteesta luulen sen korjaavan elämäntilanteesta johtuvat vaikeudet??
Joitain pakkomielteen omaisia, sekä maanisia piirteitä liittyi myös tilanteeseen ja kyvyttömyys sanoa "ei" , silloin, kun se jälkikäteen ihmisen omassa mielessä olisi ollut ns. Oikean persoonallisuuden ja elämänarvojen mukaistatehd?
Minä muuttui ihan kuin toiseksi ja kaikki tuo sisäisen maailman hajallaan olemisen sekä ulkopuolisen henkilön aktiivisuuden vuoksi.
Nyt...sairaslomat, masennuksen, häpeän ja itseinhon kautta on mieli vierasta suhdetta kohtaan erittäin kielteinen. Kokee tulleensa hyväksikäytetyksi ja siitä voimakas häpeä jäljellä.
Onko teillä kenelläkään kokemusta vastaavasta?
Avioliitto oli kunnossa ennen tapahtumaa. Puoliso huomioi ehkä liiankin hyvin ja antoi tilaa tehdä töitä ( pitkiä työpäiviä), sekä harrastaa myös. Kuitenkin kehoituksin levätä välillä.
Työpäivät ja tekeminen n. 18tuntia/vrk. Eli lujaa mentiin nelisen kuukautta, ennen pysähdystä.
Joitain pakkomielteen omaisia, sekä maanisia piirteitä liittyi myös tilanteeseen ja kyvyttömyys sanoa "ei" , silloin, kun se jälkikäteen ihmisen omassa mielessä olisi ollut ns. Oikean persoonallisuuden ja elämänarvojen mukaistatehd?
Minä muuttui ihan kuin toiseksi ja kaikki tuo sisäisen maailman hajallaan olemisen sekä ulkopuolisen henkilön aktiivisuuden vuoksi.
Nyt...sairaslomat, masennuksen, häpeän ja itseinhon kautta on mieli vierasta suhdetta kohtaan erittäin kielteinen. Kokee tulleensa hyväksikäytetyksi ja siitä voimakas häpeä jäljellä.
Onko teillä kenelläkään kokemusta vastaavasta?
Avioliitto oli kunnossa ennen tapahtumaa. Puoliso huomioi ehkä liiankin hyvin ja antoi tilaa tehdä töitä ( pitkiä työpäiviä), sekä harrastaa myös. Kuitenkin kehoituksin levätä välillä.
Työpäivät ja tekeminen n. 18tuntia/vrk. Eli lujaa mentiin nelisen kuukautta, ennen pysähdystä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikään epärehellisyys, normaaleja elämän pelisääntöjä loukkaava ei kyllä eheytä ja paranna ketään ja toimi terapiana. Jos olet sotkeutunut uskottomuuteen niin lopeta moinen. Jos annat periksi tuollaisille -antaa mennä periaattteille niin olet kyllä pian totaalisesti pöpelikössä.
Minulle kävi tuolla tavalla.. työasioiden vuoksi vedin itseni uuvuksiin. Toisaalta tuolla työpaikalla ihmisestä otettiin kaikki irti, piti tehdä venyä ja taipua. Elämässä sai olla vain työ ykkösasiana.
Jaksoin muutaman vuoden, elin työlle ja kuvittelin olevani työnantajalle arvokas.
Miten kävi? Osa työkavereista ilmeisemmin kadehti (?) tai jotain loputonta jaksamistani, osaamista ja tietomäärääni joten kaikki tämä käännettiin minua vastaan. Pian huomasin olevani epärehellisen ja ilkeän ihmisen maineessa. Minun vapaaajan tekemisiin puututtiin, kaikki tekemiseni käännettiin nurinkurin ja minut leimattiin hulluksi.
No työpaikkakiusaamiseksi tuota voisi kai sanoa.. elämältäni putosi pohja. Halusin vain kuolla. Minulle oli häpeällistä menettää maineeni. tuota häpeän aiheuttamaa tuskaa paikkaillin shoppailulla, matkustelulla ja parilla vieraalla suhteella.
Kunnes väsyin niin etten jaksanut enää kuin tuijotella kattoon. Hakeuduin hoitoon missä sainkin pian 2-suuntaisen diagnoosin ja lääkkeet.
Tuo taisi olla viimeinen korjausliike (ja elämäni suurin virhe) Vierottauduin lääkkeistä irti, lepäsin kotona vuoden ja mietin mitä elämältä haluan.
Ensimmäiseksi muutin pois vanhalta paikkakunnalta ja pääsin näin eroon mt-toimiston palveluista. Toiseksi hain töitä ja kolmanneksi jatkoin elämää normaalisti.
Minä olen oikeasti sitä mieltä ettei kaikkea käytöstä voi selittää pysyvillä mielenterveysdiagnooseilla. Toisinaan ihminen ajetaan tilanteisiin joissa ahdistuksen/pelon/häpeä vuoksi ajautuu tekemään vähemmän järkeviä valintoja.
Minä tunnen itseni ja ajattelumallini. Jos vielä jatkossa ajaudun tekemään typeryyksiä olen valmis hyväksymään diagnoosini kaksisuuntaisuudesta ja syön mukisematta lääkkeeni. Yhden "kauden" jälkeen tätä en niele, varsinkin kun tiedän itse mikä johti typerään käytökseen.
Tätäkin ihmettelen, kun minulle lyötiin diagnoosi kolmessa viikossa.. toiset kertovat, että heitä on seurattu vuosia.Eikä historiastani löydy kuin tuo yksi vauhdikkaampi jakso jonka perusteella voidaan langettaa raskaat mielenterveysdiagnoosit.
Mutta katsellaan ja kuunnellaan, nyt tiedän mitä tehdä jos vauhti lähtee nousemaan ja kierrokset kasvamaan.
Parhaillaan voin hyvin. Paras mittarini olkoot unenmäärä ja avopuolisino kommentit mm rahankäytöstä.
Itselläni tuli ensiksi mieleen kaksisuuntainen mielialahäiriö kun luin aloituksen. Monelle lääklitys on keino pitää mieli tasapainossa.