yk 22 alkaa ehkä viikonpäästä tai sit ei..viikko vielä piinaa vaikka kuinka yrittää olla ajattelematta ja odottelematta että kuinka tässä käy..pian vuosi keskenmenosta eikä sen jälkeen mitään oo tapahtunut..mä oon katkera, surullinen mutta toiveikas että jos tää kierto on meidän kierto tai sitten ei..tunteet menee vuoristo rataa, sitä pelkää, sitä toivoo ja taas pettyy :(
tiedän että moni tietää tunteen, mutta onko joku muu pitkään yrittänyttä joka haluaisi purkaa nyt tuntojansa, jos vaikka antaisi hetken kevyemmän olon???
tiedän että moni tietää tunteen, mutta onko joku muu pitkään yrittänyttä joka haluaisi purkaa nyt tuntojansa, jos vaikka antaisi hetken kevyemmän olon???
Vastaukset 3
Vanhimmat
En tiiä keventääkö tää.. mulla oli keskemeno yli 4 vuotta sitten eikä sen jälkeen mitään. Oon yrittäny olla ajattelematta koko asiaa.. Mutta kyllä se katkeroittaa kun ympärillä muut tuntuu hedelmöittyvän tuosta vaan ja vahingossa jne.. Mutta toivo elää jälleen kerran täälläkin. Itketään sitte taas pari päivää, jos tulee pettymys, ja taas päin uusia pettymyksiä. Hirveä tunnerääkkihän tämä on. Kun voiskin kytkeä aivot pois päältä.. Tsemppiä sulle!
Kiitos..ymmärrän, no eihän tää aina kevennä mieltä, mutta vertaistuki on kova sana myös näissä hommissa..teillä "yrittäjä" ei siis oo mitään hoitoja menossa vai? tutkittu teitä kuiteskin on vai? tai onko olemassa joku diagnoosi miksi ei tärppää?
itsellä pitäis paikat olla kunnossa, miehestä en tiedä, että vaikee täs on kumpaakaan syytellä miks ei tärpi, ehkä kaikki aikanaan..
Lapsenteko saattaa ottaa kymmenenkin vuotta. Se tulee kun on tullakseen, ja mitä isomman odotuksen takana lapsi, sen palkitsevampaa. Luonto tekee joskus näin "fiksusti", mutta lopputulos useimmiten paras mahdollinen.