Minulla nyt melko tasan 2 kk ikäinen tyttövauva ja olen oikeastaan vähän kummastellut kokoajan hänen kasvonpiirteitään jotka vähän huolettaa minua:(
Eli mielestäni hänen silmänsä ovat vähän kaukana toisistaan siis kauempana kuin normaalisti on, ja nenä sellainen leveä. Silmät myös ehkä vähän vinohkot,
Suu on tosi pieni ja ylähuuli ohuempi kuin alahuuli. Muutoin normaalisti kehittynyt ja iloinen vaaveli eikä hän mielestäni toki ruma ole mutta piirteet vähän huolettaa ettei olisi mikään syndrooma jne kyseessä??
Ehkä vähän myös synnytyksen jälkeistä masennusta ilmassa ja voi olla että tutkin vähän liikaa vauvaa. Neuvolassa ei siis piirteistä ole mitään kommentoitu,juuri oli 2 kk lääkäri.
Eli mielestäni hänen silmänsä ovat vähän kaukana toisistaan siis kauempana kuin normaalisti on, ja nenä sellainen leveä. Silmät myös ehkä vähän vinohkot,
Suu on tosi pieni ja ylähuuli ohuempi kuin alahuuli. Muutoin normaalisti kehittynyt ja iloinen vaaveli eikä hän mielestäni toki ruma ole mutta piirteet vähän huolettaa ettei olisi mikään syndrooma jne kyseessä??
Ehkä vähän myös synnytyksen jälkeistä masennusta ilmassa ja voi olla että tutkin vähän liikaa vauvaa. Neuvolassa ei siis piirteistä ole mitään kommentoitu,juuri oli 2 kk lääkäri.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis jokainen vauvahan on oman näköisensä (joka on rikkaus) mielestäni kiinnität huomiota ihan turhiin asioihin. Eniten ihmettelen miksi katsot vain ulkonäöllisiä seikkoja? Käyttäytyykö vauva ikäisensä tavoin, ottaako katsekontaktia, hymyileekö jne. ovat paljon tärkeämpiä seikkoja, kuin se miltä näyttää. Nauti vauvan seurasta ja rakasta häntä, sitä hän tarvitsee, eikä mitään murehtivan äidin naamaa joka vain katselee vauvan kasvonpiirteitä... sehän vaikuttaa vauvaankin negatiivisesti, puhumattakaan sitten kun hän kasvaa!
Normaalisti on siis kehittynyt, hymyily ajallaan ja hienosti kannattelee päätään, heiluttelee yllä olevia leluja jne. Koen että oma suhde vauvaan on kunnossa lähinnä tämä on sellaista ajoittain mieleen tulevaa huolta. Myönnän että sorruin vähän googlettamaan noita piirteitä ja sieltähän tuli tietty kaikki downit sun muut oireyhtymät esiin, että siinä varmaan pääsyy tähän huoleen.
Olethan maininnut neuvolassa masennusoireista, jotta saat niihin apua? Tuo googlaaminen on vähän sellainen juttu, että jokaisen vauvalta löytyy pari syndroomaa ja muutama vakava sairaus, jos oikein etsii. Monet hyvin tavalliset piirteet ja oireet kuuluvat joihinkin sairauksiin, mutta sitten pitäisi olla jo muita, vakavia oireitakin. Pienten vauvojen piirteet kehittyvät kovin nopeasti ja parin kuukauden ikäinen vauva saattaa näyttää puolen vuoden kuluttua jo aivan erilaiselta. Olisi hyvin poikkeuksellista, että vauvassa ei olisi vielä huomattu mitään ammattilaisten toimesta, jos hänellä olisi Downin syndrooma. Lisäksi, kun vielä kerrot että hän on kehittynyt muutoin aivan normaalisti, niin voit kyllä heittää huolesi menemään. :)
Ps. Alahuulen "kuuluukin" olla paksumpi kuin ylähuuli, se on se normaali ilmiö. Joillakin eri on reilukin. Nuo muut piirteet lienevät persoonallisia ulkonäköön liittyviä piirteitä, jotka tosin saattavat vielä muuttua kasvaessa paljonkin. Jos se nyt yhtään lohduttaa, niin tuo ylenmääräinen (turhista) asioista huolehtiminenkin on aika tavallinen ilmiö. Se helpottaa siinä vaiheessa kun ne hormonit itsellä toden teolla laantuvat ja pystyy taas ajattelemaan selkeästi kun pää ei ole ihan huuruissa. Toivottavasti saat apua masennukseen, ettei se pääse pahenemaan! Mukavaa kesää sinulle ja vauvallesi!
Ja tuossa pitäisi lukea, että "joillakin ero on reilukin", ei eri...