Kuinka moni meistä onkaan törmännyt siihen, että ihminen, joka ei ole ollut narsistin kanssa ei usko kertomuksiamme.
Mietin asiaa ja se lopulta valkeni minulle.
Ennen tiikeriäni...
- En uskonut, että kukaan ihminen voisi olla läpeensä paha
- Uskoin kaikkien voivan muuttua, jos he saavat rakkautta ja tukea
- En uskonut, että voisi olla ihmistä, jolta puuttuu omatunto kokonaan
- Uskoin kaikkien olevan jollain tavalla kaltaisiani, omaten samanlaiset tunteet kuin itselläni on
Olin väärässä.
Jos ei ole elänyt näiden petojen kanssa, niin niitten olemassaoloon on vaikea uskoa.
Se on kuin joku kertoisi vampyyrien oikeasti olevan olemassa, uskoisitko sinä ennen kuin näkisit?
Mietin asiaa ja se lopulta valkeni minulle.
Ennen tiikeriäni...
- En uskonut, että kukaan ihminen voisi olla läpeensä paha
- Uskoin kaikkien voivan muuttua, jos he saavat rakkautta ja tukea
- En uskonut, että voisi olla ihmistä, jolta puuttuu omatunto kokonaan
- Uskoin kaikkien olevan jollain tavalla kaltaisiani, omaten samanlaiset tunteet kuin itselläni on
Olin väärässä.
Jos ei ole elänyt näiden petojen kanssa, niin niitten olemassaoloon on vaikea uskoa.
Se on kuin joku kertoisi vampyyrien oikeasti olevan olemassa, uskoisitko sinä ennen kuin näkisit?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Pitää paikkaansa, minäkin olin hyväuskoinen hölmö kunnes elin ja sain lapsia hirviön kanssa. ei sitä tosian tajua ennekuin sellaisen kohtaa ja joutuu siihen helvettiin :( Vaikeaa niistä on päästä irti, mutta minä tein sen, pääsin pois, turvaan..henkiset haavat tuskin koskaan paranee ja itsetuntokin palasina vielä pitkän aikaa, mutta eteenpäin on mentävä..
Voimia kaikille jo tälläisen pedon kanssa taisteleville ja niille jotka vasta hyväuskoisina tutustutte näihin tapauksiin, toivottavasti hälykellot soivat tarpeeksi aikaisin!!
Pahinta on elää sillätapaa missä yrittää pitää muihin sukulaisiin yhteyksiä kohteliaasti yllä ja kaikki yhteydenpito kuitenkin jotenkin nivoutuu tähän yhteen ihmiseen. Narsistihan yleensä lähtee varsin nopeasti liikenteeseen itkemään saamaansa kohtelua vaikka se olisi vain tämän kutsusta kieltäytyminen. Narsistilla ei ole tässä moraalia kuka itkun kohde on siis vaikka ihminen olisi vaikkapa leikkauksen jälkeen toipumassa. Pääasia on ettei hän tavallaan paljastuisi. Sitten se ihminen joka on kieltäytynyt kutsusta toisin sanoen ottaa etäisyyttä alkaa saamaan painostupuheluita miten tulisi olla narsistiin yhteyksissä syystä tai toisesta.
Helvetillisiin luustokipuihinkaan ei pystytä samaistumaan, jos ei ole kokenut niitä itse. Eikä tarvitsekaan. Se ei silti poista sitä, että vammautunut kaipaa myötätuntoa, mutta kohtuutonta on odottaa ymmärrystä. Kivuliaan rinnalla ei ole myöskään helppo kulkea - osa koetusta tuskasta koskettaa tavalla tai toisella. Joskus on helppoa turvautua epäuskoon. Sisäänrakennettu itsesuojeluvaistoko lie. Kun mennään tunneperäisiin kipuihin, samaistuminen voi olla vielä vaikeampaa. Siksi, että tunnemme kaikki eri tavoin yhdestä samasta ihmisestä.
Olen tiennyt aina, että petoja on olemassa. Vaikeinta se on ollut silloin, kun läheiseksi tai turvalliseksi koettu ihminen - jonka olettaa olevan viimeinen joka tekee pahaa - osoittautuu joksikin muuksi kuin luottamuksen arvoiseksi.
Aloittajalle haluaisin sanoa erään asian. Vaikka tiikerisi oli tai on mitä on, niin muista, että hän on vain yksi ihminen vaikkakin ainutlaatuinen. Hänen lisäkseen on kuusi miljardia muuta. Kaikki eivät ole samanlaisia. Etkä sinäkään enää ole sama ihminen, kuin joskus ennen olit.
Älä menetä sitä osaa uskostasi, joka tietää olevan hyvyyttäkin maailmassa.
Selvää alibiainesta-kirjoittajaa (ketju olikin kadonnut) haluaisin kiittää viimeisestä kommentista. Ole kiitollinen tunteistasi, niin tuskallisia kuin ne onkin.
"Kuinka moni meistä onkaan törmännyt siihen, että ihminen, joka ei ole ollut narsistin kanssa ei usko kertomuksiamme."
Moni ja juuri siksi tästä aiheesta puhuminen ihmiselle joka ei sitä ymmärrä on turhaa. Kun jokin asia on toimimattomaksi havaittu ei sitä toimimaan saa ja tällöin tulee jatkaa matkaa. Toinen löytää uuden lähteen nopeastikin tai jos ei, hän loukkaantuu verisesti (narsistinen loukkaus) ja kostaa kovilla panoksilla.
Kommentoin osaa Elisaketun kirjoitusta:
Ymmärtänet itsekin ettei toinen ihminen koe narsistista ihmistä sellaiseksi kuin toinen koska juuri niinhän homma toimii elämässä ilman palstan aihettakin. Suhteita on erilaisia esimerkiksi voimasuhteet avioliitossa lopuksi erossa ovat täysin toiset kuin esimerkiksi isän ja tyttären välinen suhde. Kun yhtälöön lisätään narsisti joka ei eronkaan jälkeen jätä toista rauhaan, siinä tullaan tilanteeseen missä normaalit käytöskuviot poistuvat ja tilalle astuu aivan uudenlainen asetelma jossa panoksia korotetaan sen sijaan missä eronneen annettaisi jatkaa elämää. Kurkkaa avioero -palstalle. Siellä menee ketju aiheesta.
Loppuun mietintä ja ihmetys siitä miten hyviä puhujia ja manipuloijia narsistit ovat silti henkinen kehitys on lapsen asteella sitä myötä omien tunteiden tulkinta. Juuri tästä syystä sijaiskärsijäksi jää se jota voi lähteenään käyttää ja kun lähde poistuu, narsistin ongelmat eivät sammu, ne vain siirtyvät muualle uuteen kohteeseen.
Narsistin narsismi tulee aikanaan ilmi kaikille, jokainen saa kyllä vuorollaan tutustua narsistin narsismiin.
Niinkö? Edellyttäen, että on jotenkin narsistin piirissä läheisesti ja että on hyväksikäyttöpeli käynnissä. Kai?
Perhesuhteessa mielestäni vasta tutustuu lähieläjänarsistiin... Rakkaussuhteessa vielä omalla tavallaan.
Narsismi on paljon muutakin pahaa kuin pelkkää hyväksikäyttöä.
niinkölle: mitä muuta sinulle tulee mieleen?
Olen kuullut narsistin tekemästä impulsiiviselta tuntuvasta väkivallasta, mutta jotenkin jäljet johtavat sylttytehtaalle, eli siihen, että uhri ei ole miellyttänyt narsistia ja on jotenkin seissyt hänen tiellään.
Tuo on täyttä asiaa ja täyttä totta!
Omakohtaisesti koettu tuo narskun tiellä olo ja itse sitä tietämättä mistä syystä on väkivallan kohteeksi joutunut. Tietenkin olin tietämättäni hänen omien menemisiensä tiellä ja minut piti eliminoida väkivallalla, kun ei keksinyt poistumiselleen järkevää selitystä.
Allekirjoitan sen, ettei kukaan, kenellä ei ole omakohtaista kokemusta, voi tajuta millaisesta persoonasta on kysymys. Tuhoaa tosiaan kaikkien ympärillä olevien elämät. Heidän sisällään asuu todella saatana.
Ennen kuin itse törmäsin moiseen ilmiöön, olin luullut, että tuollasia ihmisiä ei ole oikeasti kuin elokuvissa ja ihmisen mielikuvituksessa.
Tämän ex narskuni persoona eli saatana paljastui ihan oikeast,i kun sai narsistisen romahduksen.
Ja tästä narskusta ei kukaan usko, että on edes narsku, niin hyvin osaa piilottaa todellisen minänsä ja pahat tekonsa ulkopuolisilta.
Tulee mieleen se Saatana saapui Moskovaan- sarja, jossa ko. ilmiötä kuvattiin. Ja olen omin silmin nähnyt kun tämä narsku muuttui saatanaksi.
Ennen tuollaiset olisi laitettu suljetulle, nykyisin saavat mellastaa vapaasti.
"Uskoin kaikkien olevan jollain tavalla kaltaisiani, omaten samanlaiset tunteet kuin itselläni on"
Niin tuohan on se suurin harha liittyen muihinkin ihmisiin kuin narsisteihin...uskomme hyvin usein siihen, että toiset ihmiset ajattelevat/tuntevat kokevat samoin kuin me...samoissa asioissa, kokemuksissa/tilanteissa...
Siltiki vaikka tiedämme, että esim. saman perheen lapsetkin voivat kokea lapsuutensa/vanhempansa hyvin eri tavalla/erillaisiksi, vaikka vanhemmat kohtelisivat lapsiaan hyvin samalla lailla ja kaikki saisivat samat asiat...
Että tuon asian suhteen, meillä kaikilla lie oppimisen/kertauksen/muistamisen paikka...ja myös kuuntelemisen...
ettemme automaattisesti ajattele.."jaa että se suree...tiedän täsmälleen miltä susta tuntuu...justiin samalta kun musta vastaavanlaisessa tilanteessa"
miten usein vielä noissa tilanteissa käykään myös siten, että sivuutammekin sen toisen kertomuksen kokemuksistaan/tuntemuksistaan ja alammekin kertomaan omia vastaaviamme, ikäänkuin todistellaksemme sitä, että kyllä mä tiedän, miltä susta tuntuu...
"- En uskonut, että kukaan ihminen voisi olla läpeensä paha
- Uskoin kaikkien voivan muuttua, jos he saavat rakkautta ja tukea
- En uskonut, että voisi olla ihmistä, jolta puuttuu omatunto kokonaan
- Uskoin kaikkien olevan jollain tavalla kaltaisiani, omaten samanlaiset tunteet kuin itselläni on
Olin väärässä."
Täydet pisteet sinulle aloituksesta, ajattelin itse tarkalleen noin, ja huomasin myös olevani väärässä.
xcch:n napakka kannanotto on hieno ja syvällinen. Haluaisin tutkiskella aloittaja-ihmisen sisäisen maailmankuvan "ainutkertaisuutta".
Olen törmännyt ilmiöön. Kun olen kerrannut työpaikkahäirikön sanomisia ja tekemisiä esimiehille ja työterveyshuollon ihmisille, suurin osa on antanut ymmärtää, että minun on täytynyt käsittää tilanne väärin, olen varmaankin kuullut väärin, yms. Häiriintyneenä pitämäni ihmisen tempaukset ovat kirjaimellisesti uskomattomia. Olen oppinut, että näistä asioista kannattaa avautua vain kaikkein luotetuimmille, muuten saattaa itse saada mustamaalaajan leiman.
Uh, ne työpaikat! Tuo on totta, myös minun kokemanani. Olen oppinut, että tietyt tyypit saa olla mitä vaan, sillä ei ole tuon taivaallista väliä. On niinkun kommunismissa, tiettyjä ongelmia ei yksinkertaisesti ole olemassa...
Mutta oletteko ajatelleet ketkä ovat vain yksinkertaisesti vittumaisia ihmisiä vailla narsismin häivää. Mielestäni narsismista on tullut muotisana ja näin se onkin kokenut inflaation sanan alkuperäisessä merkityksessä. Aiheesta ei oikein viitsi mainita missään paitsi tietty niiden ihmisten keskuudessa jotka tiedettävästi ovat kokeneet millaista se on.
Exät on narsisteja nykyään,sana "narsisti" selittää nykyään yksinkertaisesti sen miksi homma ei toiminut.
Toinen oli narsisti,,,se selittää kaiken.
No ei kai nyt kaikki exät ole narsisteja tuohon on vallan hassua! :-)
Muotisanat ovat vain muotisanoja. "Narsisti" edellyttäisi virallista diagnoosia, lähes jokainen ymmärtää tämän ja vieläkin useampi tietää sanan merkityksen. Vanha hyvä ilmaisu olisi kus*pää, mutta sitäkään ei sovi käyttää.
Niin, sanotaan, että jotkut ihmiset rakastuvat rakastumiseen, eivät kumppaniin niinkään... Onhan narsistien piirteet tuttuja kaikille muillekin. Mutta se mikä erottaa, normi-ihmisissä ne eivät ole yleensä niin pelkistyneinä. Itsessänikin on pari piirrettä vahvoina...
Vieläkin joskus ajattelen, että mitä jos se minun tuttu n:ni ei olekaan n., vaan muuten vaan n:n kaltainen. Että oikeasti hänen ulkonäkönsä olisi osasyy siihen, että hän on mikä on. Että naiset vaan olisivat tykänneet aina ja sitten hänelle on noussut p***a nuppiin ja olisi sitä myöden selvä...
Mutta täällä kun lukee näitä kertomuksia toisensa jälkeen, eihän täällä nyt niin moni loppujen lopuksi kirjoita. Ja kokoajan löytää niitä samoja oireita, mitä hänelläkin on... Eikä kukaan missään ole sanonut, että narsisti olisikin toisenlainen, että täällä palstalla ei kirjoitettaisi narsisteista. Samat oireet on kokoajan esillä.
Lastenkasvatuksen merkitystä olen miettinyt. Ehkä joskus ennen, kun miesten piti vielä olla miehiä, että ei ollut 50% naista ja 50% miestä, ; ), niin poikia saatettiin kasvattaa enemmän niin, että siitä tulisi mies jolla on luonnetta... Jotenkin, ajattelen, täytyisihän noiden vammojen olla eriasteisiakin. Mutta onko niin, että huomiotta jättäminen varhaisessa lapsuudessa vain jossain kohtaa tekee lapsesta 100% narsistin? Hmm.
Tuolla kun on mietitty, mitä rakkauden alkuhuuma merkitsee narsistille, tuli taas mieleen oman tarinani alku. Ja epäily siitä, että hän sittenkin tunsi jotakin, ja suhteemme myöhemmissä vaiheissa huomio, jota olen saanut... Toisaalta, selittäviä tekijöitä on, tarvitseehan narsisti ensisijaista lähdettä.
Miinustelijalle: anteeksi tämä sisäinen pohdiskelu, joka sisältää kriittisyyttä itseä ja omatekoista diagnoosia kohtaan. Tarkoitukseni oli vain vastata "ihanaajatuksena ja Mniin:in" pohdiskeluihin...
No, koska olisi totuudenpuhujalle ollut sijaa majatalossa.
En edes sanonut, ettei olisi narsisti, 99%:n varmuudella on, jonkin sortin, varmaan pahimman.
Miinustelijalle: anteeksi vielä tuo selityskin, poistun heti
takavasemmalleeeeeeeezzzzzz=======---------,,,,,,,,,,.........