Tilanne seuraava: meitä on 2 siskoa, toinen opiskelee vielä, toinen jäi 6kk sitten työttömäksi.
Vanhemmat kuolivat äkillisesti peräkkäin 4kk välein (toinen pitkälliseen sairauteen, toinen onnettomuuteen).
Olemme surun lisäksi shokissa, koska ainoa omaisuus, mitä käytännössä jäi, on kesämökki (entinen äitini koti, mummolamme).
Emme saa pankista lainaa perintöverojen maksuun, sitä tulee molemmille noin 50.000e, yhteensä reilut 100.000 euroa.
Mökkiä/tilaa ei saa myytyä tai kaupaksi, koska on jäämässä pian kaavoitettavan uuden asuinalueen viereen = rauha on pian poissa.
Verottaja ei kuitenkaan ota tätä tulevaa kaavoitusta ja mahdollista arvon alennusta huomioon, eli verot on määrätty nykyhetken arvion mukaan.
Emme saa kumpikaan pankista lainaa verojen maksuun, koska ei ole työpaikkoja.
Miten pitkään verottaja odottaa maksun saantia (verojaan)?
Mitä sitten tapahtuu, tuleeko ulosottaja ovelle ja vie kaiken, eli käytännössä kesäpaikan avaimet ja meille jää vain velkaa?
Perinnöstä ei voi enää edes luopua, alunperin olisimme halunneet pitää tämän paikan, mutta emme pysty köyhinä/työttöminä siihen.
Lainsäädäntö on oikeasti ihan kohtuuton. Omainen joutuu surun lisäksi vielä taloudelliseen ahdinkoon.
Vanhemmat kuolivat äkillisesti peräkkäin 4kk välein (toinen pitkälliseen sairauteen, toinen onnettomuuteen).
Olemme surun lisäksi shokissa, koska ainoa omaisuus, mitä käytännössä jäi, on kesämökki (entinen äitini koti, mummolamme).
Emme saa pankista lainaa perintöverojen maksuun, sitä tulee molemmille noin 50.000e, yhteensä reilut 100.000 euroa.
Mökkiä/tilaa ei saa myytyä tai kaupaksi, koska on jäämässä pian kaavoitettavan uuden asuinalueen viereen = rauha on pian poissa.
Verottaja ei kuitenkaan ota tätä tulevaa kaavoitusta ja mahdollista arvon alennusta huomioon, eli verot on määrätty nykyhetken arvion mukaan.
Emme saa kumpikaan pankista lainaa verojen maksuun, koska ei ole työpaikkoja.
Miten pitkään verottaja odottaa maksun saantia (verojaan)?
Mitä sitten tapahtuu, tuleeko ulosottaja ovelle ja vie kaiken, eli käytännössä kesäpaikan avaimet ja meille jää vain velkaa?
Perinnöstä ei voi enää edes luopua, alunperin olisimme halunneet pitää tämän paikan, mutta emme pysty köyhinä/työttöminä siihen.
Lainsäädäntö on oikeasti ihan kohtuuton. Omainen joutuu surun lisäksi vielä taloudelliseen ahdinkoon.
Vastaukset 30
Vanhimmat
No jopa on poikkeuksellisen arvokas kesämökki. Muutenkin aika poikkeuksellista, että joku omistaa 900 000 € kesämökin, eikä ole mitään muuta omaisuutta.
Missä nämä vanhemmat ovat esim. asuneet, kesämökilläkö ympäri vuoden?
Vai ovat asuneet vuokralla ja samaan aikaan omistaneet 900 000 arvoisen kesämökin???
Jokin tässä aloituksessa ei nyt kyllä täsmää ollenkaan.
Älkää päästäkö kesämökkiä perintöverojen takia pakkohuutokauppaan, siinä mökki menee alle käyvän hinnan. Myykää mökki vapaaehtoisesti, niin pääsette veroista ja kumpaisellekin jää vielä rahaa yltäkylläisesti. Kertomillasi tiedoilla mökki on noin 900.000 euron arvoinen.
Jos mökin kauppahinta jää oleellisesti perintöverotuksessa käytetyn arvon alapuolelle, eikä kuoleman ja myynnin välisenä aikana ole tapahtunut mitään (kaavanmuutosta tms.), jolla hinnan alentuminen selittyisi, teidän kannattaa hakea perintöverotukseen oikaisua, koska mökki on verotuksessa arvostettu käypää arvoaan korkeammalle.
Mutta kun ongelma on juuri siinä, ettei sitä saada myytyä. On ollut jo liku 6kk kaupan, eikä yhtään tarjousta ole tullut, juuri tuon tulevan kaavoituksen tähden.
Eli kysymys oli: kaikki menee siis väkisin pakkohuutokauppaan = ulosottomies vie kaiken pois?
Muut sukulaiset ovat olleet lähinnä ilkeitä, neuvoja on turha heiltä saada (tai apua) ja kaupungin oikeusaputoimistoon oli pitkä jono. Lakimiestä emme voi varattomina palkata.
Muille: vanhempani asuivat pienellä maaseutupaikkakunnalla, me lapset, siskot nyt Hgissä.
Tilalla on/oli pieni talvimökki, muun ajan asuivat siis tässä äitini kotipaikassa, vanhassa mummolassani.
Verottajan neuvo oli vain hankkia lainaa tai myydä, eivätkä ole mielestään väärässä hinta-arviossaan. Todellisuudessa tilan arvo on ehkä 1/5 verottajan esityksestä.
Jos asuisimme naapurimaissa, ei tälläistä tapahtuisi, Ruotsissa tai Virossa. Luulen, että tämän jälkee siskoni ja minä muutamme katkerina pois Suomesta ja vaihdamme kansalaisuutta.
Laskekaa hintapyyntöä, hakekaa sellainen hinta jolla kaupat syntyvät. Sekin on todennäköisesti enemmän kuin pakkohuutokaupassa. Pystyykö tilasta lohkomaan tontteja tai metsä- tai peltolohkoja ja myymään niitä erikseen?
Pyyntihinta on liian korkea. Jos todellinen arvo on 200000 euroa, myykää sillä. Verottaja ottaa kyllä todellisen arvon huomioon, kun määrää perintöveron.
Olet oikeassa, että Ruotsissa tätä ei voisi tapahtua. Siellä ei nimittäin ole perintöveroa.
Perintöverohan onkin täysin kohtuuton, kaikesta perinnöksi saadusta on verot jo moneen kertaan maksettu. Jos sama tila kulkee suvussa monen sukupolven ajan, lopulta valtio on rosvonnut siitä enemmän kuin mitä sen arvo on.
>>Mökkiä/tilaa ei saa myytyä tai kaupaksi, koska on jäämässä pian kaavoitettavan uuden asuinalueen viereen = rauha on pian poissa.
Verottaja ei kuitenkaan ota tätä tulevaa kaavoitusta ja mahdollista arvon alennusta huomioon, eli verot on määrätty nykyhetken arvion mukaan.
Täällä maaplaneetalla asuinalueen kaavoittaminen tontin viereen yleensä nostaa tontin arvoa. Siellä teidän planeetallanne ilmeisesti tapahtuu päinvastoin.
Olen samaa mieltä, että kaavoitus yleensä vain nostaa arvoa. Kaavoitettu tonttimaa on huomattavasti arvokkaampaa kuin joku kesantona oleva pelto tai metsä. Joku tuossa tilanteessanne ei nyt ole kohdallaan, joko välittäjänne ei osaa sitä myydä oikeilla argumenteilla tai hinta on vain yksinkertaisesti liian korkea.
Oletteko oikeasti kysyneet pankista lainaa (tila pantiksi)? Jos tila olisi edes noin 500 000 arvoinen, niin luultavasti 100 000 pitäisi irrota, mutta jos se oikeasti on lähes miljoonan arvoinen, niin ei tuossa pankille pitäisi olla suurta riskiä lainaa myöntää. Luultavasti tuossa puhutaa vieläpä sadoista hehtaarista, joten myös osamyynti tonteiksi voisi onnistua aivan hyvin. Noin isossa tilassa saattaa olla myös metsää (puuta), jota voisi myydä, mutta olette varmaan tuon vaihtoehdon jo tutkineet.
Kiitos asiallisista vastauksista.
Olemme nyt ottaneet yhteyttä toiseen välittäjään ja toivottavasti asia etenisi ja jotenkin järjestyisi ajoissa.
Tuota lohkomista ollaan myös mietitty, mutta se tulee liian myöhään ulosottoon nähden.
Metsää ei ole, kaikki vähänkin arvokas on jo myyty, mm pidetty huutokauppa tavaroista ja vanhasta traktorista ja pellot ovat satokauden loppuun vuokralla.
Viimeisin tieto veroviraston virkailijalta oli, että kun kuolemasta tulee vuosi täyteen, on verot viimeistään maksettava, eli silloin menee kaikki pakkolunastukseen.
Kauppahintana on pidetty 1/5 verottajan arviosta, mutta edes se ei ole tuonut yhtään tarjousta, muutama katsoja on käynyt.
Kukaan katsojista ei ole sanonut tilaa kalliiksi, vaan pikemminkin voivotellut, miksi myydään niin halvalla ja ostaisivat, jos eivät tietäisi kaavoitussuunnitelmista.
Tulevassa kaavoituksessa on vielä mm auki se, aikooko kunta pakkolunastaa osan tilan pelloista, tämä on se ongelman ydin ja pelottaa ostajia.
Kyllä, olemme kyselleet lainaa jo 3 pankista. Takaukseksi tila kaikille kelpaa, mutta lisäksi vaaditaan se konkreettinen maksukyky, eli työpaikat.
Näitä ei meillä ole kummallakaan, satunnaisia vuokratyökeikkoja lukuunottamatta = elämä on kädestä suuhun elämistä.
Ilmeisesti ei ole muuta vaihtoehtoa, kun katsoa katkerasti vierestä, miten valtio ryöstää kaiken.
Miksi lohkominen tulisi liian myöhään? Tilanne on sangen arvokas ja jo se pelkästään rajaa ostajien määrää huomattavasti, jos se pitää ostaa kokonaisena. Voittehan te myydä osan tilasta ja suorittaa lohkomisen sitten myöhemmin - ei sen tarvitse olla lohkottuna ennen myyntiä.
Mutta uskon, että jos teillä on nyt parempi välittäjä, niin saatte kauppojakin syntymään.
Eikä se kunta yleensä pakkolunasta kaavoitettuja maita, jollei ole ihan pakko. Yleensä pakkolunastuksiin ryhdytään vain, jos alueelle on kaavoitettu esim. asuntoja ja maanomistaja ei halua sinne asuntoja tehdä vaan pitää peltoina. Kuten sanoin, kaavoitus pikemminkin nostaa maan arvoa ja yleensä grynderit suorastaan haalivat tuollaisia maita, jonne voisi tulla kaava ja kunnallistekniikka jne. Eli kuulostaa siltä, että välittäjänne on yrittänyt myydä väärälle kohderyhmälle.
>>Tuota lohkomista ollaan myös mietitty, mutta se tulee liian myöhään ulosottoon nähden
Tämä oli uusi asia, että tilaa voisi yrittää myydä osissa, ennen kun lohkominen on tehty. Väittäjän mukaan se ei ole mahdollista, vaan lohkominen olisi ensin tehtävä!
Ensimmäinen välittäjämme ei siis osannut asiaansa ja oli ammattitaidoton, tai kenties ajoi jonkun muun, kun meidän asiaa. Tätä ihmistä useampi paikallinen suositteli meille ja häneen shokissa ja surussamme luotimme.
En uskalla mainita täällä tilan ja paikkakunnan tarkempia tietoja, se tosin selkeyttäisi ja kertoisi koko tilanteen kuvion.
Meillä on nimittäin siskoni kanssa ollut alusta asti tunne, että koko homman takana voi olla se, että tietyt henkilöt kylältä kyttäävät Mummolamme pakkohuutokauppahintaan.
Enomme lienee porukoissa mukana (?) ja lähinnä painostaa "unohtamaan koko roskan ja keskittykää nuorten elämään siellä Hgissä". Harva kylältä uskaltaa olla näitä kukkoja vastaan - ja ne ketkä ehkä uskaltavat, eivät tilaa voi/halua/tarvitse/pysty ostamaan.
Kyllä, verot on jo määrätty ja ensimmäinen erä jäi meiltä maksamatta ja juoksee korkoja. Toinen erä erääntyy tulevana perjantaina.
Olemme heti alussa hakeneet muutosta ja alennusta veroihin. Verovirkailijoiden mukaan se ei tule menemään läpi ja pysyvät edelleen tiukasti tuossa alkuperäisessä kannassaan. (virallinen päätös muutoksen hausta ei ole vielä tullut).
Hetki sitten sain soiton sisareltani ja ehkä saamme osan verorahoista lainaksi hänen poikaystävänsä perheeltä - ei ole vielä varmaa, mutta kenties saamme jotenkin asiat hoidettua! Ainakin nyt jo rästissä oleva erä tulisi maksettua :)))
Sitten ei olisi pakkoa myydä ennen, kun kaavoitusasia ja lohkominen olisi saatu päätökseen ja paikkakunnan grynderit jäisivät nuolemaan näppejään! Mielummin vaikka sitten jaamme tilan siskon poikaystävän vanhempien kanssa.
Ihanaa, olemme lähes hyppineet nyt ilosta, ja kiitos palstan lukijoille neuvoista ja henkisestä tuesta (olin suoraan sanottuna aika ahdistunut asioista tänne aloituksen kirjoittaessani).
Jos perunkirjoituksesta on aikaa alle 5 vuotta ja taloa on myyty 6 kuukautta ja se ei ole mennyt kaupaksi, niin tottakai perukirja-arvoon voi hakea muutosta ja se menee läpi.
Jos jotakin muuta on, jota ei ole tiedossa, niin sitten toinen juttu.
Miten voi olla noin valtaisat perintöverot? Alle 200 000:n omaisuudessa rintaperillisen perintövero on 3500 euroa. Onko teillä tosiaan miljoonamökki käsissä.
Höpönpöppö.
200000e:n perinnöstä rintaperillinen maksaa 21700e perintöveroa.
http://prosentti.vero.fi/Pelalaskuri/ErittelyPerintovero.aspx?language=FIN
Faktaa sulle kehiin.
Kuule kyllä siitä ihan hunajaa saa maksaa, jos jotain esim maaomaisuutta tai kiinteistöä perii. Siitä on aina jatkossa myös kuluja ja ylläpito, remppamaksuja.
Minä sain ainoana lapsena vanhempien talon ja muuta omaisuutta, kuten auton ja osakkeita.
Perintöveron lisäksi tulee maksuun varainsiirtovero, kiinteistöverot, myyntivoittovero jne muuta pientä maksua.
En yhtään ihmettele, jos jostain sukutilasta joutuu jo maksamaan riihikuivaa 50.000 -100.000 euroa, että omistusoikeus säilyy suvussa.
kyllä vaan verohallinnon laskurin mukaan 60000- 200000 euron perinnöstä vero on 3500. Ja 200000:sta 21700 euroa. Ja jos on vähennyksiä, niin ne otetaan huomioon.
Joko olet helvetin tyhmä tai koetat tahallasi sekoittaa asiaa - eli olet helvetin tyhmä.
"kyllä vaan verohallinnon laskurin mukaan 60000- 200000 euron perinnöstä vero on 3500."
Mitä vittua sinä sekoilet???? Laita nyt itse nuo luvut siihen laskuriin ja tarkista asia, olet nimittäin totaalisen väärässä!
http://prosentti.vero.fi/Pelalaskuri/ErittelyPerintovero.aspx?language=FIN
199 999 euron perinnöstä vero on I veroluokassa 21 687 euroa. 200 000 euron perinnöstä vero on I veroluokassa 21 700 euroa.
Kyllä, 60 000 euron perinnöstä vero on I veroluokassa 3500. Mutta jo 60 100 euron perinnöstä se onkin 3 513 euroa.
No nyt ymmärrän. Kun höpötät "verohallinnon laskurista" niin tarkoitat itse asiassa taulukoita tällä sivulla: http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perintoveron_maara(9820)
Ja olet niin auttamattoman idiootti että et ymmärrä edes mitä tarkoittaa niin yksinkertainen asia kuin taulukossa näkyvä "Vero alarajan kohdalla" vaan luulet että vero on aina tuo sama 3500 kun perintö on 60 000 – 200 000.
Joo, tyhmä olin ja nyt ymmärrän. Kiitos kun " ystävällisesti" neuvoit.
Sinulle annettiin jo 7. kesäkuuta suora linkki siihen laskuriin josta olisit voinut asian tarkistaa, ja kerrottiin että olet väärässä.
Siitä huolimatta jankutit väärää tietoasi vielä päivää myöhemmin.
Kyllä tuo silkkaa tyhmyyttä ja laiskuutta on, eikä ansaitse minkäänlaista ystävällisempää vastausta.
hei kuule kyselkää ostajat tuosta rajan takasesta , siellä on upporikkaita , ja hotelli nousee kohta kotitantereillenne , ilo katsella ko elämä menee eteenpäin . tsemppiä
ap, kerro kuinka lopuksi kävi!
Kuulostaa siltä, että tässä on nyt muumariporukka tekemässä tiliä. Verojohtaja, pankinjohtaja, välittäjä ja sukulaiset samassa loossissa.
Kysykää kylän ulkopuolelta.
Tarinamme jatkuu.
Nyt olemme saaneet sisareni poikaystävän perheeltä lainaa ensimmäisten erien maksuun.
Tämä oli suunnaton helpotus ja verovirastoon jätettyä oikaisupyyntöä hinnasta ja veron määrästä edelleen odottelemme. Pakkolunastusta ei ainakaan vielä voida panna toteen.
Mutta, kuten ketjussa jokunen arvelikin, sopassa on mukana pienen paikkakunnan nokkaatekevät ja oma sukulaissetämme.
Setä oli toisin kun voisi luulla, suorastaan meille kiukkuinen, kun ensimmäinen erä tuli maksetuksi. Ilmeisesti hänellä on tilaan suuremmat intressit ja oman edun tavoittelu ajatuksissa, mitä edes ymmärsimme.
Kunnassa oleva kaavoitushanke on nyt myös esillä ja siihen valitusaika menossa. Mielenkiintoiseksi kuvion tekee se, että oma tilamme on merkitty kaavaesityksessä osaksi lomakylää ja läpi on piirretty uusi huoltotie. Meitä ei ole kaavoittajan osalta informoitu asiasta millään tavalla.
Alkuperäisessä versiossa lomakylä oli piirretty osittain läheisille pelloille, jotka kuuluvat meille, mutta ei sentään pihapiiriä mukaan.
Mutta tällä kaikella on tietenkin ajettu pois kaikki potentiaaliset tilan ostajat. Nyt käymme neuvotteluja, jos sisareni sulhasen vanhemmat voisivat ostaa tilan ja myydä sen sitten eteenpäin aikanaan. Näin ainakin välttäisimme sen, ettei tila joudu setämme tai paikallisten grynderien haltuun.
Eli tarina ei vieläkään ole päätöksessä ja aiheuttaa edelleen unettomia öitä.
Jos myytte, niin varmistakaa, että kunta ei käytä lunastusoikeutta. Hinta jos jää alas, niin näinkin voi käydä. Kannattaako siis kauppaa tehdä?
Edelleenkin, millä ihmeen planeetalla lomakylän kaavoittaminen tontille laskee sen arvoa?