Elämän kulta-aika

18->

18-25

15-25

Itellä oli 4-10v. Siitä lähtien menny elämä päin persettä ja nykyään menee päivät ja yöt koneella. Ja sen verran ujo ja itsetuntoa ei ookkaan että tuskin tulee tästä muuttumaan. Eli 4-10v oli niitä kultaisia aikoja. :)

Luulisin että se ikä kun tyypillisesti opiskellaan yliopistossa, tai ollaan juuri päästy kiinni työelämään. Teini-iän ahdistus sisältäen mm. sosiaaliset paineet, tunnekuohut, seksuaalisuuteen liittyvät asiat uusina jne... on ollutta ja mennyttä. Kuitenkin ollaan nuoria aikuisia ja suurin osa vielä juhlii paljon, eikä keski-iän kriisistä tai muista sen iän ongelmista ole vielä tietoakaan.

Toinen onnellinen ikä on varmaan siinä 2-6v, kun ei tarvitse murehtia koulumestyksestä, ja hyvin harvan kaverisuhteistakaan. Sen ikäiset lapset kun on sosiaalisestikkin vielä niin kehittymättömiä, etteivät ymmärrä kuka on "nolo", ärsyttävä tai "outo" ja kaikki konfliktit ikäkavereiden kanssa menee ohi kertalaakista, eikä niitä muistella sen jälkeen. Ja vanhemmat hoitaa pienille lapsille muutenkin kaikki asiat, ajattelukyky ei ole riittävän kehittynyt, niin ettei tarvi tai osaa stressata mistään muustakaan.

Näin siis jos oletetaan ihmisen elävän suht. keskiverto elämä, ilman mitään tyyliin perheväkivaltaa, vuosien koulukiusaamista, ongelmia lain tai koulun kanssa, mielenterveyshäiriöitä jne...

Itse olen nyt 17,pian 18. Ja yläaste-ikä oli tähänmennessä onnettominta aikaa elämässäni, vaikkei mulla edes ollut erityisempiä ongelmia.

Elämä ennen lukiota.

17-30

Jos ei ole liian natsit huoltajat, niin hyvinkin 15-18v voi olla jees, kohan ei kuitenkaan myllää elämäänsä vituiksi.
Muutoin varmaan se 18-30v tulee olemaan eniten jees, ainakin jos on tulot kunnossa :P

LAPSUUS NY HELVETTI!

0-18 ja 65-100