En tiedä olenko masentunut, elämä vain on alkanut maistumaan puulta, en tiedä miksi. Murehdin asioita, etenkin sellaisia joille en voi yhtään mitään. Mikään ei oikein välillä tunnu miltään. En tiedä olenko masentunut, olen kuitenkin menevä enkä istu kotona itkemässä. Kai etsin sitä elämäntarkoitusta. Kuolemakin pelottaa, vaikka olen nuori. En tiedä, missä vaiheessa elämä alkoi pelottamaan...mutta niin, haluaisin positiivisia kommentteja, miten te olette saaneet elämänilon ja halukkuuden takaisin? Ja ei millään pahalla, en haluaisi mitään uskontoon liittyviä vastauksia tai saa laittaa, mutta mielestäni kukaan ei voi kääntyä uskoon vain koska joku neuvoo..tai ihan sama, vastatkaa edes jotakin :)
Miten olette saaneet elämänilon takaisin?
epävarmax
151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vaikuttaa että olet jollakin tapaa masentunut. Mikä sinua tulevaisuudessa pelottaa. Hyvä olisi jotenkin tietää, milloin paha olo alkoi vain onko se pikkuhiljaa hiipinyt elämään? Ei uskoon voi tietenkään ketään neuvoa ja ei aina ole masennuksen syy ole hengellinen. Muistan sinua kuitenkin rukouksin, jos itse et jaksa tai koe tarpeelliseksi ajatella nyt näitä juttuja,
Minulla ei ole nyt eväitä enempi auttaa sinua. Ei kannata jäädä liikaa miettimään vaan kääntyä ammattilaisten puoleen.