Olen 28. viikolla raskaana ja synnytyspelko vaivaa. Palaan Suomeen 6 viikkoa ennen laskettua aikaa. Olen ollut doulapalveluun yhteydessa, ja tukihenkilo synnytykseen jarjestyy varmasti. Minulla on huono kokemus umpilisakkeen poistosta (verensiirto, kivut, viikojen toipumisaika jne). Leikkauksen jalkeen kiellettiin nostamasta kuukauteen mitaan kiloa painavampaa. Jos kay niin onnettomasti etta joudun sektioon, en luultavasti pysty hoitamaan vauvaa yksin.
Selvitin etta ensikotiin olisi mahdollista paasta lastensuojelun sosiaalityontekijan paatoksella, mutta onko muita tahoja, joilta voisin pyytaa apua lapsen- ja kodinhoitoon? Kiitos vastauksista!
Selvitin etta ensikotiin olisi mahdollista paasta lastensuojelun sosiaalityontekijan paatoksella, mutta onko muita tahoja, joilta voisin pyytaa apua lapsen- ja kodinhoitoon? Kiitos vastauksista!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Entäs lapsen biologinen isä??
Minkä maalainen hän on?
Onko sulla vakituinen työpaikka Suomessa? Jos ei, miksi tuut suomeen?
Kerro vielä ikäsi niin voin auttaa sua..
Kerro viel itsestäsi,mikä koulutus ja työelämäkokemus.
Vastattuasi rehelisesti kaikkiin, osaan neuvoa oikeat ihmiset juuri sua ja vauvaasi varten. Olen toiminut diakonina ja mulla on suhteita moniin koteihin.
Lapsen isa on suomalainen ja asuu Suomessa. Hanella on ennestaan lapsia ja yhteishuoltajuus, joten ei valttamatta aikaa osallistua, ja olemme sopineet ettei hanen nimeaan laiteta virallisiin dokumentteihin. Tama on siis pelkastaan minun lapseni. Ika on kolmenkympin kieppeilla ja olen ollut alkuvuodesta ulkomailla toiden perassa. Koulutus filosofian maisteri. Tarkoitus olisi aloittaa ensi vuonna vaitoskirjatyo Suomessa.
Anna mun nyt kaikki kestää, diakoni tahtoo tietää iän, koulutuksen ja työkokemuksen jotta voisi auttaa, koska hänellä on suhteita moniin koteihin. Jestas.
Miksi stressaat asiasta noin paljon?
Itse jäin yksin odottaessani viimeisilläni kaksosia.Lapset syntyivät sektiolla.
Leikkauksesta toivuin nopeasti,enkä lasten hoitonkaan tarvinut ulkopuolista apua.
Hyvin kaikki menee,usko pois.
Sehän on asennekysymys.Jotkut pärjää hyvin monenkin lapsen kanssa,jotkut eivät millään edes yhden vaikka isäkin olisi kuviossa mukana auttamassa.
Tämä uusavuttomuus....
Varmaan sama juttu kuin muidenkin pelkojen kanssa, etta ne kasvavat turhan suuriin mittasuhteisiin. Tiedan kylla altistavat tekijat, esimerkiksi avioero puolitoista vuotta sitten tuli ihan yllatyksena, sen jalkeen olen saanut masennukseen hoitoa. Terveyden lisaksi meni koti, kun olin asunut puolison omistusasunnossa jne, ja taloudellinen tilanne oli myos sekaisin. Yleista hylatyksi tulemisen pelkoa ja epavakaista elamantilannetta siis, laaketieteellisiin toimenpiteisiin liittyvien huonojen kokemusten lisaksi. Ehka en olisi yhta onnekas kuin sina, vaan toipuisin sektiosta yhta hitaasti kuin umpparileikkauksesta.
Toi on niin totta. Asennekysymys. Jotkut pykää lasta kuin kanit vaikkei pystytä itse niitä hoitamaan. Pitää 4 muuta aikuista olla apuna. Synnyttäminen laskis jos kaikkien vaan pitäis hoitaa jälkikasvu yksin.
Voi sitä kieltäytyäkin.
Kysy kunnasta mahdollisuutta saada kotiapua. Tiukalla tuo on monessa kunnassa mutta aina voi kysyä. Lastensuojelu voi myös tukitoimena antaa kotiin apua avopuolen työntekijän muodossa. Olet korkeasti koulutettu, joten olisiko sinulla mahdollisuutta palkata yksityistä apua kotiin? Synnytyspelosta kannattaisi käydä keskustelemassa etukäteen neuvolassa, sairaalassa, lääkärin kanssa. Saisit faktatietoja, jotka toivottavasti rauhottaisi mieltäsi edes hieman. Mieti vielä tuota isä asiaa,,,sanoit ettei isän tietoja tule virallisiin papereihin. Miksi näin? Sinulla olisi oikeus saada elatusapua toiselta vanhemmalta. Se on isän velvollisuus, ja sinun ja ennenkaikkea lapsen oikeus. Vaikka isän tiedot olisivat papereissa, voisitte silti sopia että sinulla on yksinhuolto. Tämä ei kuitenkaan poista elatusvelvollisuuta.
Lapsen isällä on siis aiemmasta suhteesta 2 lasta. Hänellä ei olisi varaa kolmanteen! Otan mieluummin elatustuen suoraan Kelalta kuin alan riitelemään. Luulen myös että mitä paremmissa väleissä pysymme, sen todennäköisempää että hän suostuisi viettämään välillä aikaa kanssamme.
Pelkopolille saa kuulemma lähetteen oman alueen neuvolasta, kunhan pääsen Suomeen. Olen vähän tiedustellut sektiokokemuksia, ja näyttää että toipuminen on nopeampaa kuin umpparileikkauksesta :)
Varaudu siihen, että lapsi syntyy alatiesynnytyksenä. Se on todennäköisintä. Tai ole sisäisesti toiveikas ja varma siitä, että synnytys sujuu hyvin, ns. positiivista mielikuvaharjoittelua.
Kyllä oikea isä on merkittävä papereihin. Mielestäni se on vauvan oikeus. Ehkä sen voi tehdä myöhemminkin, kunhan oikea isä on aikuistuvalla lapsella tiedossa ja virallinen. Mihin päin Suomea olet tulossa synnyttämään, auttaisi neuvomisessa?
Minä pelkäsin kuollakseni sairaalaa ja synnytystä. Kaikki muuttui kuin taikaiskusta kun kaunis vauva putkahti maailmaan. Näin se menee.
Mutta sinun omaa aktiivisuuttasi tarvitaan, jotta saat tarvitsemaasi apua. Mene rohkeasti ensikotiin jos siltä tuntuu. Naisten keskinäistä avunantoa peräänkuuluttaisin. Ota yhteyttä seurakuntasi perhetyöhön kun asetut uudelle kotiseudulle, sitäkin kautta löytyy enkeleitä arkeesi, kun uskallat pyytää apua. Diakoniasta ja vapaaehtoisista "varamummoista" puhumattakaan.
"Lapsen isällä on siis aiemmasta suhteesta 2 lasta. Hänellä ei olisi varaa kolmanteen! Otan mieluummin elatustuen suoraan Kelalta kuin alan riitelemään."
Jaa. Jätkä siis sikiää minkä kerkiää ja veronmaksajat kustantaa?
Ei tarvitse riidellä. Mies on lapsen isä ja pidät tietysti lapsesi puolta hyvä ihminen. DNA testiin ja oikeuteen.
Mä synnytin viime kesänä yksin. Sairaalassa oli kaveri tukihenkilönä ja yllättävän paljon sielläkin tarvitsi apua. Henkilökunta ei tuonut ruokaa huoneeseen vaikka olin huonossa kunnossa ja vauva koko ajan kiinni tississä. En joutunut sektioon mutta repesin niin etten voinut nousta istumaan.
Vauvan hoito on aluksi pelkkää imettämistä jota voi tehdä vaikka sängyssä maaten. Et todennäköisesti tarvitse lapsenhoitoon apua ja muiden onkin vaikeaa auttaa kun vauvalle kelpaa vain imettävä henkilö :)
Siivoamiseen on helppo saada apua jos sinulla on tuttuja (esim. omat vanhempasi, sukulaisnuoria) jotka voisivat auttaa tai jos haluat maksaa ammattilaiselle. Tee reilusti ruokaa pakkaseen, ettei tarvitse heti alkaa ruuanlaittoon. Osta ruokaa sen verran että pärjäisit 1-2 viikkoa käymättä kaupassa. Ja hanki mikro jos sellaista ei vielä ole ja osta mikrossa lämmitettäviä valmisruokia.
En suosittele ensikotia jos tykkäät hoitaa vauvaasi itsenäisesti. Kodinhoitoon on helppo palkata apua. Ilmaseksi tuskin saat apua, yksin synnyttäviä ja vauvaa hoitavia on vaikka kuinka paljon :)
Synnytin myös viime kesänä ja täysin yksin. Vauvaa yritettiin alakautta vaikka tiedossa (sukuperimän) kautta oli että sieltä sekä ei tule. Syntyi sektiolla usean vuorokauden alatiesynnytyksen jälkeen. Tehohoidosta pääsyn jälkeen olet omillani sairaalassa, kukaan ei auta ja apua ei saa pyytämälläkään (oma vika, miksi tulit yksin). Lapselle sentään tehdään sairaalassa lääkärintarkistus. Varaa kaikki valmiiksi vauvantarvikkeet, ruuat, juomat. Huomioi että et voi sektioon jälkeen nostaa mitään vauvaa painavampaa ja itse olet jumalattoman väsynyt ympärivuorokautinen valvomisen vuoksi. Itse en saanut apua useista pyynnöistä huolimatta neuvolassa enkä seurakunnastakaan. Oli kuulemma vaikeampia tapauksia, tosin eivät kyselleet tapaukseni taustoja. Oma sukuni asuu 800km päässä ja olen vast'ikään muuttanut tänne. Selviät kyllä yksin mutta sekä vaatii jumalatonta sisua ja onnea. Näin sekä vaan on nyt Suomessa, vauvaperheitä ovat täysin oman onnensa varassa.