Meillä on koneellinen ilmanvaihto omakotitalossa. Lämmöntalteenotto on pois päältä, samoi kuin talon lämmitykset. Ilmanvaihdon puhallin on asennossa 3/4 eli normaalia suuremmalla, ja venttiileistä todella puhaltaa. Eilisiltana sisälämpötila oli 26C ja ulkolämpötila 19C. Tänä aamuna sisällä oli 25C ja ulkona 17C.
Sanotaan että huoneilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa. Miten on mahdollista että asunto viilenee vain yhden asteen, vaikka kerran kahdessa tunnissa sen ilma vaihdetaan keskimäärin 7 astetta viileämpään ilmaan, siis 10 tunnissa 5 kertaa ?
Sanotaan että huoneilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa. Miten on mahdollista että asunto viilenee vain yhden asteen, vaikka kerran kahdessa tunnissa sen ilma vaihdetaan keskimäärin 7 astetta viileämpään ilmaan, siis 10 tunnissa 5 kertaa ?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jäähdytysteho on ehkä noin 0,07m3/s*1,2kg/m3*1kJ/kgK*7K eli noin 0,6 kW. Tästä voi vähentää kanvistossa tapahtuva lämpiäminen ja puhaltimen huono hyötysuhde ja ollaan suuruusluokassa 200-400W.
Aurinko lämmittää ulkoseinää 600-700W per m2, jolloin ulkoseinän pinnassa on 50-60 astetta ja kodinkoneista löytyy tehoja ainakin jäähdytystehon verran, joten ei noin pieni jäähdytysteho viilennä asuntoa yhtään, ehkä hieman hidastaa lämmön nousua.
Niin. Kun kirjoitat, että nyt venttiileistä todella puhaltaa, niin tuohan on ns. normiasento. Konetta tulisi pitää kyseisessä asennossa kesät talvet.
Kuten jäähdytyksen voimasta huomaat, niin ei tuo juurikaan viilennä taloa. Voit siis huoletta käyttää konetta talvellakin kuten sitä on suunniteltu.
Tuon viilentävä vaikutus on 0,6kW, jos talosi on tavallisen kokoinen, el ei paljoakaan.
Meillä yöviilennys tiputti sisälämmön 26 asteesta 22 yön aikana.
Kiitos laskelmista, ne pitänevät paikkansa. Pointtini oli että kahdessa tunnissa vanha 26C ilma pitäisi olla korvautunut uudella 19C ilmalla. Kuitenkin lämpötila on tässä ajassa laskenut vain 0,2 astetta, eli ilmeisesti ihmiset, sähkölaitteet ja talon rakenteisiin varastoitunut lämpö on kyennyt lämmittämään sisäilman 6,8 astetta lämpimämmäksi (kuin venttiileistä tuleva ilma).
Tuloilman jäähdyttävä vaikutus voi olla vielä selvästi vähemmän, jos putket kulkee ullakolla, jossa voi olla mustan katon alla 50 astetta lämmintä. Eli tuloilma lämpiää kanavissa hieman ennen asuntoon sisälle tuloaan.
Ilmamäärien pitää olla todella suuria jos meinaa pienellä lämpötilaerolla jäähdyttää asuntoa. Kuten tuossa yllä on laskettu niin jäähdyttävä vaikutus voi olla esim. 0,6kW ja sehän tulee mitätöityä yhdellä käynnissä olevalla tietokoneella.
Kannattaa huomata tuo rakenteisiin varastoitunut lämpö. nytkin ulkoseinässä mittarissa 60,2 astetta. Kun seinään porottaa 10 tuntia, ei seinään varastoitunut lämpö purkaudu sieltä kovinkaan äkkiä.
Jos aurinko pääsee paistamaan sisälle , em 600-700W/m2 on aivan liikaa noinpienelle ilmanvaihdolle.
Laitteista: Esim kahvinkeittimen teho on 1520 W, joskaan se ei ole koko aikaa päällä.
Toisaalta pelkästään kolmesta ihmisestä tulee yhteensä 300 W lämpöä,
Meilläkin on uusi talo, joka on kesällä kuin pätsi. On se kumma, jos jotain ulkoseinän lämpimyyttä syytetään sisäilman lämmön nousemisesta, kun samaan aikaan vanhoissa taloissa ei ole lainkaan tällaista pätsiongelmaa. Vanhojen talojen ulkoseinät eivät ilmeisesti lämpene samalla tavalla kuin uusien?
vanhoissa myös lattiat keväällä/kesästä viileät kun kierto on pois, johtunee liian pienistä eritemääristä, auttaa kummasti viilentämään. meilläkin alakerrassa 21c koko parinviikon hellejakson, talvella taas kierron lämpötila pystyy nipinnapin pitämään yli 20c (säädin aika pienellä).
koneellisessa on ongelmana tuo tuloilman kierrätys pitkin putkia katonrajassa, viilee ilma lämpiää aika lailla. pitäis varmaan pitää täysillä konetta kesän?
> On se kumma, jos jotain ulkoseinän lämpimyyttä syytetään sisäilman lämmön nousemisesta, kun samaan aikaan vanhoissa taloissa ei ole lainkaan tällaista pätsiongelmaa.
Vanhoissa taloissa voi olla esim. puita varjostamassa. Ehkä nykyään rakennetaan enemmän korkeita pientaloja, joissa räystäät eivät varjosta ikkunoita. Ulkoseinän lämpötilalla ei ole juurikaan merkitystä, siinähän on hurjimmilla puoli metriä eristettä välissä. Mihin ulkoseinän lämpötila asettuu, riippuu seinän lämpökapasiteetista, auringon lämmitystehosta ja materiaalin emissiivisyydestä. Jos esim. styroksin päällä on ohut rappaus, niin selvähän se on että se kuumenee. Tämä on tietty hyvä pitää mielessä materiaalin valinnassa, että lämpötila voi nousta korkeaksi. Sisäilman lämpöongelmassa paljon merkittävämpää on ikkunoiden läpi tuleva lämpö.
Mitä tulee jäähdyttämiseen ilmalla, niin kuten tuossa jo todettiinkin, muutaman asteen lämpötilaerolla ei saa juuri mitään aikaiseksi järkevällä tilavuusvirralla (ilman järkyttävää melua ja nopeutta). Kuten jokainen voi todeta, autossa kylmäkoneen käydessä on tuloilma noin 4 Celsius-astetta, jolla saa suomalaisella helteellä henkilöauton pidettyä kutakuinkin viileänä.
Ne muutamat lämpimät viikot Suomessa voi peitota siirrettävillä ilmastointilaitteilla.
Ilmanvaihto kun on määräysten mukainen ja IV-kone saa pidettyä kosteuden alle 40% niin lyhyttä hellejaksoa ei edes huomaa :D