Mitä karseempi vene

Köli on kiinnitetty teräsprofiiliseen, kuumasinkittyyn, koko veneen mittaiseen palkistoon ja rustit johdettu em. palkistoon.

Siksi ei enää tarvita pitkää, vanhanaikaista köliä
jakamaan mahdollista törmäyksen kuormitusta. Näin veneistä on saatu nopeampia, kevyempiä, tilavampia, viihtyisimpiä, kauniimpia ja ennen kaikkea suorituskykyisempiä ja turvallisempia kuin vanhanajan umpiluumöhkäleet alirikattuine puhelintolppineen.
Olen todella pahoillani puolestasi, mutta kehitys jatkuu halusimme sitä tai emme.

Sir BB kirjoitti:

Köli on kiinnitetty teräsprofiiliseen, kuumasinkittyyn, koko veneen mittaiseen palkistoon ja rustit johdettu em. palkistoon.

Siksi ei enää tarvita pitkää, vanhanaikaista köliä
jakamaan mahdollista törmäyksen kuormitusta. Näin veneistä on saatu nopeampia, kevyempiä, tilavampia, viihtyisimpiä, kauniimpia ja ennen kaikkea suorituskykyisempiä ja turvallisempia kuin vanhanajan umpiluumöhkäleet alirikattuine puhelintolppineen.
Olen todella pahoillani puolestasi, mutta kehitys jatkuu halusimme sitä tai emme.

Lue lisää

Nopeampia (vain köyhillä on kiire), kevyempiä (en aio kantaa venettä), tilavampia (tilantarve on jokaisen henkilökohtainen asia), viihtyisämpiä (meneppä vaikka uuteen jenkkilasikuitupaattiin ja sen jälkeen puuveneeseen, puhu vasta sitten viihtyvyydestä), kauniimpia (niin, kyllähän vanha puinen saaristoristeilijä on ruma verrattuna vaikkapa guy22:een?), turvallisempia (väitätkö todella että nykyaikainen ims-vene on turvallisempi kuin vaikkapa tuo colin arher?). Kehitys jatkuu ja ajaa nykyisen kaltaisen lasikuituisen veneen ohi, halusitpa tai et. Nykyäänhän lasikuituisetkin tehdään aivan eritavalla kuin 20vuotta sitten, vaikka niiden piti jo olla ikuisia ja kauniita, nopeita ja turvallisia..

sircc kirjoitti:

Nopeampia (vain köyhillä on kiire), kevyempiä (en aio kantaa venettä), tilavampia (tilantarve on jokaisen henkilökohtainen asia), viihtyisämpiä (meneppä vaikka uuteen jenkkilasikuitupaattiin ja sen jälkeen puuveneeseen, puhu vasta sitten viihtyvyydestä), kauniimpia (niin, kyllähän vanha puinen saaristoristeilijä on ruma verrattuna vaikkapa guy22:een?), turvallisempia (väitätkö todella että nykyaikainen ims-vene on turvallisempi kuin vaikkapa tuo colin arher?). Kehitys jatkuu ja ajaa nykyisen kaltaisen lasikuituisen veneen ohi, halusitpa tai et. Nykyäänhän lasikuituisetkin tehdään aivan eritavalla kuin 20vuotta sitten, vaikka niiden piti jo olla ikuisia ja kauniita, nopeita ja turvallisia..

Lue lisää

Suomessa uskonnon vapaus.

Sir BB kirjoitti:

Suomessa uskonnon vapaus.

Kerrankin samaa mieltä. Sir bb ei uskossaan horju. Ei vaikka kuinka todistellaan. Noh, samaa ongelmaa on ollut muiilakin SUURmiehillä (Stalin, Hussein). Maapallokin on litteä, toisinajattelijat poltettiin roviolla.

Sir BB kirjoitti:

Köli on kiinnitetty teräsprofiiliseen, kuumasinkittyyn, koko veneen mittaiseen palkistoon ja rustit johdettu em. palkistoon.

Siksi ei enää tarvita pitkää, vanhanaikaista köliä
jakamaan mahdollista törmäyksen kuormitusta. Näin veneistä on saatu nopeampia, kevyempiä, tilavampia, viihtyisimpiä, kauniimpia ja ennen kaikkea suorituskykyisempiä ja turvallisempia kuin vanhanajan umpiluumöhkäleet alirikattuine puhelintolppineen.
Olen todella pahoillani puolestasi, mutta kehitys jatkuu halusimme sitä tai emme.

Lue lisää

se merikelpoisuus?? Kenenkään on turha väittää että nykyajan "ims" kölit menisivät vanhan hyvän ajan pitkäkölien edelle...
Totta se on, että suurin osa todellisista pomminkestävistä veneistä ei ole hirveän kauniita, tai ainakaan nykyaikaisen näköisiä, mutta käyttötarkoituksessaan ylivoimaisia...

aaa kirjoitti:

se merikelpoisuus?? Kenenkään on turha väittää että nykyajan "ims" kölit menisivät vanhan hyvän ajan pitkäkölien edelle...
Totta se on, että suurin osa todellisista pomminkestävistä veneistä ei ole hirveän kauniita, tai ainakaan nykyaikaisen näköisiä, mutta käyttötarkoituksessaan ylivoimaisia...

Lue lisää

pitkä kölisiä ei enää valmisteta?

Sir BB kirjoitti:

pitkä kölisiä ei enää valmisteta?

Kuten sanottu jo aiemmin, hyvä maksaa liikaa. Kustannukset muutaman tonnin lyijykölistä on liikaa. Tosin vieläkin moisia tehdään, esim. tuo CA30/40 Haukilahdessa, saman pajan "isofolkkari" mikä sen nimi nyt oli? Itse asiassa tuo CA oli testissä muutama vuosi sitten lehdessä, silloin todettiin että kyseinen vene yllättää nopeudellaan monet nykykonstruktiot. Luoviessa nousukulma ei pärjää mutta avotuulissa se oli jopa nopea (esim. sivutuulessa). Folkkarikaan ei ole "vanhanaikaisuudestaan" kuollut, päinvastoin niitä valmistetaan todella paljon (Tanskassa). Kyseessä on myös aktiivinen kilpaluokka.

Sir BB kirjoitti:

pitkä kölisiä ei enää valmisteta?

Minullakin on juuri valmistunut pitkäkölinen puuvene. Valmistus määrät tosin on pienempiä. Ko. veistämöltä valmistuu vene/vuosi, kun kuttaperkkapaatteja suolletaan liukuhinalta satoja/vuosi niin kuin Sarviksen muoviämpäreitä.

Niin hassulta kuin se kuulostaakin on sarjavalmisteinen tehdasvene on samanhintainen tai jopa kalliimpi kuin vastaavan kokoinen yksilöllisesti valmistettu mittatilauspuuvene. Oman työn osuus jää puuveneessä monesti kyllä isommaksi.

Ja olen erityisen tyytyväinen sen avomeri ominaisuuksiin. Tosin olen vasta ollut max 17 m/s tuulessa, mutta hyvin kulkee kryssilläkin 15 m/s avomeriaallokossa, siis ei missään saarten suojassa Airistolla tms. Erityisen hienoa on perinteisessä runkomuodossa sen pehmeys isossakin aallokossa se ei koskaan ryski tai paukauta keulaansa. Ja nopeudessa se pärjään avotuulilla täysin samankokoisille nykyaikaisille designeille, kun vaan tuulta riittää.

Puu... kirjoitti:

Minullakin on juuri valmistunut pitkäkölinen puuvene. Valmistus määrät tosin on pienempiä. Ko. veistämöltä valmistuu vene/vuosi, kun kuttaperkkapaatteja suolletaan liukuhinalta satoja/vuosi niin kuin Sarviksen muoviämpäreitä.

Niin hassulta kuin se kuulostaakin on sarjavalmisteinen tehdasvene on samanhintainen tai jopa kalliimpi kuin vastaavan kokoinen yksilöllisesti valmistettu mittatilauspuuvene. Oman työn osuus jää puuveneessä monesti kyllä isommaksi.

Ja olen erityisen tyytyväinen sen avomeri ominaisuuksiin. Tosin olen vasta ollut max 17 m/s tuulessa, mutta hyvin kulkee kryssilläkin 15 m/s avomeriaallokossa, siis ei missään saarten suojassa Airistolla tms. Erityisen hienoa on perinteisessä runkomuodossa sen pehmeys isossakin aallokossa se ei koskaan ryski tai paukauta keulaansa. Ja nopeudessa se pärjään avotuulilla täysin samankokoisille nykyaikaisille designeille, kun vaan tuulta riittää.

Lue lisää

Mulla on samantyyppinen vene. Jos olet kiinnostunut kokemuksien vaihdosta, voitais vaihtaa yhteystietoja.

kiinnostunut kirjoitti:

Mulla on samantyyppinen vene. Jos olet kiinnostunut kokemuksien vaihdosta, voitais vaihtaa yhteystietoja.

Alan lehden keskustelupalstalla on hyviä keskusteluja käynnissä ja sieltä puuttuu nämä häiriköt. Tavataan siellä!

Puu... kirjoitti:

Minullakin on juuri valmistunut pitkäkölinen puuvene. Valmistus määrät tosin on pienempiä. Ko. veistämöltä valmistuu vene/vuosi, kun kuttaperkkapaatteja suolletaan liukuhinalta satoja/vuosi niin kuin Sarviksen muoviämpäreitä.

Niin hassulta kuin se kuulostaakin on sarjavalmisteinen tehdasvene on samanhintainen tai jopa kalliimpi kuin vastaavan kokoinen yksilöllisesti valmistettu mittatilauspuuvene. Oman työn osuus jää puuveneessä monesti kyllä isommaksi.

Ja olen erityisen tyytyväinen sen avomeri ominaisuuksiin. Tosin olen vasta ollut max 17 m/s tuulessa, mutta hyvin kulkee kryssilläkin 15 m/s avomeriaallokossa, siis ei missään saarten suojassa Airistolla tms. Erityisen hienoa on perinteisessä runkomuodossa sen pehmeys isossakin aallokossa se ei koskaan ryski tai paukauta keulaansa. Ja nopeudessa se pärjään avotuulilla täysin samankokoisille nykyaikaisille designeille, kun vaan tuulta riittää.

Lue lisää

alkaa olla aika tuskaa ja paskaa kölillä kuin kölillä varsinkin jos tuuli on jatkunut jo jonkun aikaa ja puhutaan 15m/s keskituulesta, puuskissa siis ajoittain 18m/s.
Pitkäkölinen tosin sortuu ja keinuu huomattavasti enemmän ja matkan kesto n. 30% kauemmin, ei pauku mutta sukeltaa aaltoihin ja märkää on keli.

Puu... kirjoitti:

Minullakin on juuri valmistunut pitkäkölinen puuvene. Valmistus määrät tosin on pienempiä. Ko. veistämöltä valmistuu vene/vuosi, kun kuttaperkkapaatteja suolletaan liukuhinalta satoja/vuosi niin kuin Sarviksen muoviämpäreitä.

Niin hassulta kuin se kuulostaakin on sarjavalmisteinen tehdasvene on samanhintainen tai jopa kalliimpi kuin vastaavan kokoinen yksilöllisesti valmistettu mittatilauspuuvene. Oman työn osuus jää puuveneessä monesti kyllä isommaksi.

Ja olen erityisen tyytyväinen sen avomeri ominaisuuksiin. Tosin olen vasta ollut max 17 m/s tuulessa, mutta hyvin kulkee kryssilläkin 15 m/s avomeriaallokossa, siis ei missään saarten suojassa Airistolla tms. Erityisen hienoa on perinteisessä runkomuodossa sen pehmeys isossakin aallokossa se ei koskaan ryski tai paukauta keulaansa. Ja nopeudessa se pärjään avotuulilla täysin samankokoisille nykyaikaisille designeille, kun vaan tuulta riittää.

Lue lisää

Oman kokemukseni (keskikokoinen scylla) perusteella väitän, että scylla ei nouse enää lainkaa tuuleen 15m/s tosituulessa! Sortoa on niin paljon, että eteneminen tuuleen päin tapahtuu lähinnä kipparin mielikuvituksessa.

Pinna painoi niin ..keleesti, runko jousti ja notkui, mutta onneksi se oli alirikattu. Muuten ei olisi kestänyt.

Sir BB kirjoitti:

alkaa olla aika tuskaa ja paskaa kölillä kuin kölillä varsinkin jos tuuli on jatkunut jo jonkun aikaa ja puhutaan 15m/s keskituulesta, puuskissa siis ajoittain 18m/s.
Pitkäkölinen tosin sortuu ja keinuu huomattavasti enemmän ja matkan kesto n. 30% kauemmin, ei pauku mutta sukeltaa aaltoihin ja märkää on keli.

Lue lisää

Niin se vaan on, että valtaosa puhuu siitä, mikä on ollut ennustettu maksimituuli, ei siitä mikä todellisuudessa vallitsee. Kyllä avomerellä tuo 15 m/s tosituulena on sellainen, että harvapa vene siinä enää sujuvasti menee. Tuossakin tapauksessa on voinut olla tuulta ehkä vain 10 m/s.

Stormi kirjoitti:

Niin se vaan on, että valtaosa puhuu siitä, mikä on ollut ennustettu maksimituuli, ei siitä mikä todellisuudessa vallitsee. Kyllä avomerellä tuo 15 m/s tosituulena on sellainen, että harvapa vene siinä enää sujuvasti menee. Tuossakin tapauksessa on voinut olla tuulta ehkä vain 10 m/s.

Lue lisää

tuulee keskimäärin tosiaankin 5mtr kovempaa keskimäärin, olin aivan unohtanut.

puusta muoviin kirjoitti:

Oman kokemukseni (keskikokoinen scylla) perusteella väitän, että scylla ei nouse enää lainkaa tuuleen 15m/s tosituulessa! Sortoa on niin paljon, että eteneminen tuuleen päin tapahtuu lähinnä kipparin mielikuvituksessa.

Pinna painoi niin ..keleesti, runko jousti ja notkui, mutta onneksi se oli alirikattu. Muuten ei olisi kestänyt.

Lue lisää

tuulimittari (Raymarin) näytti 15 m/s tuulta true (välillä yli välillä ali). Tuulta oli ollut pari päivää, silmämääräinen aallonkorkeus keskimäärin n. 2 m, aallon väli n 8 m. Huippuaallot korkeampia, ja osa matalampia.

uusi runkomuoto eteni nätisti ja suoraan, nousukulma 55-60 astetta. Uudet purjeet ja oikea trimmi vaikuttaa myös asiaan tosi paljon.

Märkäähän se merivesi on mutta ei ole meikäläistä sokerista tehty.

Kokemuksia myös vanhemmasta runkomuodosta isosc.. pitkäkölisestä: jolloin oli purjeet venyneet, väärin trimmattu ja taidot puutteeliset. Silloin käännyttiin häntä koipien välissä suojasatamaan kun ei etenemään päässyt.

Puu.. kirjoitti:

tuulimittari (Raymarin) näytti 15 m/s tuulta true (välillä yli välillä ali). Tuulta oli ollut pari päivää, silmämääräinen aallonkorkeus keskimäärin n. 2 m, aallon väli n 8 m. Huippuaallot korkeampia, ja osa matalampia.

uusi runkomuoto eteni nätisti ja suoraan, nousukulma 55-60 astetta. Uudet purjeet ja oikea trimmi vaikuttaa myös asiaan tosi paljon.

Märkäähän se merivesi on mutta ei ole meikäläistä sokerista tehty.

Kokemuksia myös vanhemmasta runkomuodosta isosc.. pitkäkölisestä: jolloin oli purjeet venyneet, väärin trimmattu ja taidot puutteeliset. Silloin käännyttiin häntä koipien välissä suojasatamaan kun ei etenemään päässyt.

Lue lisää

Jos veneesi kryssii tosituuleen 60 asteen kulmalla ja sortaa samanaikaisesti 10 astetta, niin tuuleen noustaan silloin vain 20 astetta. 10 asteen sortokulma on aika varovainen arvio pitkäköliselle tuossa tuulessa, voi olla paljon enemmänkin. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella purjehditulla maililla nouset absoluuttisesti tuuleen 0,34 mailia. Eli viiden solmun kryssinopeudella olet tunnin purjehduksen jälkeen 1,7 mailia vastatuulessa olevaa kohdetta lähempänä.

Kyllä siinä kaipaa rautagennun apua...

puusta muoviin kirjoitti:

Jos veneesi kryssii tosituuleen 60 asteen kulmalla ja sortaa samanaikaisesti 10 astetta, niin tuuleen noustaan silloin vain 20 astetta. 10 asteen sortokulma on aika varovainen arvio pitkäköliselle tuossa tuulessa, voi olla paljon enemmänkin. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella purjehditulla maililla nouset absoluuttisesti tuuleen 0,34 mailia. Eli viiden solmun kryssinopeudella olet tunnin purjehduksen jälkeen 1,7 mailia vastatuulessa olevaa kohdetta lähempänä.

Kyllä siinä kaipaa rautagennun apua...

Lue lisää

Nousukulma on arvioitu karttaplotterin näytöltä gps:n piirtämän reittiviivan mukaan (eli sorto on jo mukana). Koneella ajaminen ko. kelissä ei tullut mieleenkään, koska silloin olisi jo alkaneet tavarat lennellä jos pudotaan murtuvalta 3 m korkealta aallolta alas, olkoon runkomuoto kuinka hyvä vain. Aikaan 10 malin avomeriosuuteen kului n. kaksi kertaan normaali aika. Loppu matkasta aallokko tosin vähän pieneni kun päästiin osittaiseen saariston suojaan.

Sir BB kirjoitti:

pitkä kölisiä ei enää valmisteta?

jenkeissä...

Puu... kirjoitti:

Nousukulma on arvioitu karttaplotterin näytöltä gps:n piirtämän reittiviivan mukaan (eli sorto on jo mukana). Koneella ajaminen ko. kelissä ei tullut mieleenkään, koska silloin olisi jo alkaneet tavarat lennellä jos pudotaan murtuvalta 3 m korkealta aallolta alas, olkoon runkomuoto kuinka hyvä vain. Aikaan 10 malin avomeriosuuteen kului n. kaksi kertaan normaali aika. Loppu matkasta aallokko tosin vähän pieneni kun päästiin osittaiseen saariston suojaan.

Lue lisää

Taitaa olla puu...-kipparilla vaaleenpunaset rillit silmillaan vehettaan arvioidessan; ekaks tuli nousukulmat tuulimittarista, sitten plotterista, mista seuraavaks? Kompassista?

sivusta seurannut kirjoitti:

Taitaa olla puu...-kipparilla vaaleenpunaset rillit silmillaan vehettaan arvioidessan; ekaks tuli nousukulmat tuulimittarista, sitten plotterista, mista seuraavaks? Kompassista?

Lue lisää

Tuulen määrä m/s: Raymarin ST 60, ja linkistä: http://www.ppoy.fi/saa/index.asp
Aallon korkeus oma arvio ja vaikka linkistä: http://www.fimr.fi/fi/itamerinyt/aallonkorkeus.html#plot2
28-29.8
Kryssikulma oma ruusunpunainen arvio kartta plotterina käyttämastani GPS-laptop yhdistelmästä.
Perille kuitenkin päästiin! Eikä kestänyt kuin n. kolme tuntia.
Lopetan hedelmättömän väittelyn osaltani tähän.

Kyllä noita rannalla neuvojia ja naurajia riittää,kun merellä on hätä;vahingonilo lienee tosiaan se paras ilo.Mistä vain veneestä voi monien sattumien summana tulla riki alas tai köli sisään.Ja vaikka ei myrsky lukemissa oltaisikaan, nii kokemuksesta tiedän,että paikallisesti mysrkylukemat voi ylittyä.Halpa arvoista joka tapauksessa merihädässä olevien kustannuksella revitellä noin.

blosis kirjoitti:

Kyllä noita rannalla neuvojia ja naurajia riittää,kun merellä on hätä;vahingonilo lienee tosiaan se paras ilo.Mistä vain veneestä voi monien sattumien summana tulla riki alas tai köli sisään.Ja vaikka ei myrsky lukemissa oltaisikaan, nii kokemuksesta tiedän,että paikallisesti mysrkylukemat voi ylittyä.Halpa arvoista joka tapauksessa merihädässä olevien kustannuksella revitellä noin.

Lue lisää

Vene, kuten moni muukin tuote on ominaisuuksien kompromissi. Täydellistä venettä ei sen paremmin turvallisuuden kuin muidenkaan ominaisuuksien puolesta ole olemassa. Oleellista on tietää veneen ja miehistön sietokyky ja käyttäytyminen eri tilanteissa.

Edellisissä teksteissä oli viitattu Harmajan edustalla sattuneeseen maston katkeamiseen. Onnettomuustapauksista olisi hyvä, jos olisi saatavilla objektiivista tietoa niihin johtaneista tilanteista ja syistä. Näin muut veneilijät oppisivat tarkkailemaan kalustoaan ja toimiaan ja välttämään onnettomuuksia. Uskoisin venesuunnittelijoiden ja valmistajien tällaisia tietoja keräävän ja saavankin, mutta yhtä käyttökelpoitsa oppi olisi ihan tavalliselle veneilijälle.

blosis kirjoitti:

Kyllä noita rannalla neuvojia ja naurajia riittää,kun merellä on hätä;vahingonilo lienee tosiaan se paras ilo.Mistä vain veneestä voi monien sattumien summana tulla riki alas tai köli sisään.Ja vaikka ei myrsky lukemissa oltaisikaan, nii kokemuksesta tiedän,että paikallisesti mysrkylukemat voi ylittyä.Halpa arvoista joka tapauksessa merihädässä olevien kustannuksella revitellä noin.

Lue lisää

Kuinka virtuaaliveneilijät voisivat joutua merihätään.

Miksi raahata pitkää köliä koko vuoden mukana parin myrskyn takia, kún loput reissusta on yhtä juhlaa.

Sir BB kirjoitti:

Miksi raahata pitkää köliä koko vuoden mukana parin myrskyn takia, kún loput reissusta on yhtä juhlaa.

Edelleenkään sitä köliä ei tarvitse raahata mukana, kulkee ihan itsestään. Jopa niin itsestään että pinnasta voi huoletta irrottaa, hoidella purjeita/perhettä/navigoida yms. ilman että vene muuttaa suuntaansa. Koitappa päästää Guy22:sen pinnastasi vaikkapa mennäksesi laittamaan keulaköydet valmiiksi, pysyykö vene suunnassa itsekseen? Pitkäköli antaa myös hulppeat pilssitilat, pysyy ne aftersail-tarvikkeet hyvänä:-). Pitkäkölisellä pääsee myös hienosti luonnonsatamiin (pieni syväys), ja se jos joku tekee reissuista "yhtä juhlaa"

aihe on mielenkiintoinen. perustuuko väitöksesi vakaudesta johonkin faktaan vai mutuun.

itse olen yrittänyt hahmotella sopivaa venettä pitkään kruisailuun (norjaan, islantiin ja atlantin yli kohti karibiaa) ja kaikki RAAKA FAKTA kiinnostaa. tähän menenssä CA ei ole saanut kovinkaan hyviä arvosanoja omassa ränkkäyksessäni, mutta pitäisikö tilanteen muuttua?

olisi kiva tietää oikeasti ... kirjoitti:

aihe on mielenkiintoinen. perustuuko väitöksesi vakaudesta johonkin faktaan vai mutuun.

itse olen yrittänyt hahmotella sopivaa venettä pitkään kruisailuun (norjaan, islantiin ja atlantin yli kohti karibiaa) ja kaikki RAAKA FAKTA kiinnostaa. tähän menenssä CA ei ole saanut kovinkaan hyviä arvosanoja omassa ränkkäyksessäni, mutta pitäisikö tilanteen muuttua?

Lue lisää

Minulla on kokemusta vain lyhyellä matkalla, hyvällä kelillä CA30 veneestä. Netistä, kirjoista yms sen sijaan löytyy PALJON tietoa "uroteoista" kyseisellä venetyypillä. Lue vaikka Colin Archer elämänkerta, kertoo kyseisen veneen synnystä Norjan rannikolla, käytettiin luotsi/pelastusveneenä kun muut eivät merelle päässeet.

olisi kiva tietää oikeasti ... kirjoitti:

aihe on mielenkiintoinen. perustuuko väitöksesi vakaudesta johonkin faktaan vai mutuun.

itse olen yrittänyt hahmotella sopivaa venettä pitkään kruisailuun (norjaan, islantiin ja atlantin yli kohti karibiaa) ja kaikki RAAKA FAKTA kiinnostaa. tähän menenssä CA ei ole saanut kovinkaan hyviä arvosanoja omassa ränkkäyksessäni, mutta pitäisikö tilanteen muuttua?

Lue lisää

Avomeri cruisailijat suosivat nimenomaan pitkäkölisiä tiimalasimuotoisia runkoja, joissa on sopivan kavennetut keula ja perä. Pohjassa ei saa olla tasaista pulkkapohjaa, jotta vältytään kovassa kelissä ryskimiseltä. Perinteinen CA runko edustaa juuri tällaista jykevimmillään. (Puinen kevyempirakenteinen Scylla ei ole normaali varustuksella valtameri luokkaan kuuluva.) Hyviä avomeripursia on piirtänyt mm. Van der Stadt, niissä moderneimmissa on pitkähkö turvallinen eväköli ja runko on senlainen ettei se ryski ja hajoita paikkoja. Rikin tulee olla riittävän matala koska kovassa meressä voimat korkeassa rikissä kasvavat suuriksi. Kaikki massat ja raskaat varusteet tulee olla sijoiteltu alas keskelle lähelle heiluri keskusta, jolloin kelissä liikkuvat massat pienenevät.(Avomerikilpaveneet on aivan eri asia)

Ihan maalaisjärjellä ajatellen mietippä kumpi on turvallisempi venetyyppi kun olet yksin valtamerellä etkä pysty kutsumaan apua tai apu on vuorokausin päässä. Nopea vene; korkea riki (vaurioaltis), tasaista pohjaa (ryskii...rikkoo varusteita) syvä eväköli (tulee törmäyksessä sisään, vuoto... uppoaminen)... vaiko hidas perinteinen vene; matala riki, alirikattu (kestävä mutta turvallinen) Tiimalasi pohja (ei ryski, iskunkestävämpi, rauhallisempi, mukavampi) matalampi pidempi köli (törmäystilanteessa turvallinen)
Minun valintani on ainakin selvä. Voihan sitä ajaa avomerellä vaikka uppotukkiin, konttiin tai valaa selkään, tällaisista on raportoitu, toinen on tietysti rantautumis tilanteet, joissa voi reissun päällä kolhia köliään. Ainahan sitä joskus täyttyy maihinkin poiketa.

olisi kiva tietää oikeasti ... kirjoitti:

aihe on mielenkiintoinen. perustuuko väitöksesi vakaudesta johonkin faktaan vai mutuun.

itse olen yrittänyt hahmotella sopivaa venettä pitkään kruisailuun (norjaan, islantiin ja atlantin yli kohti karibiaa) ja kaikki RAAKA FAKTA kiinnostaa. tähän menenssä CA ei ole saanut kovinkaan hyviä arvosanoja omassa ränkkäyksessäni, mutta pitäisikö tilanteen muuttua?

Lue lisää

syvä uppoumainen vene, ei mitään nykyajan ims tai menneenajan ior pohjaa..
Ei veneessä ole pakko olla pitkää köliä, vaikka se on aika korvaamaton juttu isolla merellä...

aaa kirjoitti:

syvä uppoumainen vene, ei mitään nykyajan ims tai menneenajan ior pohjaa..
Ei veneessä ole pakko olla pitkää köliä, vaikka se on aika korvaamaton juttu isolla merellä...

Lue lisää

Ei nykyaikana ja uusista materiaaleista ja tekniikalla rakennettuja veneitä kannata tehdä pitkäkölisiksi.Ihan turhaa ja tehotonta.Eihän enää purjehdita raakatakilallakaan! Osta siis lyhytkölinen kunnolla rakennettu vene,jossa on toppiriki,kun lähdet maailmalle.Jos helpotusta haluat,osta kaksimastonen,niin purjepinta-alat pienenevät käsiteltävyyden helpottamiseksi.Tuo pitkäkölisen kestävyys verrattuna lyhytköliseen on sellainen nyanssi,ettei siitä kannata perustaa.

sailing kirjoitti:

Ei nykyaikana ja uusista materiaaleista ja tekniikalla rakennettuja veneitä kannata tehdä pitkäkölisiksi.Ihan turhaa ja tehotonta.Eihän enää purjehdita raakatakilallakaan! Osta siis lyhytkölinen kunnolla rakennettu vene,jossa on toppiriki,kun lähdet maailmalle.Jos helpotusta haluat,osta kaksimastonen,niin purjepinta-alat pienenevät käsiteltävyyden helpottamiseksi.Tuo pitkäkölisen kestävyys verrattuna lyhytköliseen on sellainen nyanssi,ettei siitä kannata perustaa.

Lue lisää

Tuli vielä mieleen että sellainen tekijä jäi vielä mainitsematta kuin veneen suuntavakavuus. Kokemukseni mukaan nykyinen pitkäkölinen veneeni kryssii normaali aallokossa peräsin lukittuna ja purjeet sopivasti trimmattuna ainakin tunnin oikeaan suutaan niin että peräsimeen ei tarvitse koskea. (pidempää kryssisiivua en ole vielä kokeillut). Mietippä tätä seikkaa kun suunnittelet pitkän matkan venettä. Valtamerillä ei ole paljon varaa konetta käytellä sähkön saamiseksi autopilottiin. Eväköliset eivät suuntaansa oikein hyvin pidä varsinkaan aallokossa. Ne vaativat melkein aina autopilotin tai tuuliperäsimen, jotka ovat rikkoutumiselle alttiita kun taas pitkäkölisessä suuntavakavuus on veneen peruominaisuus.

puu.. kirjoitti:

Tuli vielä mieleen että sellainen tekijä jäi vielä mainitsematta kuin veneen suuntavakavuus. Kokemukseni mukaan nykyinen pitkäkölinen veneeni kryssii normaali aallokossa peräsin lukittuna ja purjeet sopivasti trimmattuna ainakin tunnin oikeaan suutaan niin että peräsimeen ei tarvitse koskea. (pidempää kryssisiivua en ole vielä kokeillut). Mietippä tätä seikkaa kun suunnittelet pitkän matkan venettä. Valtamerillä ei ole paljon varaa konetta käytellä sähkön saamiseksi autopilottiin. Eväköliset eivät suuntaansa oikein hyvin pidä varsinkaan aallokossa. Ne vaativat melkein aina autopilotin tai tuuliperäsimen, jotka ovat rikkoutumiselle alttiita kun taas pitkäkölisessä suuntavakavuus on veneen peruominaisuus.

Lue lisää

Mistä tietää onko köli pitkä vai lyhyt.
Veneeni syväys 1.8 metriä eli ilmeisesti pitkäköli.

Finngulf kirjoitti:

Mistä tietää onko köli pitkä vai lyhyt.
Veneeni syväys 1.8 metriä eli ilmeisesti pitkäköli.

Pitkäköli alkaa keulasta ja loppuu perään. Keulan ja perän viisteet noudattelevat jo pinnan yläpuolella alkaneita linjoja. Esim: http://www.optikkonordling.fi/ottiliana/d03.htm#yla
Ns. puolipitkä köli (esim. Folkkari: http://www.folkkari.net/ ja Sulka) on sellainen, jossa veneen keula kaartuu vaakasuoraan pohjaksi joksikin matkaa ja köli alkaa n. 1/3 keulasta jatkuen perään niin että peräsin kiinnittyy kölin takareunaan.

Fingulffeissa ( http://www.finngulf.com/Finngulf/Finngulf.html ) on tyypillinen eväköli. Eväkölin edessä ja takana on suorahkoa pohjaa ja peräsin on akseloitu selkeästi kölin takaa läpi pohjan tai peräpeiliin sgegillä tai ilman.
Äärimmäiset bulbi eväkölit voivat olla pituudeltaan vain 50 cm ja useita metrejä syviä riippuen venetyypistä. Toisaalta on myös pitkiä eväkölejä jopa 3 metriä pitkiä. Kälin ja neneen syväys on riippuvainen venetyypistä eväköli voi olla pienehkössä veneessä vai 1,25 m Scyllan pitkäköli on n. 1,5 m.