Millainen asunto yh-äidille ja pienelle vauvalle?

"Syynä se, että olen kyllästynyt avokkini laiskuuteen, koneaddiktioon ja hemmoteltuun luonteeseen."

Olen sanaton...Muista sitten ettet ala vinkumaan mieheltä rahaa jos itse lähdet noin heppoisin perustein.

Miehesi täytyy olla todella pahoin addiktoitunut ja pahoin syrjäytynyt jos se on n iin painava syy että haluat pois ennen lapsenne syntymää. Tiedän kyllä kuinka painajaismaista elämä koneaddiktin kanssa voi olla mutta mieti tarkkaan eikö miehen kanssa puhuminen saa häntä muuttamaan tapojaan..
Itse olen yh ja ollut sinkku raskauden selvitessä. Asun 65n2 kolmiossa rauhallisessa omakotitalolähiössä. Halusin kolmion jotta minun ei tarvitse lapsen kasvaessa nukkua olohuoneessa ja lapsella on oma paikka missä leikkiä rauhassa.
Enempi asunnon kokoon ja huonemäärään vaikuttaa omat tulosi ja maksukykysi. Muista ettet voi laskea sen varaan että mies avustaa lapsen kustannuksissa!

Kaksio on ollut ihan toimiva. Tyttöni on aika herkkäuninen, mutta ei kuitenkaan heräile makkarissa jos itse katson vaikka telkkaa olkkarissa. Nyt täyttää kohta 3v eikä vielä omaa huonetta/ omaa nukkumarauhaa kaipaa :) Saattaahan se aika pian tulla kolmioon muutto..

hjkhkhkhjhjk, tarkoitus ei olekaan tehdä niin vaan ottaa järki käteen ja ajatella lapsen parasta ja omaa henkistä tasapainoa.
Tätä ongelmaa on ollut jo aika kauan ja siitä on puhuttu. Mies syyttää elämän rajoittamisesta ja siitä, että hän ei saa olla rauhassa koneella. Asia on niin, että kuka normaali ihminen parisuhteessa istuu tunteja koneella tai aina mahdollisuuden tullen sellaisen kimpussa? Jos asiasta ei puhuta, niin hän istuisi siinä tunteja! En ainakaan itse tykkää siitä. Hän on laiskintunut kaiken suhteen. Hän käy jopa tietokonepeliriippuvuus-tukiryhmässä, koska haluaa kuulemma parantua.

Nytkin olemme erossa eli hän on poissa muualla. Ehdotin hänelle tänään riidan ja keskustelun keskellä, että josko muutettaisiin erillemme raskauden ajaksi tai joksikin aikaa, jotta hän saisi omaa aikaa ja katsoa elämää silmin. Ehdotin asiaa jo ihan oman terveyteni ja mielenterveyteni sekä raskauteni hyvinvoinnin vuoksi. Sanoin hänelle suoraan, että nyt on muutoksen aika ja mä en halua riskeerata stressillä vauvan terveyttä. Hän ei pitänyt koko ajatuksesta.

Anopin kanssa otan asian puheeksi sen verran, että kerron raskaudestani, päätöksestä muuttaa jossain vaiheessa syksyä pois seudulta, koska hän välittää nykyistä vuokra-asuntoamme. Osaa sitten varautua, että mies jää asuntoon yksin elleí tilanne muutu.

Olen miettinyt tulevan asunnon olevan vain väliaikainen eli siihen asti, kunnes saisin opintolainani maksettua, hankittua vakituisen duunin ja lapsen kasvatettua 3-4 vuotta. Siksi mietinkin asunnon kokoa, sillä jonain päivänä haaveilen omistusasunnosta.

Eli tämä "laiskuus, koneaddiktio ja hemmoteltu luonne" ei ole pesiytynyt mieheesi raskausaikanasi?

Silti menit tekemään hänen kanssaan lapsen ja nyt olet kyllästynyt miehesi luonteenpiirteisiin! - Voi elämän kevät!

Vissiin ajattelit, että voit muokata miehestä mieleisesi, mutta voi voi, eihän se niin menekään. - Onnea valinnoillesi! - Ehkä toisella kertaa olet fiksumpi?

Edelliselle: Älä sä arvostele ihmisiä, joita et tunne tai tiedä tilanteesta mitään!!!! ÄMMÄ!
Raskaus tuli yllätyksenä ja kumpikin hyväksyi asian. En tehnyt aborttia aikoinaan enkä voi tehdä enää. Jos ero tulee, niin olemme luvannet pysyä ainakin lapsen synttäreinä tai erityistilanteissa yhteydessä. Muuten kumpikin saa tehdä mitä haluaa.
Tilanteet saattavat muuttua kenellä tahansa, joten älä arvostele. Kukaan ei ole kysynyt sulta mielipidettä.