Eli siis olen yläkoulun päätökseen saanut tyttö. Onko tämän ikäisrnä oikeastaan mitään syytä epäillä veritulppaa? En käytä e- pillereitä.
Epäilykseni alkoi eilen illalla, kun säärtä rupesi särkemään (sillä lailla kuin kasvukivussa särkee), ja myös reidessä tuntui pientä kipua (siis hyvin pientä). Aamulla säärikipu oli poissa, mutta nyt illalla reittä rupesi taas särkemään (hieman kovemmin kuin eilen). Särky tuntuu vain yhdessä kohdassa , mutta onko veritulpalle tyypillistä kivun säteileminen koko jalkaan? Vai onkohän tää vaan joku rasitusvamma tai revähdys? Koska kyllä mulla melko usein on tollasia kasvukivun tapasia kiputuntemuksia sääressä/nilkassa, mutta nyt tuon reisikivun takia olen yhdistämässä sen veritulppaan. Se reisikipu tuntuu siis reiden takaosassa, vain yhdessä kohdassa. Olen tosi helposti säikähtävää tyyppiä, enkä tästä jalkakivusta kenellekkään ole kertonut, koska vanhempani tuskin olisivat tämän pienen kivun takia valmiita lähtemään lääkäriin.. Ja jos siellä ei mitään olisikaan, niin vaikuttaisinhan ihan ääliöltä. Ja kannattaako mihinkään "arvauskeskukseen" edes lähteä, kuitenkin sanovat vaan rasitusvammaksi..
Eli siis, onko veritulppakipu sellaista, että se tuntuu koko jalassa, ja eikös se tosi vähäoireinenkin voi olla? En ole ylipainoinen tai mitään, liikkumiseni ovat nyt vain vähän jääneet vähälle. Ja voiko näin nuorella edes olla veritulppaa? Katson nyt että miten tilanne kehittyy, kannattaako lääkäriin kuitenkaan lähteä tämmösestä?
Sanon vielä, että tosiaan olen tosi ylireagoiva, pienintäkin laikkua ihossa luulen ihosyöväksi, outoa tunnetta sydämessä kammiovärinäksi ja niin edelleen. Ja stressaan asioista tosi paljon.
Epäilykseni alkoi eilen illalla, kun säärtä rupesi särkemään (sillä lailla kuin kasvukivussa särkee), ja myös reidessä tuntui pientä kipua (siis hyvin pientä). Aamulla säärikipu oli poissa, mutta nyt illalla reittä rupesi taas särkemään (hieman kovemmin kuin eilen). Särky tuntuu vain yhdessä kohdassa , mutta onko veritulpalle tyypillistä kivun säteileminen koko jalkaan? Vai onkohän tää vaan joku rasitusvamma tai revähdys? Koska kyllä mulla melko usein on tollasia kasvukivun tapasia kiputuntemuksia sääressä/nilkassa, mutta nyt tuon reisikivun takia olen yhdistämässä sen veritulppaan. Se reisikipu tuntuu siis reiden takaosassa, vain yhdessä kohdassa. Olen tosi helposti säikähtävää tyyppiä, enkä tästä jalkakivusta kenellekkään ole kertonut, koska vanhempani tuskin olisivat tämän pienen kivun takia valmiita lähtemään lääkäriin.. Ja jos siellä ei mitään olisikaan, niin vaikuttaisinhan ihan ääliöltä. Ja kannattaako mihinkään "arvauskeskukseen" edes lähteä, kuitenkin sanovat vaan rasitusvammaksi..
Eli siis, onko veritulppakipu sellaista, että se tuntuu koko jalassa, ja eikös se tosi vähäoireinenkin voi olla? En ole ylipainoinen tai mitään, liikkumiseni ovat nyt vain vähän jääneet vähälle. Ja voiko näin nuorella edes olla veritulppaa? Katson nyt että miten tilanne kehittyy, kannattaako lääkäriin kuitenkaan lähteä tämmösestä?
Sanon vielä, että tosiaan olen tosi ylireagoiva, pienintäkin laikkua ihossa luulen ihosyöväksi, outoa tunnetta sydämessä kammiovärinäksi ja niin edelleen. Ja stressaan asioista tosi paljon.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse maallikkona, kuvauksesi peruateella en usko veritulpasta olevan kysymys.Mitä nykyään tiedän, niin alaraajojen veritulppa tulee pohjelihaksen seutuville ja kipein kohta löytyy sormella painaessa ja kipu ei hellitä, vaan pahenee tulpan voimistuessa.Lisäksi liittyy turvotusta.
Niin, ei kaikki raajojen kivut liity verenkiertoon.Esim. normaalista poikkeva pienikin rasitus voi aiheuttaa lihaskipua.
Niinhän se varmaan on, vaikkakin tuossa jalassakin se kipeä kohta löytyy sormella painamalla. Pitäis lopettaa tää tämmönen herkästä huolestuminen (:
>Pitäis lopettaa tää tämmönen herkästä huolestuminen <
Niin, tuohon herkästi huolestumiseen liittyy myös hyvääkin kunhan se pysyy terveellä tasolla ja siten ei tuota lisää ongelmia mieleen ja arkeen.
Kun jokin sairastuminen alkaa ihmisessä, niin yleensä tässä vaiheessa tulee myös oireiluja.Siis normaalista tilasta poikkeavuutta.Sairauksien hoidon kannalta taas on parempi mitä aikaisemmassa vaiheessa hoito voidaan aloittaa eli noita oireiluja ei kannataisi pitää normaaleina, vaan mahdollisimman ajoissa tutkimuksiin ja hoitoon.
Mutta, punainen lanka taas on itse/ihmisen tuntemus ja erikoisesti tiedostaa mitkä oireet taas liittyvät ihmisen normaalin kehon toimintaan. Esim. jos lihaskunto on alhaisella tasolla ja teet jotain raskampaa 5 min ajan, niin seuraavana päivänä lihas on kipeä, vaikkei sen kummemmasta asiasta ole kysymys.
Oma alueensa vielä on herkyys ja iän vaikutus.Itselläni alaraajat kipeytyvät yllättävän herkästi, jos en tee raskaita töitä tai lenkkeile säännöllisesti ja iän myötä tämä yhdistelmä vain korostuu. Vuodenvaihteessa sain jo laaja alaisen keuhkoembolian ja tärkeintä tällä hetkellä on säännöllinen liikunta.Niin, jos ensioireet haluan pitää poissa.
Mutta, tätähän tämä elämä on ja toisaalta kokemukset laajentavat asioiden ymmärtämystä ja niiden tietämistä.
PS.
Muuten terve säännöllinen liikunta on ihmiselle erittäin tärkeää ja erikoisesti tässä ajassa, jota elämme.Ihmisen lihasten käyttäminen /liikkuminen on romahtanut ja tästä tilasta aktivoituu monet kehon (ja miksei myös mielen, jos on herkyys) sairaudet.