miten pahalta tuntui kuulla ne sanat? Sanoin heti alussa etten vain sitä hae, sanoit ettet mulle pahaa halua. Yhteys katkeaa, aikaa kuluu ja otat yhteyttä uudelleen. Luotan edelleen sanoihisi, uskon että niitä myös tarkoitit. Nähdään ja ollaan enemmän yhteyksissä. Sitten sanot nuo sanat, nyrkki vasten kasvoja. Hetken aikaa olen musertunut, voimaton, kunnes taas sydämeni ja vaistoni valehtelee, et niitä tarkoittanut, loukkaannuit jostain mitä sanoin. Edelleen luotin suhun, luulin että halusit enemmän. Yhteys katkeaa, pyydät anteeksi, en edes tiedä mitä. Sitä varmaan että leikit tunteillani. Sinullahan ei niitä ollut. Halusit ilmeisesti vaan vähän kokeilla jotain kiellettyä, noh nyt olen tyytyväinen ettei koskaan niin pitkälle edetty. Järki alkaa palautua tähän tunteiden sekoittamaan päähän, näen asiat niin kuin ne todellisuudessa ovat. Hyvä näin, viimeinkin. Ja kuitenkin edelleen mietin mitä sun päässä oikein liikkuu, saatoinko todella erehtyä niin pahasti..? n->m
Sittenkin vain hupia meille/sulle..
Tiedätkö edes
4346
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tunteita oli, ja ne tuli ja vei pyörremyrskyn lailla, en siinä kieputuksessa ja voimakkaassa tunneryöpyssä osannut muuta kuin elää hetkessä. Palo ei sammunut vaan lisääntyi koko ajan, olin aivan liekeissä sinusta, kaikessa sinusta. Kuinka avauduit itsestäsi ja myös vakuutit että tunnet samoin. Uskoin. Halusin uskoa.
Mitä nyt sitten? Huomasin ettei kipinä omalta puoleltani ole sammunut. Mutta jotenkin sun sanat on niin ristiriidassa sun tekemisen kanssa. En ymmärrä miksi teet niin. Samat tunteet vielä on tallella. Olet ajatuksissa usein, herkistät ja saat pohtimaan kaikkea syvääkin syvällisemmin. Mutta en tiedä mitä haluat minulta tai haluatko enää mitään. Miksi toivo silti elää ja miksi niin paljon asioita jotka viittaa sinuun? Yritän pysyä järjissäni ja toivon että vielä nähdään, ja jutellaan asiat läpi kasvotusten......
Sä se olit,joka tunteilla leikki. Enää en tiedä mitä sinä halusit. Varmaan leikkiä. Mutta kertomani sanat oikeassa elämässä oli vilpittömät.
Petturi on petturi sekä niille ketä pettää, että niille joiden kanssa pettää. Ja ennen kaikkea itselleen, sellainen ihminen on monesti niin sekaisin, ettei enää muista mitä on sanonut ja kelle... Ainoa ajatus on selvitä eteenpäin ja hukuttaa murheet joko seksiin tai viinaan... Näin olen asian kokenut.
Ja ihan vinkkinä niille ketkä muuta toivoo: Jumala ei teitä armahda, synnit voidaan antaa anteeksi, mutta ei se Jesse oo mikään toivomusboxi, jolta vaan aina pyydetään ja heti saadaana anteeksi. Tämä on itsepetosta jos tuollaiseen uskoo.
Voi olla, että sitten viimeisellä jaolla asiat ratkaistaan ja kaikki pääsee taivaaseen pitään kivaa, mutta tässä todellisessa maailmassa on kuitenkinkin sellaisia juttuja, kuin uskottomuus, huoraaminen ja toisen ihmisen pettäminen - niitä minä en anna ikinä anteeksi. Ehkä Jeesus armahtaa? itse en siihen pysty.
Jälkiwittgensteinilainen luterilainen. Kaiken jälkeen musta kuitenkin tullut buddhalaisuuteen kallellaan oleva agnostikko. En usko