Tyttöjen vehkeilyä (uusinta) os2

Hessu havahtui kun ulko-ovi taas kävi.. varmaankin tuo kaveri sitten tuli tai Noora otti ja lähti ulos.
Jatkaen löylynheittämistä ja nautiskelua syventyi hän taas omiin mietteisiinsä.

Juuri kun Hessu oli aikeissa lähteä vilvoittelemaan, ilmestyi Nooran pää saunan ovenrakoon.
-Moi taas.. sanoi Noora! Tota..voisin oikeastaan sittenkin tulla saunaan sun kaa, jos sopii..!!
Mutta yhdellä ehdolla!

-Aha..no..millä ehdolla? -Hessu kyseli.

-Noora sopersi, että.. Muistaks Silloin kun vielä käytiin yhdessä saunassa.. sulla oli tapana taputtaa mua pepulle, että -meneppäs Noora siitä nyt jo pesulle, niin päästään muutkin.

....Niiin..!?! -sanoi Hessu ihmeissään. Sehän oli vaan sellaista hyväntahtoista taputtelua.

-Joo mut jos tuun, et sitten ala taputella mua enää silleesti..ethän!? -oon kato jo sen verran
iso tyttö, ettei taputtelut sovi mulle enää..enkä mä silloinkaan niistä niin hirveesti vällänyt.

-Hehh..naurahti Hessu. -No en en.. tuu nyt sieltä sitten..jos kerran uskallat, vai pitäskö
mun kädet vielä sitoa ennen kuin uskallat! -Naureskeli Hessu vielä heitolleen.

Hetken mietittyään ja hymyiltyään Noora yllättäin sanoikin.. -Ei muuten ollenkaan hassumpi ajatus!
Voisinkin samalla vähän harjoitella ruostuneita taitojani sinuun.
Virnuillen Noora poistui oviaukosta ja palasi takaisin pienen narukiepin kanssa.

Hessu totesi hänen käyneen veneilytarvikearkulla autotallissa ja toi sekalaisen kiepin 6-millistä
valkoista purjeköyttä.

-No nii.. Otas ny hyvä asento siinä lauteilla niin laitetaan sut kunnolla kiinni..ja lisäsi virnuillen, että -Itsepähän olet mulle näitä taitoja opettanut.

Hessu oli hieman huvittunut ajatuksesta ja totesi.. Oleksä nyt ihan vakavissasi..!?
Osaanhan mää pitää sormeni muutenkin erossa susta..vai etkös usko muuten!

-Ei mitään muttia tai pulinoita. Haluuksä mut tänne vai et?

Hessu päätti olla juonessa mukana todeten.. -OK, miten ajattelit sitten sitoa mut?
Palauttaen samalla mieleensä Nooran huvittavat solmuharjoittelut vuosien takaa.
Luottaen edelleen siihen, ettei tyttö sen kummempia solmuja osaa edelleenkään tehdä -antautui hän tytön käsittelyyn.


Hetken mietittyään Noora päätti sitoa Hessun käsistään kiinni suoraan lauteisiin.
Lauteet olivat sellaiset modernit muotoon tehdyt kuin nojatuoli eli selkänoja ja istuinosa olivat yhtä ja samaa muotoa. Niissä oli mukavasti pyöristetyt ylä- ja alaosat, eikä mitään teräviä perinteisiä jäykkiä suoria lauteita.

-Otahan sellainen muka nojaava asento siinä, komensi Noora päättäväinen ilme kasvoillaan.

Nyt vasta Hessu tajusi olleensa aivan kelteisillään siinä Nooran silmien edessä.
Kun hän yritti ottaa laudeliinan altaan laittaakseen se kalleinpansa suojaksi, sanoi Noora..
-Mitäs turhaan niitä peittelemään, alastomana ilman rihmankiertämää se minäkin ajattelin pian olla, joten laitahan liina vaan takas allesi.

Olivathan he tosin vuosia käyneet yhdessä saunassa koko perhe, mutta silloin Noora olikin ollut vielä pikkutyttö. Nyt tuo tyttö oli parikymppinen, eli täysin Nainen isolla N:llä.

Hieman nolostuneena ja hämillään Hessu poisti liinan sylistään takaisin alleen.

Nooran selvitellessä vielä köysikasaa löytääkseen sopivan mittaiset narunpätkät, Hessu kulautti oluen loput pullosta ja korjaili asentoaan lauteilla. Heitti vielä kuupallisen vettä kiukaalle alistuakseen tämän jälkeen Nooran käsittelyyn.

No niin, sanoi Noora ja komensi Hessua ojentamaan kätensä. Ensin toinen käsi ja sitten toinen.
Tottuneesti Noora käsitteli köysiä. Ensin kaksi kierrosta ranteen ympäri ja sitten vastakkaissolmut ranteen selkäpuolelle.
Komentaen Hessua laittamaan kätensä sivuilleen ja pitämään ranteitaan lauteita vasten sen aikaa kun Noora pujotti narunpäät lauteiden välistä toiselle puolelle.
Näppärästi Noora nosti vapaan istuinosan yläasentoon päästen pujottautumaan lauteiden alle, jossa roikkuvat narunpäät sidottiin tukirautoihin kiinni.

Kavuttuaan lauteiden alta Noora sanoo Hessulle.. -sopii nyt kokeilla onko oppi mennyt hukkaan ja virnuili ilkikurisesti.
Kevyesti nykien ja tempoillen Hessu kokeili solmujen pitävyyttä, todeten ne varsin hyvin pitäviksi.
Reippaampikaan nykiminen ei tuottanut mitään tulosta, jolloin Hessun oli myönnettävä Nooran
onnistuneen solmuissaan.

-Missäs oot taitojas hionut..? -kyseli Hessu huolettomasti, Nooran katsellessa avutonta saunavankiaan.

-Mitäs luulet.. itsehän noita taitoja opetit ja kehoitit ylläpitämään ettei ruostuisi.. aina sitä on tullut jollain narunpätkällä silloin tällöin hieman harjoiteltua.. niin äkkiäkös nuo taidot palauttaa mieliin kun tarve vaatii. Ja nythän niitä tarvittiin.