ettei koskaan tarvitse olla hänen missään tekemisissä, ei missään muodossa. Aivan se ja sama mitä hänen elämäänsä kuuluu, lie kovin helpottunut ettei olla tekemisissä enää kuukausiin eli mitä tahansa tai olkoon missä hyvänsä.
Helpottavaa
ihanmitähyvänsä
8174
0Äänestä
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niinhän olen ollutkin, pihaustakaan en ole lähettänyt, tai soitellut, koputellut ikkunoihin, oviin tai kulkenut asuinpaikkasi ohi, en kysellyt keltään mitään vähänkään sinuun viittaavaa, enkä edes ajatellut. Olkoon onnellinen nyt, kun olen jättänyt rauhaan. Pitänyt silti sydämessä.
Tuskinpa näin on. Et usko sitä itsekkään. Hän on ja kuuluu elämääsi tavalla tai toisella. Suuttumuksesi hellittää vähitellen, kun huomaat, että hän ajattelee vain sinua. Miksei ajattelisi? Rakkaus ja viha ovat sisaruksia. Samasta perheestä. Niitä erottaa vain kapea kannas. Sen yli voi aina hypätä. Jos hyppää, niin pitää varoa sitä perille tuloa. Jos ei hyppää, pitää varoa oman sisimpänsä lopullista murtumista.
Ei ole kyse enää vihasta vaan väliinpitämättömyydestä.
Olet oikeassa. Välinpitämättömyydestä. Hitsi. Tiedätkö, että hän ajattelee sinua, vaikka tyhmä onkin ja välinpitämätön. Sinussa ja hänessä on jotain samaa. Jotain selittämätöntä yhteenkuuluvaisuutta. En pysty juuri nyt kovin hyvin meditoimaan, mutta tunnen jotenkin, että teidät on luotu yhteen. Hänellä on alemmuuskompleksi tai jokin muu häiriötekijä, jonka vuoksi hän ei uskalla lähestyä juuri sinua. Kyse on hyvin todennäköisesti voimakkaasta ihastumisesta tai jopa rakkaudesta. Pelostakin. Hän ei kestäisi tappiota tässä asiassa. Niin se vain on.
Mä luulen myös ett yks mun tuttava on helpottunut, kun en ole häirinnyt häntä tekstareilla tai soitoilla pitkiin aikoihin. Vaikka muuten tyhmä olenkin, niin kyllä sen vaistoaa milloin on liikaa toisen elämässä ja sen takia lopetin yhteydenpidon sinne päin. Jos ei vastaa jonkun tekstariin, niin sehän jo tarkoittaa sitä ettei se tekstarin lähettäjä enää ole kiinnostavaa seuraa. Sen verrran kuitenkin olin tyhmä, että kuvittelin meidän olevan oikeasti ystäviä ja se harmittaa niin pirusti. Mä en vaan kelpaa kellekään ystäväksi ja se asia tuli selväksi tuossa viimeisessäkin ystävyyssuhteessa. Niin typerä en enää aio olla että kuvittelisin joskus ystäväksi jollekin kelpaavani, sellasta ihmettä ei ikinä tule tapahtumaan.
Meneekö miehelle tämä?
No ainakaan yksi M ei unohdu, vaikka näkemiseen tulisikin taukoa :)
M-nainen ei unohdu koskaan. Juuri häntä minä kaipaankin elämääni ja ajattelen päivin öin. Voi kumpa saisin edes halata häntä kunnolla ja supista siihen oikeaan korvaan muutaman lemmen sanan. Muusta en jaksa edes unelmoida. Hänet minä haluan. Yhden tietyn M-naisen.