Äääh...
Olen seurustelut poikaystäväni kanssa kohta 2,5 vuotta, ja sain tietää olevani raskaana vaikka säännöllisesti pillereitä on tullutkin napsittua, ettei nekään tosiaan 100% pitäviä ole, tämähän oli tiedossa.
Mutta nyt siis, pyytäisin teiltä mielipiteitä ja kokemuksia samankaltaisista tilanteista; mitä tekisitte tilanteessamme abortti/pitäminen? Asumme opiskelija-asunnossa, miehelläni alkaa toinen vuosi yliopistossa tulevana syksynä. Itse käyn töissä ja odotan pääsyä ammattikorkeakouluun syksyllä (lukio taustalla). Tukiverkosto ei ole järin suuri kun asumme kaukana kotikaupungeistamme.
Voisin tietysti siirtää koulun alkamista eteenpäin jos kutsu käy ja lapsen pitämiseen päädytään. Itseäni epäilyttää talous, mitä tukia saa? ja miten niillä pärjää?
Emme tosiaan ole mitään tuhlaajatörsästelijöitä, emmekä harrasta baarissa juoksemista. Olemme 21 vuotiaita.
Haluaisin kovin kuulla mielipiteitä nuorilta vanhemmilta miten vauva-arki menee opintojen ohella! Olen ihan sekaisin, mutta en todellakaan aio tehdä hätiköityä päätöstä abortin suuntaan vaikka aikamoinen yllätysraskaus onkin! Olisi hienoa jos saisi jakaa kokemuksia asiasta niin saisi konkreettistakin näkökulmaa monelta kannalta.
Olen seurustelut poikaystäväni kanssa kohta 2,5 vuotta, ja sain tietää olevani raskaana vaikka säännöllisesti pillereitä on tullutkin napsittua, ettei nekään tosiaan 100% pitäviä ole, tämähän oli tiedossa.
Mutta nyt siis, pyytäisin teiltä mielipiteitä ja kokemuksia samankaltaisista tilanteista; mitä tekisitte tilanteessamme abortti/pitäminen? Asumme opiskelija-asunnossa, miehelläni alkaa toinen vuosi yliopistossa tulevana syksynä. Itse käyn töissä ja odotan pääsyä ammattikorkeakouluun syksyllä (lukio taustalla). Tukiverkosto ei ole järin suuri kun asumme kaukana kotikaupungeistamme.
Voisin tietysti siirtää koulun alkamista eteenpäin jos kutsu käy ja lapsen pitämiseen päädytään. Itseäni epäilyttää talous, mitä tukia saa? ja miten niillä pärjää?
Emme tosiaan ole mitään tuhlaajatörsästelijöitä, emmekä harrasta baarissa juoksemista. Olemme 21 vuotiaita.
Haluaisin kovin kuulla mielipiteitä nuorilta vanhemmilta miten vauva-arki menee opintojen ohella! Olen ihan sekaisin, mutta en todellakaan aio tehdä hätiköityä päätöstä abortin suuntaan vaikka aikamoinen yllätysraskaus onkin! Olisi hienoa jos saisi jakaa kokemuksia asiasta niin saisi konkreettistakin näkökulmaa monelta kannalta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Luota siihen että tässä maassa kellä tahansa on mahdollisuus pärjätä lapsenkin kanssa missä tahansa tilanteessa. Saat lisää tietoa neuvolasta tuista ja opiskelun yhteensovittamisesta lapsiperheenä. Ei se nykyaikana mikään kumma juttu ole että lapset hankitaan jo opiskelujenkin ohessa. Et ole enää mikään teini, vaan parhaassa iässä lapsen saannin kannalta. Muista, että myöhemmin se ei ehkä sitten onnistuisikaan kun kaikki muu olisi valmista. On parempi katsoa kuin katua, ja ottaa lapsi vastaan silloin kun tämä lahja on jo tulossa.
Tulet tällä palstalla saamaan lukuisia houkutuksia abortin suuntaan niiltä jotka ovat oman elämänsä sillä aikoinaan pilanneet ja ovat nyt täällä hoidattamassa traumojaan toisten kustannuksella. Niille ei luonnollisestikaan kannata korvaansa lotkauttaa, vaan jätä vain omaan arvoonsa.
Onnea odotukseen sinulle ja koko perheelle!
"Lienet itse ihminen, jolla ei ole lapsia etkä ole ollut koskaan kelan tai sossun asiakas.."
Luultavasti enemmän kokemusta kun sulla...
"Lapset tulee kuvaan vasta kun siihen on kypsä."
Monihan kypsyy juurikin lapsen saadessaan. Jotkut sitten haluaa pysyä kakaroiden tasolla vielä 30-vuotiaanakin..
"Sossuun kun menee, ei siellä mitenkään kukaan kiitä sinua siitä, että et tehnyt aborttia. "
Pitäskö oikein kiitelläkin? No eipä ne varmaan kiittele abortintekijöitäkään..
"Monilla jää opinnot kesken koska nainen ei yksinkertaisesti pysty suorittamaan opintoja ja lastenhoitoa ja kasvatusta samaan aikaan"
Mitä sitten vaikka jäsikin? Niitä voi aivan hyvin jatkaa myöhemminkin. Monilla onneks lapsen elämä menee kaiken toisarvosen edelle.
"opinnot pilaantuvat."
Älä valehtele. Lapsen takia ne ei ainakaan pilaannu. Ja yhtä hyvinhän ne pilaantuu sitten aborttitraumojenkin takia...
" Itse opiskelleena hoidin huonosti sekä lapsen että opinnot.... "
Kumma mjuttu että monet muut pärjää ja vallan mainiosti. Ehkä sinä olet se poikkeus?
"Valmistaudu yksinhuoltajuuteen ja köyhyyteen. jos synnytät lapsen nyt."
Aivan höpöhöpö huuhaata.. jos suhde ei kestä lasta niin ei se kestä mitään muutakaan... kuten aborttia.
"neuvoni on, että tekisit lapset sitten"
Niitä kun ei välttämättä sitten enää "tehdäkään" kun rupeis haluaan.
"Kun olet päättänyt pitää lapsen, et voi enää perua etkä mitenkään hallita elämääsi. Valmistaudu luopumaan omasta elämästäsi. tämä on konkreettista ja realistista. "
Aivan silkkaa normaalin elämän katkeraa synkistelyä ja sairasta demonisointia. Omia harhojas joissa ei oo totuuden häivääkään. Abortti on tosiaan peruuttamaton, eikä surmattua lasta saa enää koskaan takaisin. Syyllisyystraumoissa elämän hallinta on tosiaan sekin viemärissä.
tässäpä se nähdään..
"korpit viemäriin"
kas sieltähän niitä lapsen sielua ja naisen omaatuntoa kärkkyviä haaskakorppeja alkaa lehahdella...HUS pois vaan uppoomaan sinne kalmanlöyhkäsen suon syövereihin!
"Ei sillä, en muutenkaan halua lapsia koskaan. En siedä lapsia."
Niin, että mikähän sä oot asettuun millään tavoin alottajan asemaan?