masentunut ei saa mielihyvää..

Totta. Minä laihduin masennuksen aikana -20kg.

En tiennyt olevani masentunut, ihmettelin miksei ruoka maistu.

Väkisin oli alettava syömään jotain energiapitoisia ruokia, kun kaikki vaatteet tippuivat jo päältä.

Nyt kun masennukseni ei ole enää vaikeaa niin ruokakin on alkanut maistumaan.

Jos aivojen mielihyväkeskuksen "huoltoa" laiminlyödään, mikään ei pian tunnu miltään. Pitkäaikainen masennustila johtaa tähän tilanteeseen. Onhan se hirmuista sanoa, mutta kysymys on aivojen hormonitasapainon toimivuudesta.
Suomessakin on tuhansia vakavasti masentuneita. Liian paljon terpiahoitoa saadakseen. He ovat saaneet diagnoosin ja lääkityksen. Se toimii kenellä toimii. On kuitenkin parempi kuin viinalla "hoitaminen".
Aivojen aktivointi on teoriassa mahdollista kenelle tahansa, hyvän asiantuntijatahon ansiosta. Suomessa ei kiinnitetä tähän riittävää huomiota.

Väärä oletus aloittajalla: Mummon Mielihyvä Perunahiutaleet
http://www.mummon.fi/fi/Mummon/Tuotteet/Muusijauheet ja -hiutaleet?cat=42&page=0&ws=&prod=6503

Mielihyvää löytyy lähimmästä kaupasta. :)

Masennuksia on eri tasoisia. Ja lisäksi masennus ilmenee eri ihmisillä eri tavoin.

Ythälailla voisin väittää, että masentunut ei kirjoittele keskustelupalstoille, eihän hänellä ole mitään mielenkiintoa kirjoittaa sinne(ellei sitten väkisin velvollisuudentunnosta kirjoita auttaakseen muita). Ja eihän masentunut voisi jaksaa nousta sängystä tähän koneelle kirjoittelemaan.

Jotenkin tulee rivienvälistä sellainen tunne(pahoitteluni jos olen väärässä), että tässä taas "kilpaillaan" kuka on eniten masentunut ja muilla vähemmän masentuneilla tai erilailla masentuneilla ei ole mitään oikeutta valittaa oloaan tai edes sanoa olevansa masentunut.

Minulla on krooninen masennus (dystymia) ja keskivaikea masennus diagnooseina. Muutaman viime kuukauden ajan on ollut tavallista rankempaa, en ole pystynyt syömään oikeastaan mitään ahdistuksesta johtuen ja paino on tippunut 8 kiloa. Mikään ei tunnu miltään, mistään en saa mielihyvää, kaikki lääkkeet kokeiltu - ei vastetta. Hoito lopetettiin psykiatrian poliklinikalla, yksityisterapiaan ei ole varaa, istun kotona toimintakyvyttömänä kaiket päivät.

Masennuksen diagnostisissa kriteereissä sanotaan masennukseen, riippuen minkätasoisesta masennuksesta on kyse, liittyvän joko ruokahaluttomuus tai tavallista kovempi ruokahalu.

Minulla on masennukseen liittynyt alussa bed (lihoin 5 vuodessa yli20kg) ja sitten myöhemmin ruokahaluttomuus (laihduin puolessa vuodessa 10kg vaikka olin lähtötilanteessa jo hoikka ja siis pudottanut tuon ylipainon).

minulla on kulkenut masennuksen mukana kaikki syömishäiriöt bediä lukuunottamatta. Anoreksia, ortoreksia, bulimia, bulimareksia. T_T Ja ne mieliala- ja unilääkkeetkin on vaikuttaneet paljon,esim. mirtazapin prkl herätti ruokahalua, lisäs bulimointia. hittoon koko masennus!

Nythän meillä taas on täällä varsinainen keittiödiagnoosin tekijäjulistaja
ja tuomari - vai onkohan vain ihan tyypillinen persjuomari -
esittämässä teesejään, kuka voi olla masentunut ja kuka ei.
Alkaa jo väsyttää nämäkin tyypit.

Mulla osastolla en syönyt. Kotona helpompaa vaikka jälkeen aina hirveesti ahdisti.. Ei siitä mieölihyvää saanut vaikka sitä haki siitä

Mulla itelläni alkava kilpirauhasen vajaatoiminta. odotan innolla saavani joskus lääkkeet. Koko persoonani on muuttunut vuodessa aivan valtavasti. ennen olin super innoissani tutustumassa uusin ihmisiin. järjestin tapahtumia, bileitä ja olin koko ajan menossa. itsetunto oli hyvä. olin kaunis omasta mielestäni ja elämä oli kivaa. oli uusi duuni. kaikki rullas mahtavasti.

ja nyt haluaisin vain viettää kaikki illat kotona itkemässä ja kuuntelemassa raskasta musikkia. väsyttää koko ajan. tunnen olevani ruma ja lihava ja kamala. sosiaaliset tilanteet ahdistaa. unohtelen asioita ja en ole oikeasti henkisesti läsnä monessakaan tilanteessa. itken ilman mitään syytä. hermot menee ihan super mitättömistä asioista. parisuhde tuntuu lähinnä vaan yhdeltä ongelmalta elämässä lisää. en tiedä tuleeko ero ennen kuin saan lääkkeet.

Hakekaa ihmiset oikeasti apua. pyytäkää kunnon tutkimukset. Kilpirauhasen ongelmat on alidiagnosoituja ja laskee elämänlaatua todella paljon!