Miten sellaista kestää kukaan ?
Ei koskaan ole ns tasaista pitempää jaksoa. Sillon kun masennus on muuttumassa maniaksi on muutama tunti tai päivä normaalia ja silloin pitäisi hälytyekellojen soida hae tasaavaa , mutta kun on ollut niin kaamee olo pitkään niin sitä suorastaan odottaa sitä euforiaa ja kaikkivoipaisuutta. Nytkin on kesä ja nautinnot odottaa. Onko se väärin ?
Ei koskaan ole ns tasaista pitempää jaksoa. Sillon kun masennus on muuttumassa maniaksi on muutama tunti tai päivä normaalia ja silloin pitäisi hälytyekellojen soida hae tasaavaa , mutta kun on ollut niin kaamee olo pitkään niin sitä suorastaan odottaa sitä euforiaa ja kaikkivoipaisuutta. Nytkin on kesä ja nautinnot odottaa. Onko se väärin ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Millainen on sekamuotoinen bibo? Mun ex-mies saattoi yhtenä päivänä puhua jotain ja toisena kiistää sen kokonaan. Välillä halusi erota ja parin päivän päästä ei halunnutkaan, sitten taas halusi erota.
Esiintyi pubissa sinkkuna (olimme vuosia yhdessä), oli haku päällä ja flirttaili. Jos mua kysyttiin kiisti meidän edes olevan yhdessä (kuulemma).
Tilasi lehtimyyjiltä lehtiä, osteli turhaa krääsää, otti pikavippejä, luottokorttien saldot tapissa, ei maksanut laskujaan, mutta aina oli rahaa istua juomassa.
Joi (ja juo nykyään) tosi paljon, alkoholisti siis.
Valehteli päin naamaa, välillä rakasti ja välillä tuntui vihaavan minua, oli kylmäkiskoinen, ärtynyt, vihamielinen, hiljainen, tunteeton.
Välillä pursusi itseluottamusta, haukkui muut maanrakoon, halveksi toisia, itse oli kaikkessa parhain ja mahtavin "mä oon kurko", mua ei määrää kukaan ym. päästeli suustaan. Kuitenkin täysin esim. ex-vaimonsa pyöritettävissä yhä.
Laiska, ei saa mitään asioita tehtyä, suunnittelee paljon, mutta ei toteuta esim. kotinsa remontteja.
Kävi vieraissa, löi. Riehui kotona (heitteli esineitä ja meuhkasi kännissä).
Kaksi kertaa olen hänet nostanut elävien kirjoihin jostakin hiivatin masennuksesta kun sössi kunnolla asiansa.
Onko joku seka-bibo, vai onko sekaisin kaikkea muutakin pään häröä? Alkoholismi nyt ainakin on varma tuon bibon lisäksi.
Entinen uhri: Kuulostaa kamalalta!
Minun ex-miehellä oli seka-bipo, mutta ei todella ollut mitään tuollaista.
Voi kyllä olla seka-bipo, mutta varmasti kyllä alkoholiongelma ja jotain muitakin ongelmia :O
Hänellä on bibo diagnosoitu jo kymmen vuotta sitten. Alkoholismin takia ollut katkaisussa, mutta mietin että, onko jotain muutakin persoonallisuus- ja tunne-elämän häirötä lisäksi. Noiden tuntemusten lisäksi, välillä oli äärimmäisen rakastava ja hellä, huomioi, piti lähellä, kertoi kuinka rakastaa, suunniteltiin talon ostamista yms.,kunnes iski tuo tunteettomuus. Emme ole enään yhdessä ja varmasti hyvä niin.
Ei syö lääkkeitä, kun ei mielestään tarvitse ja tekevät käveleväksi kuolleeksi?
eiks sul mene tasaavaa koko ajan? luulis tasaavan kuuluvan peruslääkitykseen. mutta joo, mullakin on takana paska jakso ja nyt välillä (harvemmin) tulee hyvä olo ja tekis mieli heittää osa tasaavista laariin, että mieli kohoaisi. mulla on vain tosi iso riski et olo menee takaisin tosi huonoksi.
Mulla sekamuotoinen voi ilmetä kahdella eri tavalla. Just silleen et mielialat vaihtelee hypomaniasta masennukseen saman päivän aikana tai vaikka niin, että tänään masentaa ja huomenna on hypoa joka kestää pari päivää jne. Sillon voi tosiaan maanantaina olla tätä mieltä ja tiistaina jotain muuta mieltä. Tämähän helposti sekotetaan epävakaan mielialojen vaihteluihin.
Pahin on se kun hypon ja masennuksen oireet on samaan aikaan päällä. Aajatukset juoksee, mutta itsemurha ja ahdistavat ajatukset ovat päälimmäisinä. Raivo on suurin tunne. Voi jaksaa tehdä asioita mutta toisaalta on kovin väsynyt. Taustalla ahdistus ja levottomuus. Saatan nauraa ja itkeä samaan aikaan. Vaikeuksia nukkumisen kanssa. Itse voin siivota kuin raivohullu ja samalla miettiä sillalta hyppäämistä. On impulsiivisuutta ja keskittymiskyky tosi huono. Saattaa olla psykoottisia oireita.
Mua on rankaistu sekamuotoisella nopeasyklisellä bipolla ja epävakaa persoona-diagnoosilla. Aivan mahtavaa oli aikanaa ravata terapiassa puhumassa tunteistaan, kun en tiedä mitä tunnen tai tunnen "väärin". Mulla on se vika, että tykkään hypomaniasta niin paljon, etten halua ottaa Opamoxia tai Ketipinoria tai mitä lie tuolla varalla onkaan.
On tämä riivattu tauti, siirtynyt jo viidenteen polveen ja mistä lie alkujaan lähtöisin. Mistäköhän mua oikein rangaistaan? En saa itseäni edes hengiltä kun mies vahtii kuin haukka, enkä pääse nauttimaan manian ensimmäisistä ihanista päivistä kun tunnistaa nämä varoitusmerkit jo niin hyvin. Scheisse.
On se rankaa kun ei tiedä kuka oikein on ?
Tänään itken masennuksessa ja kadun kaikkea ja en halua nähdä ketään kun olen tässä kondiksessa ainut on perhe joka taas jaksaa tukea mua vaikka olnekin ollut täysi m----u jo pitkään.
Valehtelen, petän, saan hulluja ideoita kiihotunut outojen ihmiseten seurasta joita en muulloin paska tikullakaan kohtaisi. kuka minä olen miksi minä olen mitä varten meidän kaikkien pitää kärsiä mikä tamä sairaus on ?
Hae apua ja mene hoitoon.