Miten se eroaa ihastumiseen? missä vaiheessa voi sanoa, että on rakastunut? Minä ensin luulin vain ihastuneeni, nyt olen miettinyt että onko tässä enemmän. Hän on ajatuksissani päivin ja öin. Meillä ei ole koskaan mitään ollut, muuta kuin ystävyyttä. Kuitenkin tuntuu, että enemmän on. Tunteet tuntuvat syvenevän päivä päivältä enemmän ja se osittain pelottaakin minua. Katseet tuntuvat kertovan omaa tarinaansa, mietin kuitenkin, että kuinka paljon siitä on mielikuvitustani. Hänen läheisyytensä saa sydämeni hakkaamaan korvissa asti. Hän tuntuu hakeutuvan seuraani, mutta siitä huolimatta olen epävarma. Jos luottaisin vaistoihini, itseeni, tekisin siirtoni. Viimeinen varmuus puuttuu vielä.
Mistä tietää milloin on rakastunut?
oiehgnioia8ehg
11311498
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 17 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- Hävettävä käytösHävettääkö sinua jokin?
- Tekisin SINUT ONNELLISEKSI NAINENMutta EHKÄ onni EI OLE mitä HALUAT.
- Mitähän sitä...Tsuumailin vähän muuallekin välillä ja törmäsin ajatuksiin, että miehen tulee suojella naista kaikelta pahalta. Mutta yhtään ei oltu eritelty mitä se kaikki paha on, jolta suojella. Jotenpas kysynkin kyselyikäni kyselyn…
- Kuka murtautu illalla kipparilleJotaki hampuusia kannettu ambulanssiin ja kipparin iso ikkuna palasina..Mitä tapahtunu??
- Kuvittelin että oltiin läheisempiäYstäviä, tavallaan. Mutta ei sitten oltukaan sun näkökulmasta. Pettymys, mutta totun kyllä asiaan vähitellen.
- Tule sunnuntaina juna-asemalleKello kymmenen aikaan, tavataan siellä. Ainoa ja viimeinen tilaisuus tavata. Jos et tule niin et enää koskaan näe minua. En halua kirjoitella mitään, en halua kuulla selityksiä. Haluan tavata.
- Tiedätkö yhtäkään näistä "julkkiksista"? Elämäni biisi vieraslista la 10.10. hämmästyttääElämäni Biisissä on totuttu näkemään suomalaisia julkisuuden henkilöitä, jotka ovat koko kansalle tuttuja. Vieraita on ollut mm. viihteen, taiteen, tieteen, urheilun, politiikan ja kulttuurin saralta. Jos on ollut koko …
- Myönnä poisLoukkaannuit mulle silloin aikoinaan? Ne viestit, väärinymmärrykset, kaikki. Miehelle
- Omapahan on vikasi jos jää loppuelämän romanssi välistä kun haluat olla itsepäinen jääräJa tuomita, jotain mitä et kykene ymmärtämään, antamatta edes mahdollisuutta, vaikka olen tehnyt parhaani elämäni edistämiseksi ja oikeasti yrittänyt!! Itken tyynyyn... tuskin edes yhtä vuotta ilman itsetuhoisia ajatuks…
- Vappu Pimiä lataa suorat sanat MasterChef-kritiikistä: "Tee niin tai näin, niin se on aina..."Vappu Pimiä liittyi viime MasterChef Suomi -kaudella arvovaltaiseen tuomaristoon. Pimiän rinnalla tuomaroivat Helena Puolakka ja Henri Alén. Pimiä toi tuomarikolmikkoon näkemystä ja kulmaa huippuravintoloiden keittiöide…
- Onko se sinun mielestäsiminun syyni, että tilanne on se mikä se on? En tiedä. Toisaalta, en pysty uskomaan että millään minun tekemisilläni olisi ollut juurikaan merkitystä.
- Alette alas tulla sieltäMissä oletkin, täällä hidastuu koko palstan väki ilman sinua. Tarinaa ei narinaa. 🍃😆 https://youtu.be/4W4DIgbBbsk?is=Vdbj3wnuTGMchXVC
- Onko tarkoitus ottaa ihmisten eläkevarat valtion käyttöön?Vai mistä tässä eläkeiän nostossa hamaan tappiin on kyse? Eihän moni sitten saisi käytännössä eläkettä koskaan vaikka eläkemaksuja koko elämänsä olisi maksellutkin.
- Sahan puupulaSahalla pitää olla valtava puupula kun Varikkosuoran uudelta myyntipaikan tontilta piti kaataa kaavassa suojellut puut? Kuinka ELINvoimaVALIOlautakunta antanut luva tälläiseen liito-oravien reitipuiden joukkotuhoon. Mas…
- Eiköhän tämä ole jo tässäParivuotta hukkaan heitetty.
- Dodii. Kuvailekaivattusi ulkonäköä :)
- kunnioitan tahtoasiEn tule sinua enää lähestymään.
- Mitä enää haluat??Tätä on kestänyt liian kauan!
- Haluan sanoa sulle miesEttä pysytään molemmat pois täältä palstalta. Maltetaan olla pois, koska olosi on silloin parempi. Minä en kirjoittele enää, joten voit unohtaa tämän. Ottaisitko minuun yhteyttä muuta kautta, jos haluat. Olisin onnessan…
- Perjantai jälleen bläähViikonloppuna sataa, mitä meinaatte tehdä? Pian on syyslomakin, suunnitelmia tähän säähän? Mulla olis pihahommaa vielä, mutta en helvetissä mene sateeseen kastumaan. Kasvoi vähän kyr*äkin otsaan kelin takia. Eikö nyt vo…
Vastaukset 113
Vanhimmat
Mielenkiintoinen kysymys. Itse mietin samaa. Joku ehkä vastaa, että eron kyllä huomaa selvästi, mutta ei se niin mene. Kokemukset saattaa muuttaa suhtautumista rakastumisiisn. Elämä muuttaa varovaiseksi. Ei heittäydy samalla tavalla, ei mene jalat alta vaikka olisikin rakastunut? Ei uskalla ottaa suoriltaa rakkautta vastaan.
Ehkäpä kannattaisi opetella puhumaan ja mennä keskustelemaan suoraan ihastuksen kohteen kanssa, eikä haaveilla niinkuin joku teinityttö?
Viimeisen varmuuden saa, että onko rakastunut, kun tarkistaa kaverin maallisen mammonan, että sitä on runsaasti.
""Ei uskalla ottaa suoriltaa rakkautta vastaan.""
Ja mistähän johtuu? Onko jokin ajatus taustalla ettei uskalla täysillä ottaa, että puhutaanko kierrätys tavarasta vaiko luomutavarasta.Viisaampaa nykyään ottaa selvää vaikka sitten röyhkeesti onko menetetty nahkasella vaiko patterikäyttösellä vempeleellä, kun kaikkea nykyään tarjolla.
On aivan sama puhut tai olet puhumatta kumminkin voi olla lopputulos, just sinulle epämieluisin vaihtoehto.Se on nykyään aika tuurikaupaa ketkä onnistuu!!!
Kannattaisiko opetella lukemaan, ennen kuin viisastelee? He ovat jo ystäviä, joten varmasti jo keskustelevat.
Horoskooppimerkkisi on varmaan neitsyt. Neitsyet rakastuvatkin laskelmoidusti !
Ahaa, ilimankos ei vastakaikua ollut eikä tullut.
Ei eroa välttämättä helposti huomaa. Tulee varovaisemmaksi, punnitsee asioita ja elämää. Niin se vain menee ja hyvä niin, ettei rakastuessaan ole liian sinisilmäinen. Joka tapauksessa vaikeudetkin tulee ja otetaan niistä aikuisen vastuu.
Mullekkin on tullut tuo kysymys joskus vastaan. Olen aina ajatellut että on rakastunut jos haluaa olla hänen kanssaan loppuelämänsä. Ja ihastuminen olisi vain sitä että on ihastunut hänen ulkonäköönsä ja/tai luonteeseen mutta ei haluaisi viettää hänen kanssaan loppuelämää.
niin, aloittaja lienee teinityttö tai sitten nykyajan "irmapetteri" joka ei vielä 25-vuotiaana ymmärrä mitä eroa on sinapilla ja ketsupilla =)
Sehän se jännä onkin että harvemmin sitä viimeistä varmuutta tulee tekemättä sitä siirtoa... Olen vähän samassa tilanteessa, tai olen hetkessä ihastunut ihanaan naiseen jota en tule edes hetkeen näkemään. Ja sittenkin vain lähinnä virallisissa tilanteissa.
Jos sä saat nauttia hänen seurastaan niin älä liikoja emmi vaan kuuntele sydäntäsi ja toimi sen mukaan. Ja turha jäädä odottelemaan mitään rohkeutta, sitä tuskin tulee, vaan parempi vain toimia.
Sähköä suonissa.. kun ajattelenkin katsettasi. Uskaltaisinpa.... Polttavan kuumaa.
Syksyllä otimme paikkamme toistemme elämissä. Jo vuoden vaihteessa valtasit ajatukseni täysipäiväisesti - ja sittemmin tiedostin ihastuneeni, myöhemmin rakastuneeni sinuun. Valitettavasti rohkeus muuttaa tilannetta suuntaan tai toiseen puuttui ja sitten taannuit hyväksi ystäväkseni joksikin aikaa, kunnes pitkästä aikaa kävin joitakin päiviä kestävällä matkalla toisella paikkakunnalla. Palattuani kotiin vietin tylysti ensimmäisen illan toisessa seurassa, vaikka toisaalta olin harkinnut ottavani myös sinuun yhteyttä.
Seuraavana päivänä saavuin yllättäen luoksesi ja siitä saakka olen tuntelut olevani rakastuneempi johonkuhun ihmiseen voimallisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Ja vastaukseksi aloituspostaajalle: kyllä sen tietää. Et voi erehtyä tunteesta!
ensimmäiset kolme riviä on ku suoraan mun viime marraskuusta !
Tapasin "ystävän ensi kerran huhtikuun lopussa ja kosin ( vanhanaikaisesti)
kesäkuun alussa. Nyt olemme olleet yhdessä 68 vuotta onnellisina. Lasten-
lasten lapsiakin on jo 4. Rakkaus on aina vaan syventynyt vaikka keski-ikämme
0n 90 vuotta. Kyllä oikean rakkauden tuntee! t
Tervehdys sotaveteraanilta!
Ilo kuulla. :)
Voiskos se veteraani vielä vähän kuitenkin valottaa miltä se oikea rakkaus tuntui silloin alussa. Kiitos. Onnea teille ja ihanaa kuulla tällaisia tarinoita.
Itse ajattelen niin että useimmiten sitä ihastuu. Varsinaista rakkautta tuntee vain harvoin, jos koskaan. Usein kyllä erehtyy luulemaan hetkittäistä ihastumista rakkaudeksi.
Mun mielestä aina ennen kuin on parisuhteessa, niin on ihastunut. Sitten kun on elänyt toisen kanssa, voi alkaa rakastumaan. Koska rakkaus edellyttää mun mielestä sen että näkee myös toisen huonot puolet ja hyväksyy nekin. Rakastuneena sitä tietyllä tapaa hyväksyy toisen ihmisen pysyvänä osana omaa elämäänsä. Rakastuneiden välillä ei ole mitään eikä heitä voi erottaa. Rakkaudessa on myös jotain varmuutta, rakkaussuhde ei ole sellainen joka yhden riidan jälkeen päättyy. Ihastuminen voi sen sijaan päättyä aika nopeastikin, eikä asiaa välttämättä jää miettimään.
Ihastumisvaiheessa sitä on vaan sekaisin niistä toisen ihailtavista piirteistä, kuten hyvästä ulkonäöstä, jutuista tai toisin sanoen niistä piirteistä joita toinen näyttää itsestään kaikille. Ihastuneena ei vielä tunne toista kokonaan.
En sano että ihastuminen olisi rakastumista huonompi tai vähäpätöisempi asia, mutta on niiden välillä selvä ero.
ettei pelkkä ihastuminen olisi kestänyt näin kauan kuten itselläni(36v.)a) rakastuminen b)naimisiinc) lapsia.........
rakkauden huomaa vasta vuosikymmenten jälkeen. Ei se vie enää jalkoja alta mutta on tunteena turvallinen eikä siinä oikeastaan edes ajattele realistisesti muita vaihtoehtoja. Myös yllätykset, varsinkin ikävät ja parisuhdetta koskevat, loistavat poissaolollaan jo tässä vaiheessa.
No tuo on kyllä liioiteltua, että rakkauden huomaisi vasta vuosikymmenten jälkeen. Mutta varmasti on niin, että tosi rakkaus saa hyväksymään toisen myös vuosikymmenten jälkeen.
Mun mielestä ihastus mielletään sellaiseksi joko kaukaa tai etältä ihailuksi, kun toista ei oikein tunne vielä. Eikä ihastusta mieti yötä päivää, vaan lähinnä ihastus hymyillyttää kun hänet kohtaa, ilahtuu kun kuulee äänen jne.
Jos ihastus on ennestään tuttu, niin yhtäkkiä huomaa viihtyvänsä vähän liiankin hyvin toisen seurassa, ajattelevansa häntä lämmöllä jne.
Rakastuminen taas on mielestäni sellaista palvovampaa, näkee toisen niin ihmeellisenä ihanana olentona jota ilman ei voi eikä halua elää. Tuntemukset sitten riippuu tietenkin saako vastakaikua tunteilleen. Jos ei, niin voi olla todellakin epätoivoista, kun taas ihastuminen on yleensä kepeämpää eikä yöunia vievää laatua.
Olla ihastunut johonkin, olla rakastunut johonkin on ehkä vähän samaa. Mutta aivan eri asia on rakastaa jotakin. Se on täysin eri jutu kuin oll rakastunut. Niin kuin joku tuolla ylempänä kirjoitti, se on sitä että hyväksyy toisen huonotkin puolet täysin.. toisiaan rakastavien ihmisten välillä on syvä yhteys, se ei tapahdu hetkessä vaan sen muodotuminen vie vähän aikaa. Ja toisaalta se rakkasus ei lopu..ainakaan hetkessä, jos loppuu koskan. Mutta näen ihastumisen ja rakastumisen jokseenkin samana. Toiseen voi olla ihastunut ja hetken päästä rakastunut. Silloin ei muuta ajatelekaan kuin toista ja odottaa innolla tapaamista. Kun se tapaaminen sitten on ajakohtaista, niin ei tiedä mitä vaateita pukisi päälle, vaatekaappi tulee sovitettua, eikä mikään tunnu sopivalta ts. riitävän hyvältä... Näin se minun kohdallani menee :) ihastumista ja rakstumista odotellessa..
Näinhän se on, että rakastuminen on tunnetta ja rakastaminen tahtomista.
Ilman tuota syvää tahtomista olla toisen kanssa, ei mikään suhde kestä.
Tuon olen kuullut monta kertaa.
Entäs jos ollaan yhdessä eikä olla koskaan rakastuttu. Että vain "tahdotaan" koko ajan.Siedetään toista ei rakasteta. Eräänlainen järkiavioliitto. Rahalla ei kuitenkaan mitään tekemistä.
On menty ikään kuin takaperin, perse edellä puuhun.
No, kaikki olen tehnyt väärinpäin tähänkin asti. Ensin tein lapset sitten avioiduin.
Mä en taho, olla samasta puusta veistetty kuin kaikki muutkin.
Jos tykkään jostain asiasta ja kaikki muutkin alkavat tykkäämään mä lopetan tykkäämästä. Vaihdan raidetta. Ärsyttää niin vietävästi olla joukkosielu.
Mut muistan kyllä joskus olleeni raakastunut.Jos voisin vielä olla, en pähkäilisi, antaisin palaa ! Elämä on riskinottoa. Koko elämä.
Uskalla elää !
Tosiaan rakastuminen on oikeasti raastavaa. Ihastumisen kanssa pärjää, koska se on jollain tapaa mieltymys.
Rakkaus vie kaiken voiman ja terveydenkin jos oikei huonosti käy.
Joskus luulin rakastuneeni, mutta sitten kun oikeasti rakastuin. Huh. Sanon vaan että olisin onnellisempi ilman sitä kokemusta....
Sitä itsekkin mietin, miksi rakkaus voi viedä kaiken voiman ja terveydenkin.
Luulisi sen olevan toisinpäin.
Jos molemmat rakastavat toisiaan niin se on mahdollista. Jos suhde ei ole syttynyt täyteen kukoistukseen, niin se voi todella viedä voimia.
Mutta olisiko sittenkään onnellisempiilman sitä kokemusta.
Ongelma on siinä, mitä teet niiden tunteiden kanssa ja sen rakastettusi kanssa.....
Mihin se kokemus johtaa.
narsistin tapasit??
Sen vain jotenkin tuntee, ku on ihastunut/rakastunut.
Miksi kuvassa on mies ja nainen mutta keskustelu on kuitenkin BI-palstalla???!!!
Facepalm
Missä puhutaan miehestä ja naisesta?
Tän maailman asiat on ihan perseillään, aivan sama missä mitäki vastailet, aivan yhtä tyhjän kans, niin paljon tällä hetkellä halutaan kaikkea ja aivan epäluonnotonta, kun olla saattaa.
Suoraanhan ei niitä intiimimpiä asioita kysytä koskaan, että kannatta tunnustella mahdollisimman pitkään ettei tule ne karuimmat asiat yllätyksenä, jotka voivat vaikuttaa monellakin tapaa jatkossa.Hosumalla ei tule kuin pissipäisiä kakaroita :))
No ei sun tartte joka asiasta kaikkea tietää!
Jaa, onko rakastumista edes olemassa? Olen 30-v eikä minulla ole ikinä ollut mitään elämää suurempia tunteita. Ihmisestä voi pitää ensisilmäyksellä mutta uskon että kiintymys, syvä välittäminen tulee ajan kanssa.
Olet tunnevammainen. Olen siitä todella pahoillani!
Pienet lapsetkin tunnistavat rakkauden tunteen, jos heille sanotaan se ja heille osoitetaan rakkautta. Silloin ihminen oppii jo pienestä pitäen rakastamaan.
Sinä uskot teoriaasi, koska et valitettavasti muusta tiedä.
Kyllä, rakastumista ensisekunnilla on olemassa! Olen tuntenut sen monia kertoja elämässäni.
Olen yli 40v. ja elän elämää suurempaa tunnetta lähes koko ajan, sillä rakastan jopa itse elämää.
Toivon paljon rakkautta elämääsi! Kyllä sinäkin sen vielä saat kokea, niin sitten tiedät mistä puhutaan..
Ei ole viisasta mennä kenestäkään sanomaan ,olet tunnevammainen
koska hänhän ei itse ole sitä aiheuttanut ,vaan tunne -elämän kehitys
luodaan lapsuudessa ja kun itse ei voi vaikuttaa asiaan.
.Olen itse käynyt läpi vaikean lapsuuden jonka paraneminen ei ole niin
yksinkertaista ja vammoja jää ja kuka täällä on täydellinen ,minusta
kaikista vähimmän joka ei ymmärrä toisten vammoja .
Voimia sinulle kuka keksi rakkauden.
Oikeassa olet, ei ketään voi sanoa tunnevammaiseksi kun hän sanoo mielipiteensä.
Aivan samaa mieltä, se on tullakseen, jos on tullakseen ja aina se on arpapeliä millä arvalla voitat ja tyhjiä arpoja raaputat liiankin paljon.
rakkaudella tykkäämisellä on?
Ihmiseen voi kätkeytyä pahuus ja ihanuus mutta se ei muuta totuutta joka aina on valoon päin koska jokaine on valon hetki kysymys siitä on tiedätkö sen vai kiellätkö. Tunne auttaa sen löytämisessä vaikka se olisi vain pieni hitunen mutta pienestä kasvaa aina jotain suurta jopa maksimaalista kauneutta jos otat sen asiaksi tapahtua niin se tapahtukoon.. Anna sille sen haluama tahto ja valta viedä sinua kohti valoa joka sinun siällä roihuaa kuin kipinä tulen lieskan sydämmessä anna roihahtaa ja korventaa sinua mutta sisältä se lämmittää ja pehmentää ann a sen tapahtua. Muista antaa sille rauha ja tunne myös sisältö on tärkeää valolle ole sen kanssa jatkuvasti niin se ei sinua unohda.
Tämä "toinen" on mielessä koko ajan ja ikävä on riutuva!
Mutta (en halua olla ilonpilaaja) kaikki muuttuu ajan mittaan. Arki tulee kuvaan mukaan yllättävän nopeasti. Sitten todella mitataan onko kumppanista elämänkumppaniksi. Aina näin ei käy (katso erotilastot). Eli; parempi katsoa kuin katua. VKL!
jostain
Ihastuminen on vain sinua. Teinityttömäistä, kuten ihastuisit Michael Monroehen.
Rakastuminen on jo parisuhdetta. Molemminpuolista, tai ainakin kuvitelmaa siitä.
Reaalisuhdetta kuitenkin.
Kumpikaan tunne ei ole kestävää laatua. Eikä ikinä voi tietää onko suhde kestävä vai ei. SIKSI Suomessa on niin paljon avioeroja.
Rakastua voi heti, vailla luulisi että ihastumisella se alkaa. Rakkauden tuntee siitä, että asiat on automaattisia. Automaattisesta käyttäydyt hyvin toista kohtaan, tuntuu hyvältä. Tunnet että olet ja saat olla siinä omana itsenäsi, ja toinenkin tuntuu olevan läsnä. Itselläni ihastumisissa on ollut usein epäilyä mukana.. sen rinnalla rakkaus tuntuu vain helpolta ja oikealta. Siinä se.
Rakkauteen kuuluu paljon kaikkea, mitä ei ehkä ihastumiseen niinkään. Alussa ihastuminen voi tuntua todella vahvalta, jolloin sydän pyörähtää ympäri ja henki salpaantuu ja tuntuu että et enään kestä tunteitasi ja olisit rakastunut. Se on kuitenkin vasta ihastumista, joka siirtyy rakkauteen sitä mukaan kun tutustuu ihmiseen.
On niin erillaisia mielipiteitä rakkaudesta kun on rakastuneitakin, joten on hankala sanoa mikä oikeastaan on ''oikea'' hetki sanoa rakastuneensa. Rakkaudessa kun on tunteiden lisäksi myös kunnioitusta, himoa, luottamusta ja varmuutta siitä, että hän on juuri se oikea, jonka kanssa aikoo rakentaa elämäänsä ja jonka näkee kanssaan esimerkiksi alttarilla jne.
Olet asettanut omat prioriteetit elämällesi, kuvittele hänen vielä täydentämmä niitä ja kuvittele hänet lapsesi isäksi/ äidiksi tms, silloin kun vastaus on 100% siitä ihmisestä, tiedät olevasi rakastunut :)
miehet tietävät rakastuneensa jos vastakkaisella osapuolella on tiukka illu, kun taas naiset rakastuvat jos toisella on paksu lompakko, josta voi nyhtää hyötyä itselle.
Kyllä se henki sanoo ja tunne, että tuon ihmisen kanssa minä tahdon elämäni jakaa.
Tämä on suora copy paste toisesta langasta parisuhdeosiosta jonne tämän kirjailin viikko sitten kun joku kysyi samaa asiaa:
Elä sekoita rakkautta ja ihastusta. Ihastus on alussa kun et pysty muuta ajattelemaan kuin häntä ja kaikki on ihanaa ja ikävä on aina hirmuinen ja hymy on aina herkässä.
Rakkaus on se tunne, kun tuota yllä tapahtuva on laantunut ja muuttunut arjeksi ja tavalliseksi elämäksi yhdessä. Et ehkä huomaa sitä, se ei paljoa itsestään ilmoittele, mutta sitten kun joudut tilanteeseen jossa joudut yhtäkkiä muistamaan mitä elämä oli ENNEN häntä, joudut törmäyskurssille sen äärimmäisen kivuliaan tunteen kanssa jota kutsutaan rakkaudeksi.
Rakkautta ei pitäisi koskaan vannoa sillon kun on iloinen ja tyytyväinen, vaan silloin kun tajuaa, että toinen on itsesi jatke, ja niin olennainen osa elämääsi, että hänet menettäessäsi menettäisit täysin elämäsi suunnan, tarkoituksen ja pohjan.
Ajattelepa asiaa näin; Ihastuminen on voimakas roihu, se palaa kirkkaana ja kuumana ja nopeasti. Se sokaisee sinut kaikelta muulta ja on nopeasti ohitse.
Rakkaus on enemmänkin kuin kynttilä. Se lepattaa hiljaa, huomiota herättämättömästi. Sen olemassa oloa ei välttämättä edes huomaa ennen kuin vasta kun se on menetetty, tai se saattaa sammua ennenpitkää jos sitä ei hoivaa tuulelta ja tuiskeelta. Hoidettuna ja suojattuna, se palaa hitaasti ja pitkään, rauhassa, hiljaisesti.
Ihastuminen tuntuu rakkaudelta, mutta rakkaus ei tunnu lainkaan ihastumiselta. Rakkaus on enemmänkin tosi raadollinen tunne, eikä niinkään ihastuttavan söpö ja lämmin ja hellyyttävä kuin telkusta näkee. Rakkaus on enemmänkin pelko ja ymmärrys siitä, että tämä ihminen merkitsee sinulle niin paljon, ettet voi ajatella elämääsi ilman häntä. Kun ajattelet hänen menettämistään, se sattuu rinnassasi, kun ajattelet vanhuutta ja yksinäisyyttä hänen kuoltuaan se itkettää, kun ajattelet, miten hän voisi joskus hylätä sinut ja löytää turvan toisen sylistä, se vihastuttaa ja pelottaa. Se on rakkautta.
Ihastus on vain söpistelyä ja hymyjä mikä tuntuu kivalta alussa.
Tulipas pitkä sepustus... no vastatakseni kysymykseesi, sano rakastavasi tyttöä sitten, kun olet varma että hän on se, jonka vierellä voisit kokea koko elämän mitan eläkeikään asti, jonka kanssa astelisit alttarille kyynel silmin, jonka kanssa voisit perustaa perheen ja jakaa yhteisen kodin. Älä sano sitä velvollisuuden tunnosta, kun tyttö sanoo sen söpistelläkseen. Se turruttaa koko sanan merkityksen ja maistuu valheelta suussa.
Miks ihmiset sekoittaa rakastumisen ja rakastamisen ja rakkauden?? Aivan eri asioita. Kyllä ihminen rakastuu ilman että pystyy miettimään yhteistä elämää vanhainkodissa.
Rakastuminen on jalat alta vievää, huumaavaa, järjen karkoittavaa euforiaa tai sitten todella raastavaa, epätoivoista, maailmoja kaatavaa jos sitä toista ei saakaan.
Rakkaudesta ja rakastamisesta ei aloitusviestissä mainittu sanallakaan.
Jos toisella seisoo ja toisella paikat kostuu. Siitä sen tietää.
Jos et tiedä oletko rakastunut vai et, niin tuskinpa olet..
Kysymyshän oli missä kohtaa ihastuminen muuttuu rakastumiseksi. Ja voisi kysyä milloin rakkaudeksi.
idiootti, aivokääpiö, houkka kyselee tuomoisia.
sen vain tietää
Eniten ihmiset nykyään rakastaa sitä rakastumisen tunnettaan. Siksi ne vaihtaa kokoajan kumppania. Ne haluu kokea sitä tunnetta aina vaan uudestaan ja uudestaan.
"Rakkaus on ikuista, kohde vain vaihtuu!!!"
Tälläsen sanonnan joskus kekkasin.
sisimmässä tietää
Pelkkä istuminen hänen vieressä tekee onnelliseksi, puhumattakaan muusta... Ja kun on valmis olemaan hänen kanssa ihan missä vaan ja miten vaan, pääasia että hän on vieressä... Saa voimia kun ajattelee että hän on elämässäni... Olen tuntenut näin vain 2 kertaa, ( olen keski-ikäinen), valitettavasti tunne oli yksipuolinen tai olosuhteet väärät ( oli jo varattu ja paineiden alla ). Molemmat tapaukset olivat ihastumista jo ensisilmäyksellä, joka vain voimistui kun saanut tutustua jne. En saanut samanlaisia fiiliksia pelkkä ihastumisilta.
Jos esim.ajattelet vaurautta, seksiä, statusta, niin se on vaan niin että haet korvikettä , eli tunne on heikko tai on tyhjä. Luulen että ehkä vain 10% ihmisistä törmää oikea rakkautta, muut tekevät "kompromissejä", enemmän tai vähemmän. Valitettavasti näin on.
Rakasta,kärsi ja unhoita,se on määräys kohtalon.Eikös se tänäpäivänä yleensä mene? Todelliset,rehelliset ja luottamukselliset rakkauden osoitukset voivat tuntua hyvälle,vuosikymmeniä.Ihastuminen voi olla hetken huumaa?Miksi etsiä parempaa ja rakkaampaa,koska aidantakana ruoho on samanlaista.
Itselleni kävi juuri noin. Vahvaa kemiaa ja liian syviä katseita... Oli selvää, että olimme tarkoitetut toisillemme. Näin vahvasti en ollut koskaan aikaisemmin tuntenut.
Pyysin ulos. Sain pakit.
Pyysin ulos. Sain pakit.
Pyysin ulos. Sain pakit.
Hän ei ollutkaan BI
Eihän se teidän välisiä kemioita poista vaikka hän ei olekaan bi....
Mitäs sitten kun rakkauden kohde on sellainen joka on aivan mahdoton? Joka tapauksessa joku loukkaantuu pahasti. Parempi antaa mennä vaan entisellään, ja riutua suhteessa jossa ei ole seksiä, eikä juuri mitään muutakkan! Aina välillä pääsee juttelemaan tämän mahdottoman rakkauden kanssa, mutta ei voi kertoa hänelle tunteistaan. Rakastan vaimoni siskoa!!
ihme keskustelu, kun kukaan ei vieläkään ole tullut selittämään raamatusta, jumalasta tai jessestä mitään ! onko niin, että hömppäsankarit on tullut järkiinsä? tuskin sentään
Rukouksiisi on vastattu! : ) Rakkaus ei ole vain tunne, tunteet menee tuulen lailla. Ihastuminen on sitä ihanaa huumaa mikä menee hyvin nopeasti ohi ja jos sen tunteen mukaan etsii elämänkumppania ja sen varaan rakentaa, ei silloin sitä oikeaa koskaan tule löytämään. Rakkaus on pesunkestävää se kestää ylä- ja alamäet tuntui miltä tuntui.
http://www.youtube.com/watch?v=61faJB_2QPg
Ja detta är ju Bibels svar på kärlek. Men när det handlar om heterosexuel kärlek så är det lite mer komplicerat tyvärr. Och dessutom ensidigt om bara ena känner men inte den andra. Det verkar vara så att det är lika ok att avsluta en vänskap via sms som att alldrig svara om man nät dejtar. Eller så är det vårt eget fel att vi har blandat in mobil telefoner & dator.
Miehet ei rakastu koskaan.
Tuon yhden tärkeän ulottuvuuden tähän. Aloituksesi nimittäin puhuu lähinnä tunnepuolesta. Rakkauden (pohjimmiltaan: rakastamisen) erottaa ihastumisesta ja myös rakastumisesta siinä, että se on selkärankaista, moraalista eikä lähde toteuttamaan tunteellisia haluja vaikka siihen olisi mahdollisuuskin. Rakastumisen huumassa voidaan nopeastikin hypätä sänkyyn, mutta rakkautta tavoitteleva ihminen ymmärtää että ensin on hyvä oppia tuntemaan toista, ennen kuin ottaa itselleen niin tärkeän, kiinteään parisuhteeseen kuuluvan kokemuksen, josta aina jää sisimpään jälki.
Tällainen pointti siis keskusteluun muuten kantaa ottamatta. Rakastuminen on tunnetta (kiihkeää halua olla toisen lähellä, intohimoa, ehkä omistushaluakin) ja rakastaminen tahtoa (moraalisia valintoja, rehellisyyttä, sitoutumista, suostumista myös luopumaan toisesta jos niin on parempi).
Sitä kautta se varmuuskin sitten löytyy. Syvempänä ja hedelmällisempänä kuin hetkelliset elämykset. :)
Ikävä kyllä tämä ei nykyaikana ole kovin suosittua puhetta ja seurauksetkin ovat nähtävillä. Minkä muun vuoksi maailmassa on niin paljon terroria, pahoinvointia, rikkinäisiä perheitä ja hylättyjä lapsia, ellei juuri rakkauden vuoksi? Kun se on jäänyt tunnekeskeisen rakastumisen tasolle ja egoistisesti toteutettavaksi.
Onkohan sitä ikuista rakkautta enää olemassakaan?enää en usko siihen.Onko enää ketään olemassakaan joka rakastaisi sinua kaikkineen,niin hyvine kuin huonoine päivineen ja kukaan meistä ei ole täydellinen!Ja katseitahan saa vaihtaa..
Minulla on edelleen tunne Rakkaus kokematta,vaikkakin olen ollut 16v.asti mieheni kanssa!
Lähdin Kainuusta ihan Uskontoa kotonani pakon,kun tilaisuus tuli,ja luulin löytäneeni onnen!
Haaveissani ja Toiveissani ajattelen Kaiholla miltä tuntuisi katsoa toista Syvälle Silmiin,Sieluun asti!
Miltä tuntuisi ,kun voisi puhua asiat ja suunnitelmat yhdessä eteenpäin ja miltä tuntuisi toisen Kunnioitus?
Olen niin "kiltti" luonne,että ,kun saan kotona kuitenkin olla hyvin paljon yksin,niin jollain tapaa olen jämähtänyt tähän tilanteeseen!
Tiedän,ettei toista voi muuttaa,mutta mikä kumma saa minut vain odottamaan?
Mieheni on ollut täysin Absolutisti viimeiset 10vuotta,jolloin myös koin raakaa väkivaltaa,ja aloin Itsekkin ottamaan sen "perjantaipullon" ihan sen vuoksi,etten pelkäisi toista niin paljon,vain silloin pelontunne lyömisestä oli jokusen tunnin pois! :(
Jo alku yhdessä olon jälkeen ensimmäisen 10vuoden aikana Hänen luonteensa paljastui Narsistiksi!
Monellakin on kuva,että olemme Onnellisesti Aviossasillä kodin ulkopuolella töissä käyden ja pyörittäen myös Hydrauliikka - alan Yritystä,niin siellä Hän on aivan erillainen Sosiaalinen ja ns."reilujätkä".
Miksikö minä kirjoitan juuri tälle sivulle,enkä osaa Sivutakkaan koko aihetta,muuta kuin tästä näkökulmasta:(
Mitä se Rakkaus oikein on???
Hän on alistanut minut kaikkien näiden vuosien aikana,haukkuen ,mollaten,ja vienyt koko Itsetuntoni!
Lisäksi Hän itse on erittäin Mustasukkainen!
Kerran tässä Keväällä Yhteinen tuttumme sanoi kaupassa,että kyllä tuo Sinun Vaimosi on,kuin "Taskukokoinen Venus" , ja tuo sana laukaisi viikkojen kyttäilyn jne!
Mietin päivittäin miten hypätä kelkasta pois!
Mutta arkuus minussa sanoo,et sinä tule toimeen Yksin ja kuinka vaikea sinun olisi tulla toimeen Rahallisesti!
Olen keski-ikäinen,omaan nuorehkon luonteen ja haluaisin olla oma Itseni,mutta ei,sanat juuttuu kurkkuun jne!
Olen Työkyvyttömyys eläkkeellä selkäni vuoksi,mutta Ammattini on Sairaanhoitaja! Joten tuo tuloni ei todellakaan päätä huimaile!
Jos teissä on saman kokeneita,tai vieläkin kokevat,niin miten Te parantaisitte Elämänne laatua?
Tai miltä tuntui Erohyppy Tuntemattomaan?
Haluaisin kokea sen Rakkauden ja Kunnioittamisen tunteen Elämässäni edes kerran,ja löytää toinen Ihminen Rinnalleni mahdollisesti!
Silti joku "pirulainen" saa nytkin ajattelemaan,ettei sinua kukaan huoli!
Nämä minun ajatukseni ovat enemmän je enemmän esillä päivien aikana ja mietin niitä,ja luulen,että olen alkanut jollain tapaa nousemaan tästä suosta ylös!
Toivon Sydämmestäni,että ken tätä lukekaan,niin olisi sen verta reilu ,ettei ainakaan mitään isoja haukkumavirsiä tulisi,koska niitähän saan muutenkin osakseni!
Kirjoitin kysyäkseni,että mitä te koette Rakkaudessa,ja mitä vaaditte siltä,ja mitä saatte siitä?
Tuntuu jotenkin niin hölmöltä katsoa kirjoitustani,että ilkeänkö edes lähettää,mutta laitan kuitenkin luottamuksella,jos oikeitakin neuvoja saisin!
Olisin Kiitollinen ;)
Tämäpä vaikea kysymys näin äkkiä? Mistä tunnistaa onko rakastunut vai ihastunut? Monet luulevat olevansa rakastuneita ja ryntäävät suin päin naimisiin kunnes huomaavat, että ei se ollutkaan rakkautta vaan ihastumista toiseen. En usko rakkauteen ensisilmäyksellä kyllä se on vain ihastumista toiseen. Itse olen tunnevammainen ihminen joka ei pysty tuntemaan empatiaa toista ihmistä kohtaan se johtuu lapsuuteni traumoista. Joten en voi sanoa tähän mitään tämän enempää.
Rakkaus on kohtaus, joka päättyy haukotukseen.
voip olla seksinpuutettakin...käyt kerran panemassa ja katot seuraavan aamuna että vieläkö kiinnostaa
Todellinen rakkaus on muutakin kuin vain seksiä. Tottakai se on sitäkin. Ilman henkistä ja hengellistä ulottuvuutta se ei ole todellista. Erotiikka sen pitää pystyssä ja yhteiset harrastukset, ajatukset ja toimet. Hyvää huumoria unohtamatta.
Moni hyväkin rakkaus suhde on väliin koetuksella.Myötä ja vastamäessä on luvattu rakastaa.Voi tulla vastaan,menemisiä ja ontuvia selityksiä niille,mutta tosirakkaat antaa anteeksi,ei lyö,vaan neuvottelee asiasta ja antaa anteeksi.Ero on joskus ihan ok.väkivaltaisen miehen/naisen kanssa elämä on se helvetti.Rakkautta on yhdessä harrastaminen ja toisen huomioon ottaminen.Tosirakastuminen on täysin eri tunne,kuin johonkin,kevytkenkäiseen,tahi vaan komeeseen ja varakkuuteen innostuminen.
Kun on rakastaunut sen tuntee ja kun ei ole sen huomaa.
totuus on tarua ihmeelisempää,,,,, ei miehet ole ainoita jotka hauaa vaihtaa kumpaneita,
se ero on naisessa ja miehessä,
nainen rakastaa rakastuu jokaiseen seksikumpaniinsa, palaa aina samojen kumpaneitten luo,
mies taas kyllästyy samoihin naisiin, heillä pitää olla aina vain se yksi kerta, he hakee uudelleen ja uuden uuden kumpanin, haluavat olla ikuisia valloittajia.
ihminen on kummallinen olento,
eteenki nainen,
nainen rakastuu aina vain uudelleen ja uudelleen, aina uuden seksikumppanin kohdadessaan,
heti seksin jälkeen sitä ei huomaa,
mutta kun menee muutama päivä sen huomaa erittäin hyvin, siis naisella voi olla monta rakkaussuhdetta yhtäaikaa eri miesten kanssa, varsinki jos pystyy ne suhteet salamaan sata prosentisesti, kaikki hyvät kivat ihanat seksi kumppanit ovat rakkaita,
siitä ei voi ikinä kertoa kenellekkään, koska nainen saa nuonon naisen leiman heti paljastuessaan useamman eri ihmisen seksikumpaniksi, joten naisen on aina ja ikuisesti salatava seksuaalisuutensa.
lukea. Aivan uskomatonta soopaa asiasta josta et tiedä yhtikäs mitään. Ei voi ees nauraa kun on niin säälittävää juttua. Sen voin kyllä sanoa että naisista et mitään tiedä, et yhtään mitään. Kannattaisi kiertää naiset kaukaa noilla ajatuksilla.
Tuollainen hullaantuminen on yleensä suhteiden taustalla, jotka roihahtavat liekkeihin. paloa kestää aikansa, mutta sitten kun huuma on ohi vierekkäin on kaksi toisilleen etäsitä hekilöä.
Mieluummin sitä pientä ihastusta, ystävyyttä ja aikuisen ihmisen vastuullisuutta ja yhteisen elämän molemminpuolista harkintaa.
Olen kokenut nuorena tällaisen: itse olin se hullu osapuoli. Toinen oli jotenkin mukana kunnes häippäsi omille teilleen ja tokaisi sitten jälkeenpäin, että ei ole kokenut rakkautta ollenkaan ja ei kokisi sitä kanssani ollenkaan.
Kyllä se silloin tuntui pahalta. Mutta rehellinen hän vain oli.
Naapuriltasi, tai työkavereiltasi....Tai jospa kerrankin päättäisit ihan itse, oletko rakastunut.
Naamastahan se näkee onko saanut, vai vieläkö varrotaan
Siitä huomaa, että vituttaa, masentaa ja toivoo pikaista poismenoa tälle rakkauden kohteelle ettei tarvitsisi riutua kärsimyksissään enempää.
Työkaveri sanoi tauolla, että "sinä olet rakastunut". Arvio tuli sen jälkeen, kun kerroin, että aamulla ensimmäiseksi poksahti jostan atmosfääristä vanha tango mieleen, sellainen, jota ei ole kuullut aikoihin eikä muistanut olemassa olevankaan. Olisipa se enne.
ensin rakastutaan ihastumiseen sitten ihastutaan rakastumiseen mutta itse rakastamiseen menee vuosi joita kannattaa odottaa... : )
vuosia
Mitähän tämäkin arvoitus mahtaa sisällään pitää? Ma olen jostakin antanut itseni ymmärtää, että ihmisen kannattaa opetella olemaan sellaisessa rakastumistilassa mielellään mahdollisimman usein eli melkein aina. Kannattaa siis opetella rakastamaan elämää ja maailmaa kaikkineen ja sitä, mitä on saanut, jos ei voi saada sitä, mitä rakastaa - tai luulee rakastavansa ...
Tässä ohjeita
teenadvice.about.com/od/loveanddating/a/isitlove1.htm
ei kannata kiinnittää huomiota siihen, että ne ovat neuvoja teineille, ne ovat hyviä kaikille
jos linkki ei toimi googlaa: how to know when i am really in love
" Meillä ei ole koskaan mitään ollut, muuta kuin ystävyyttä. Kuitenkin tuntuu, että enemmän on."
aika looginen lausepari.
"Mistä tietää milloin on rakastunut? "
heitin kolikolla, tuli kruuna.
pakkohan sen rakkautta on olla :-)
Ei sitä tiedäkään. Sen tuntee.
Rakastuminen on tunne. Rakastaminen tekoja.
Selviää!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11514930
Ei totuus selviä mistään s24keskustelupalstalta, jossa katkeroituneet ja elämäänsä pettyneet ja muita ihmisiä syyttelevät ihmiset tilittävät tuntojaan.
Niin kuin tässä on aiemmin todettu rakkauden tuntee jokainen omalla kohdallaan omalla tavalla. Se voi olla pientä tai suurta, millaista vain.
Vastauksia sinäkin luulet nettipalstoilta saavasi kun vaivaudut kirjoittamaan itsestäänselvyyksiä. Nettopalstojen kautta?
Uusavuttomien arkea. Rakkaustiedettä for dummies.
Mistä tietää milloin ei ole rakastunut?
No siinäpä seuraava keskustelun aihe.
Lokeroimista. Onko sillä väliä mihin lokeroon, ihastumiseen vai rakastumiseen, tunteesi menee. Se on silti, aito, kaunis, vahva ja kiihkeä. Ihastumisen ja rakasumisen raja on häilyvä, -eikä se edes kysy sitä miten hyvin tunnette, koska se on tunne. Eikä se kysy sitäkään oletteko samaa vai eri sukupuolta ;)
Rakkaus on ruma sana. Helpommalla pääsisi jos ei koskaan rakastuisi.
Mutta tarvitseeko sitä (vielä tässä vaiheessa) tietääkään, jos ette edes seurustele. Mutta varmuudella voi kuitenkin sanoa, että olet ihastunut. Ei epäilystäkään! ;) Jos tunteet ovat molemminpuolisia, niin alkakaa ensin tapailla ja katsokaa sitten miten suhde etenee.
Uskon, että sen tietää kyllä sitten kun oikeasti rakastaa. Eikä rakkautta, kuten ei ihastumistakaan, voi pakottaa, vaan sen pitää tulla luonnollisesti jotta se olisi aitoa. Eikä sekään, että tunne ei syvenekään koskaan rakkaudeksi ole maailmanloppu. Silloin teillä on tasan kaksi vaihtoehtoa, joko jatkaa silti yhdessäoloa jos kuitenkin tykkäätte toisistanne ja teillä on hyvä olla yhdessä, tai erota ja jatkaa ystävinä ja etsiä oikea rakkaudenkohde. Elämä on valintoja...
Onnea teille
Puhutaan mitä puhutaan rakkaudesta! Kyllähän ainoa oikea rehellinen rakkaus on itserakkaus!!!
Tiedän olevani rakastunut silloin, kun hänen läheisyytensä saa unohtamaan kaiken muun. Sitä on vain niin läsnä hetkessä ja keskittynyt häneen. Tuntee olevansa yhtä koko maailman kanssa...kaikkea hyvää sattuu: onnekkaita yhteensattumia, jotka saavat tuntemaan kuin koko maailmankaikkeus hymyilisi rakastuneelle. Oma energiaolemus tuntuu laajenevan, ihmiset tuntuvat katsovan hyväntahtoisesti hymyillen, olo vain on maailman onnellisin. Haluaa hyvää kaikille...
ÄLÄ MIETI! ANNA PALAA NIIN ETTÄ ROPINA KÄY!!! kERRAN TÄÄLLÄ ELETÄÄN!!!!
Niinpä! Keneen, ap, sitten luottaisit, jos et itseesi. Sinä se parhaiten tunteesi tiedät. Seuraavan läheisen kontaktin kohdalla ota kii ja pussaa
"Mistä tietää milloin on rakastunut?"
SIITÄ KUN ULOSTEINEN KYRPÄ KOHOAA KOHTI TAIVAITA :DDDDDDDDD JA EKA ANAALIRAISKAUS TAPAHTUUU :dddDDD
Ota muslimi, he tietää missä on naisen paikka ja miten tehdä naiset onnellisiksi.
oiehgnioia8ehg
Olet vain ihastunut. Mutta jos tuolaisella tahdilla tunteet mylläävät, niin rakastuminen on aika helppoa. Tee siirtosi ihastuneena. Jos tulee bumerangina takaisin, niin elä rakastu. Rakastamisesta on vaikea laittaa enään jarrua päälle. Mutta vaikuttaa aika otolliselta maaperältä. Me kunditkin ollaan joskus aika ujoja. Tarvitaan pieni töytäisy, että uskaltaa vastata tunteeseen....
tyttö..tai nainen katselee vain varpaitaan ja hymyilee itsekseen kun vain kuulee nimesi mainittavan..
Älä ole noin nolo hiirukainen..RAKKAUTTA TUO ON, USKO!!!!! HULLUKI SAA OLLA MUTTEI TYHMÄ...
Ihastumisen ja rakastumisen erottaa siitä että rakkauden pitää olla molemminpuolista. Ihastua voi yksipuolisestikin.
Leikkiminen toisen tunteilla onnistuu parhaiten,itserakkailta ja ei toisen tunteita huomioivalta henkilöltä.Valheet,salailu,rahallinen hyöty on varmaankin sitä oikeaa rakkautta,kun hassutettavia on vielä useita,varmaankin tuntee itsensä rakkaaksi ja rakkaus kestää niin kauan,kun varallisuutta on kynittåvänä.? Pitkospuiden päåssä odottaa oikea ystävä ja häntä tarvitaan vaan hädäntullen.
Silloon varmahan nainen on torel rakastunnu,jos ajattaa takaa miehii ja haaraperät on lämpööset ja kosteet.Kiimantunne soon sitä rakkautta ja köyhä saa olla rauhas ja runkuttaa.Miehil on vaan mullin tuntehet.
Kannattaa kuollettaa kaikki rakastumisen/ihastumisen tunteet, niin ei tarvi stressailla minkään suhteen.
Rakastumisessa rupeaa ajattelemaan 10 henkistä lapsi perhettä ja se ei edes tunnu vaikealta ajatukselta.
Hei. Etsin miestä, jonka tavata. On suositeltavaa kirjoittaa täällä https://docs.google.com/forms/u/1/d/e/1FAIpQLSelgXGwOqFCDocbPat04KKEm84N8T7oLJNEAdUI2KjXtN7_tA/viewform