Tässä on vähän faktaa diabeteksesta:
Diabetespotilaan korkea verensokeri voi olla henkeä uhkaava hätätilanne. Tämä on tärkeää tietoa jokaiselle, kenen lähipiirissä on diabetesta sairastava henkilö!
Lyhyesti:
... -Korkea verensokeri itesessään ei ole vielä vaarallista, haitallista kylläkin.
-Tilaan VOI liittyä ns. ketoasidoosi, happomyrkytys (vaarallista!)
-Hyperglykeminen (korkea verensokeri), yleistilaltaan heikko ja/tai oireinen diabeetikko herkästi sairaalaan arvioon (Tärkeintä ketoaineiden mittaus!)
HUOM! Ketoaineet mitattava kapillaariverestä - Virtsatesti mittaa asetoasetaattia(joskus vähän asetonia),ei OH-butyraattia, joka ketoaineiden pääkomponentti.
JOS TAJUNTA ON HEIKKO JA POTILAS HENGITTÄÄ NOPEASTI (hengitystaajuus koholla) = TILANNE VOI OLLA TODELLA VAKAVA! - Soita välittömästi ambulanssi.
--------------------------------------------------
Diabeetikon happomyrkytys on aina hengenvaarallinen hoidollinen hätätilanne. Siksi diabeetikko on aina mahdollisimman nopeasti toimitettava hoitoon lähimpään sairaalaan, mikäli hänen tajuttomuutensa syyksi epäillään happomyrkytystä. Vaikeassa happomyrkytyksessä tajuttomana olevan ihmisen elämän pelastaminen voi olla kiinni jopa vain alle puolesta tunnista.
Happomyrkytyksen syyt
Happomyrkytys aiheutuu insuliinin puutteesta ja samanaikaisesti lisääntyneestä insuliinin vastavaikuttajahormonien (glukagoni, kortisoli, adrenaliini ja noradrenaliini, kasvuhormoni) erityksestä sekä korkean verensokerin aiheuttamasta insuliinin tehottomuudesta.
Insuliinin puutteessa sokerin pääsy lihaksiin on estynyt, vaikka maksan tuottamaa sokeria on elimistössä runsaasti. Samalla rasvahappojen vapautuminen rasvakudoksesta on kiihtynyt, koska elimistö tuottaa rasvasta energiaa. Rasvahappojen palaminen tapahtuu epätäydellisesti insuliinin puutoksessa, ja maksa tuottaa happamia ketohappoja, asetonia, asetoasetaattia ja hydroksibutyraattia
Tavallisimmat happomyrkytyksen laukaisevat tekijät ovat liian pitkään toteamattomana jatkunut tuore diabetes, tulehdustaudin tai jonkin muun äkillisen sairauden aiheuttama insuliinitarpeen lisääntyminen sekä insuliinin pistämättä jättäminen. Näissä tilanteissa happomyrkytyksen kehittyminen vie yleensä 6–12 tuntia. Pumppuhoidossa puolestaan happomyrkytys voi kehittyä muutamissa tunneissa, jos insuliinin saanti keskeytyy katetrin irtoamisen, tukoksen tai vuodon vuoksi.
Happomyrkytyksen oireet ja toteaminen
Korkean verensokerin seurauksena virtsaneritys lisääntyy, suu kuivuu ja syntyy janontunne. Happomyrkytykseen liittyy usein pahoinvointia ja vatsakipuja, jolloin oireita voidaan erehtyä luulemaan vatsasairaudeksi. Jos happomyrkytyksen syynä on tulehdustauti, siihen voi liittyä paikallisoireita ja kuumeilua.
Happomyrkytyksen kehittyessä edelleen mukaan tulevat elimistön kuivuminen, verenpaineen lasku, sydämen lyönnin nopeutuminen ja syvä huokuva hengitys, joka tilan pahentuessa voi hävitä, sekä asetonin haju hengityksessä.
Verensokeri on yleensä yli 15 mmol/l, ja seerumissa (virtsassa) on runsaasti happoja, ketoaineita. Niiden seurauksena veren happo-emästasapaino on muuttunut lisääntyvästi happamaksi (asidoosi) ja veren pH laskee alle 7,35. Lisäksi usein todetaan veren suolapitoisuuksien (kalium, natrium) muutoksia ja elimistön kuivumiseen liittyviä löydöksiä.
Happomyrkytyksen ehkäisy
Happomyrkytyksen estämiseksi on tärkeintä tiedostaa sen vaara. Erityisesti tämä koskee nuoria diabeetikoita, jotka saattavat kapinoida diabetestaan vastaan jättämällä ottamatta insuliiniannoksiaan ymmärtämättä asian vaarallisuutta. Myös alkoholin ja päihteiden käyttö sekä masentuneisuus voivat johtaa tilanteeseen, jossa itsestä ja insuliinipistoksista huolehtiminen jää.
Jos insuliinipistokset laiminlyödään, happomyrkytys voi kehittyä jo puolessa vuorokaudessa (käytettyjen insuliinilaatujen ja niiden annostelutavan mukaan) ja johtaa 1–2 vuorokaudessa kuolemaan.
Verensokerin tihennetty seuranta ja veren (tai virtsan) ketoaineiden tutkiminen sairauspäivinä, jos verensokeri on yli 15 mmol/l (tai verensokeri yli 12 mmol/l ja yleistila on heikko) ja insuliinin lisäannostelu mittaustulosten mukaan kuuluvat diabeetikon omahoitotaitoihin. Jos verinäytteen ketoainepitoisuus (hydroksibutyraatti, OHBUT) on yli 3,0 mmol/l tai virtsan ketoaineet ovat , on viivytyksettä hakeuduttava ensiapuun. Sairaalahoitoon pitää hakeutua viivytyksettä matalammillakin ketoainearvoilla, jos insuliinin lisäämisestä huolimatta verensokeri tai ketoaineet eivät korjaannu tai diabeetikko on huonokuntoinen.Näytä lisää
Tämän lisäksi hoitamaton diabetes aiheuttaa mm. vaurioita silmiin, jopa sokeutumista, jalat saatetaan joutua amputoimaan ym. Itse en tunne yhtäkään diabetes-potilasta, joka on joutunut sairaalaan hoitoon diabeteksen vuoksi muulloin kuin silloin, kun sairaus on todettu. Juliaa viedään lanssilla vähän väliä. Montako kyytiä vielä ajelee?
Diabetespotilaan korkea verensokeri voi olla henkeä uhkaava hätätilanne. Tämä on tärkeää tietoa jokaiselle, kenen lähipiirissä on diabetesta sairastava henkilö!
Lyhyesti:
... -Korkea verensokeri itesessään ei ole vielä vaarallista, haitallista kylläkin.
-Tilaan VOI liittyä ns. ketoasidoosi, happomyrkytys (vaarallista!)
-Hyperglykeminen (korkea verensokeri), yleistilaltaan heikko ja/tai oireinen diabeetikko herkästi sairaalaan arvioon (Tärkeintä ketoaineiden mittaus!)
HUOM! Ketoaineet mitattava kapillaariverestä - Virtsatesti mittaa asetoasetaattia(joskus vähän asetonia),ei OH-butyraattia, joka ketoaineiden pääkomponentti.
JOS TAJUNTA ON HEIKKO JA POTILAS HENGITTÄÄ NOPEASTI (hengitystaajuus koholla) = TILANNE VOI OLLA TODELLA VAKAVA! - Soita välittömästi ambulanssi.
--------------------------------------------------
Diabeetikon happomyrkytys on aina hengenvaarallinen hoidollinen hätätilanne. Siksi diabeetikko on aina mahdollisimman nopeasti toimitettava hoitoon lähimpään sairaalaan, mikäli hänen tajuttomuutensa syyksi epäillään happomyrkytystä. Vaikeassa happomyrkytyksessä tajuttomana olevan ihmisen elämän pelastaminen voi olla kiinni jopa vain alle puolesta tunnista.
Happomyrkytyksen syyt
Happomyrkytys aiheutuu insuliinin puutteesta ja samanaikaisesti lisääntyneestä insuliinin vastavaikuttajahormonien (glukagoni, kortisoli, adrenaliini ja noradrenaliini, kasvuhormoni) erityksestä sekä korkean verensokerin aiheuttamasta insuliinin tehottomuudesta.
Insuliinin puutteessa sokerin pääsy lihaksiin on estynyt, vaikka maksan tuottamaa sokeria on elimistössä runsaasti. Samalla rasvahappojen vapautuminen rasvakudoksesta on kiihtynyt, koska elimistö tuottaa rasvasta energiaa. Rasvahappojen palaminen tapahtuu epätäydellisesti insuliinin puutoksessa, ja maksa tuottaa happamia ketohappoja, asetonia, asetoasetaattia ja hydroksibutyraattia
Tavallisimmat happomyrkytyksen laukaisevat tekijät ovat liian pitkään toteamattomana jatkunut tuore diabetes, tulehdustaudin tai jonkin muun äkillisen sairauden aiheuttama insuliinitarpeen lisääntyminen sekä insuliinin pistämättä jättäminen. Näissä tilanteissa happomyrkytyksen kehittyminen vie yleensä 6–12 tuntia. Pumppuhoidossa puolestaan happomyrkytys voi kehittyä muutamissa tunneissa, jos insuliinin saanti keskeytyy katetrin irtoamisen, tukoksen tai vuodon vuoksi.
Happomyrkytyksen oireet ja toteaminen
Korkean verensokerin seurauksena virtsaneritys lisääntyy, suu kuivuu ja syntyy janontunne. Happomyrkytykseen liittyy usein pahoinvointia ja vatsakipuja, jolloin oireita voidaan erehtyä luulemaan vatsasairaudeksi. Jos happomyrkytyksen syynä on tulehdustauti, siihen voi liittyä paikallisoireita ja kuumeilua.
Happomyrkytyksen kehittyessä edelleen mukaan tulevat elimistön kuivuminen, verenpaineen lasku, sydämen lyönnin nopeutuminen ja syvä huokuva hengitys, joka tilan pahentuessa voi hävitä, sekä asetonin haju hengityksessä.
Verensokeri on yleensä yli 15 mmol/l, ja seerumissa (virtsassa) on runsaasti happoja, ketoaineita. Niiden seurauksena veren happo-emästasapaino on muuttunut lisääntyvästi happamaksi (asidoosi) ja veren pH laskee alle 7,35. Lisäksi usein todetaan veren suolapitoisuuksien (kalium, natrium) muutoksia ja elimistön kuivumiseen liittyviä löydöksiä.
Happomyrkytyksen ehkäisy
Happomyrkytyksen estämiseksi on tärkeintä tiedostaa sen vaara. Erityisesti tämä koskee nuoria diabeetikoita, jotka saattavat kapinoida diabetestaan vastaan jättämällä ottamatta insuliiniannoksiaan ymmärtämättä asian vaarallisuutta. Myös alkoholin ja päihteiden käyttö sekä masentuneisuus voivat johtaa tilanteeseen, jossa itsestä ja insuliinipistoksista huolehtiminen jää.
Jos insuliinipistokset laiminlyödään, happomyrkytys voi kehittyä jo puolessa vuorokaudessa (käytettyjen insuliinilaatujen ja niiden annostelutavan mukaan) ja johtaa 1–2 vuorokaudessa kuolemaan.
Verensokerin tihennetty seuranta ja veren (tai virtsan) ketoaineiden tutkiminen sairauspäivinä, jos verensokeri on yli 15 mmol/l (tai verensokeri yli 12 mmol/l ja yleistila on heikko) ja insuliinin lisäannostelu mittaustulosten mukaan kuuluvat diabeetikon omahoitotaitoihin. Jos verinäytteen ketoainepitoisuus (hydroksibutyraatti, OHBUT) on yli 3,0 mmol/l tai virtsan ketoaineet ovat , on viivytyksettä hakeuduttava ensiapuun. Sairaalahoitoon pitää hakeutua viivytyksettä matalammillakin ketoainearvoilla, jos insuliinin lisäämisestä huolimatta verensokeri tai ketoaineet eivät korjaannu tai diabeetikko on huonokuntoinen.Näytä lisää
Tämän lisäksi hoitamaton diabetes aiheuttaa mm. vaurioita silmiin, jopa sokeutumista, jalat saatetaan joutua amputoimaan ym. Itse en tunne yhtäkään diabetes-potilasta, joka on joutunut sairaalaan hoitoon diabeteksen vuoksi muulloin kuin silloin, kun sairaus on todettu. Juliaa viedään lanssilla vähän väliä. Montako kyytiä vielä ajelee?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Se on kylläkin Frankenstein EIKÄ Frankestein. Tässä vähän tietoa Frankenstein:ista:
Frankenstein – uusi Prometheus (engl. Frankenstein; or, the Modern Prometheus) on Mary Shelleyn kirjoittama romaani, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Lontoossa vuonna 1818. Frankenstein on eräs merkittävimmistä koskaan kirjoitetuista kauhutarinoista ja se on vaikuttanut voimakkaasti useiden lajityyppien syntyyn. Romaanin on suomentanut Paavo Lehtonen ja se on ilmestynyt Gummeruksen Klassikko-sarjassa 1973.
"Frankensteiniksi" nimitetään usein virheellisesti romaanissa esiintyvää nimetöntä hirviötä, vaikka kirjan nimi viittaa hirviön luoneeseen Victor Frankensteiniin.[1]
Frankensteinista on tehty lukuisia elokuvasovituksia, joista kuuluisimmissa hirviötä esitti Boris Karloff. Tyypillisesti sovitukset eivät seuraa romaanin juonta kovinkaan tarkasti; esimerkiksi hirviö ei niissä useinkaan osaa puhua saati lukea.
Romaanille uskollisin elokuvaversio on Kenneth Branaghin vuonna 1994 ohjaama Mary Shelleyn Frankenstein, jossa hirviötä esittää Robert De Niro.
Romaanin syntytarina
Kylmänä kesänä 1816 (ilmasto oli maailmanlaajuisesti viileä Tambora-tulivuoren vuoden 1815 purkauksen vuoksi) 19-vuotias Mary Godwin ja hänen tuleva miehensä Percy Bysshe Shelley vierailivat lordi Byronin huvilassa Genevenjärvellä Sveitsissä. Sää oli liian kylmä suunnitelluille ulkoilma-aktiviteeteille. Luettuaan Fantasmagorianaa, saksalaisten kummitustarinoiden kokoelmaa, Byron keksi haastaa lääkärinsä John Polidorin ja Shelleyt kilpailuun siitä, kuka pystyisi kirjoittamaan pelottavimman kauhutarinan. Mary Shelley sai omalle tarinalleen Frankensteinille idean selkounesta tai painajaisesta.
Romaanissa geneveläinen Victor Frankenstein kokoaa tavallista ihmistä kookkaamman olennon ja herättää sen henkiin. Frankenstein yrittää luoda jotain uutta ja ihmeellistä ja nostaa tiedettä uudelle tasolle, mutta osaltaan hän on myös katkera äitinsä kuolemasta ja haluaa varmistaa, ettei hänen rakkailleen enää kävisi niin. Olento karkaa luojaltaan, mutta palaa myöhemmin, opittuaan muun muassa lukemaan ja puhumaan. Se vaatii Frankensteinia rakentamaan sille puolison sen yksinäisyyttä lieventämään. Frankenstein suostuu, mutta kesken työnsä tuhoaa puolivalmiin naishirviön omantunnontuskissaan. Alkuperäinen hirviö kostaa petoksen tappamalla Frankensteinin morsiamen, minkä jälkeen Frankenstein ajaa takaa luomustaan Pohjoiselle jäämerelle. Siellä Frankenstein kuolee takaa-ajon uuvuttamana hänet jäälautalta pelastaneessa laivassa. Myös hirviö saapuu laivaan ja löydettyään luojansa kuolleena se nähdään viimeksi ajelehtimassa jäälautalla kohtaloaan kohti.
Joo tuo historian henkilö on Frankenstein, mun nimimerkki täällä on Frankestein.
Tässä vähän tietoa nimimerkistä;
Nimimerkki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nimimerkki (lyhenne nimim.[1]) on oikean nimen asemasta käytetty tekijänimi.
Nimimerkkiä käytetään muun muassa lehtikirjoituksissa, kirjoissa, taideteoksissa tai kilpailutöissä, eli aina kun halutaan joko suojata omaa nimeä, tai ei haluta oman nimen vaikuttavan esimerkiksi kirja-arvosteluihin. Nimimerkkejä käytetään myös Internetissä esimerkiksi chateissa ja keskustelupalstoilla (englanniksi nickname, josta suomenkielinen väännös "nikki"). Nimimerkkiä voi käyttää myös esteettisyyden vuoksi.
Sisällysluettelo
[piilota] 1 Tunnettuja nimimerkkejä
2 Katso myös
3 Kirjallisuutta
4 Lähteet
Tunnettuja nimimerkkejä[muokkaa]
Olli, kirjailija Väinö Nuortevan pakinoitsijanimimerkki
Känä, presidentti Urho Kekkosen nimimerkki
Pekka Peitsi, presidentti Urho Kekkosen nimimerkki
Origo, Jouni Lompolon pakinoitsijanimimerkki
Bisquit, Seppo Ahdin pakinoitsijanimimerkki
Pii, Pirkko Kolben pakinoitsijanimimerkki
Nenä, Pentti Saarikosken nimimerkki
Katso myös[muokkaa]
Pakinoitsija
Salanimi
Anonyymi
Kirjallisuutta[muokkaa]
Ellilä, E. J.: Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä. 2., täydennetty painos. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1966.
Hirvonen, Maija: Salanimet ja nimimerkit. Helsinki: BTJ, 2000. ISBN 951-692-464-6.
Kallio, V. J.: Fennica-kirjallisuuden salanimiä ja nimimerkkejä vuoteen 1885. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1939.
Luettelo Suomen sanoma- ja aikakauslehdissä käytännössä olevista nimimerkeistä. Suomen sanomalehtimiesten liitto, 1944.
Lähteet[muokkaa]
1.↑ KOTUS: Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.6.2013.
Luokka: Salanimet
Naisen sukupuolielimellä on monta nimeä, sitä kuuluu kutsuttavan nimityksillä aina riemurasioista kirosanoihin. Jokainen voi käyttää nimityksenä sellaista, mikä kuulostaa itsestä parhaalta, kunhan nimitys ei ole loukkaava.
Naisen sukupuolielimet jaetaan ulkoisiin ja sisäisiin sukupuolielimiin. Ulkoisiin kuuluvat häpykukkula ja häpyhuulet sekä emättimen aukko, immenkalvo, virtsaputki ja klitoris. Nämä ovat silmällä nähtävissä, eivät lantion sisällä piilossa.
Sisäisiin sukupuolielimiin kuuluvat emätin, kohtu, munanjohtimet sekä munasarjat.
Emätin (lat. vagina) on naaraspuolisen nisäkkään ulkoisia sukupuolielimiä ja kohtua yhdistävä putkimainen elin.Emättimellä on keskeinen rooli lisääntymisessä ja seksuaalisuudessa. Se toimii naaraan yhdyntäelimenä ja synnytyskanavan osana. Naisen sukupuolielimiin kuuluvat emättimen lisäksi muun muassa munasarjat eli munarauhaset, munanjohtimet, kohtu sekä ulkoiset sukupuolielimet.
Emätin on putkimainen ja lihaksikas elin, joka ulottuu kohdun suulta sukupuoliaukkoon. Se on joustava, joten se venyy esimerkiksi yhdynnässä ja synnytyksessä.[2] Synnytyksen jälkeen emätin palautuu normaaliin kokoonsa. Emättimen herkin alue on ulkosuun seutu ja emättimen etuseinämässä aivan emättimen aukon lähellä sijaitseva G-piste. Suurin osa emättimestä on melko tunnotonta.
Emätin on itsepuhdistuva elin ja se erittää puhdistuakseen valkovuodoksi kutsuttua nestettä. Valkovuotoa alkaa erittyä usein jo runsas vuosi ennen kuukautisten alkamista.
Emätin on noin 8-10 cm pitkä normaalitilassa, mutta joustaa huomattavasti yhdynnän ja synnytyksen yhteydessä.
Emättimeen liittyy voimakkaita seksuaalisia mielleyhtymiä ja sillä on tärkeä rooli yhdynnässä, synnytystiehyenä sekä kuukautisveren poistokanavana. Seksuaalisen kiihottumisen myötä emättimen limakalvot kostuvat yhdynnän helpottamiseksi.
Mitäs faktaa löytyy miesten vehkeistä? Siis muuta kun mitä muijat kirjottaa ja puhuu Lotharista... Et omistaa suomen suurimman kalun ym..
Mene tekemään selvityksi's Jullen perseeseen!
Vittuako se sulle kuuluu jos se tappaa ittsensä huumeisiin ja diabeteksen.
Jos oot kateellinen se lanssikyydeistä niin hommaa ittes kipeeks niin pääset ittekkin piipaa kyytiin.
piipaa piipaa............. Kooma heittää lusikat tänä vuonna..... talvella luulin että juhannukseksi muttei taida ehtiä. Ja olkalaukku morsion ja Paksun upeat juhannushäät piti olla, mutta mikään ei glamourissa enää toteudu. Olen pettynyt. Mutta nyt tarkkana, elämme ratkaisevia aikoja Jollashovin tapahtumissa.
Eläkä kehttoo valehella kuule!
Siun lusikat ne on kaikki missä sattuu, elä toisten kopuskoista huoli.
Kohan ihellläs henki pihissöö vaekka ei tuota tolukunpuolta tunnu pollasta ennee löötyvänkkää.
Vua elä sie välitä. Luulotele sie vua, ka ko luulo ei ou tiijon viärti.
Elä katteutteen tukehu, tulloo ruma ruumis.
Kyllä siehiin kerkeet kupsahttoo koha aikas tulloo.