En oikein tiedä edes mistä aloittaisin kertomaan asiaani. Olen reilu parikymppinen nuori nainen, jonka vanhemmat ovat eronneet noin 10 vuotta sitten traagisesti. Isälläni oli useamman vuoden toinen nainen samanaikaisesti äitini kanssa. Ero tuli ja päädyimme sisarusteni kanssa eroperheen lapsiksi. Avioerot eivät olleet silloin yleisiä tuttavapiireissämme ja jouduimme monesti selittämään tilannettamme, vaikka emme sitä itsekään kunnolla ymmärtäneet. Isäni on ollut aina hyvin itsekäs mies: hänen oma tyytyväisyytensä on ollut tärkeämpää kuin läheisten.Omille harrastuksille on ollut aikaa ja rahaa, mutta lastensa aktiviteetteihin on suhtauduttu nihkeästi.
Kesällä 2011 isäni jätti entisen heilansa, jonka kanssa rikkoi perheemme. Saman vuoden syksyllä tutustuin isäni uuteen naiseen. Luulin ensi, että "tämä nyt on joku tämmönen". Olin väärässä. Nainen oli tullut jäädäkseen. Seuraavan vuoden alussa nainen muutti isäni taloon. Tehtiin tuhansien eurojen remontit, uudet huonekalut yms. Vanha raivattiin pois alta. Nainen aiheutti välirikon isäni ja veljeni välille puuttumalla asiaan, joka hänelle ei olisi kuulunut. Nainen puhuu jatkuvasti me-muodossa ja kuvittelee omistavansa kaiken minkä isänikin. Kesällä 2012 mietin, että jos he menevät naisimiin tilanne kärjistyy entisestään. Nainen määräilee isääni, manipuloi ja uhkailee lähtemällä, jos jonkin epämiellyttävä asia tulee kohdalle.
2012 vuoden lopussa he päättivät ilmoittaa täysin yllättäen menevänsä naimisiin. Olin järkyttynyt. Pahin painajaiseni oli käymässä toteen.
Uuden naisen myötä "vanhoihin tottuihin käytäntöihin" on tullut muutoksia.
Häihin on vielä aikaa, mutta olen todella menettämässä toivoni siitä, että tämä kääntyisi vielä hyväksi... Koko kuviossa on kyse tästä: naisella ei itsellään ole minkäänlaista varallisuutta. Hän saa avioliiton astuessa voimaan puolet kaikesta isäni omaisuudesta. Rakkaudesta tätä avioliittoa ei ole rakennettu. Nainen rikkoo välini vielä isäänikin, jos isäni ei ymmärrä tilanteen vakavuutta. Häihin on jo laitettu paljon rahaa ja vieraita on tulossa yli sata, vaikka liitto on molemmille toinen. Eikä nainen osallistu mitenkää häiden kustannuksiin. Sormuskin on ostettuna ennen kuin kutsut ovat edes lähteneet...
En voi vaikuttaa vanhempieni rakkauselämään, mutta en voi katsoa sivusta tällaista vääryyttä, joka heijastuu myös minuun.
Pyydän apuanne: mitä teen?
Kesällä 2011 isäni jätti entisen heilansa, jonka kanssa rikkoi perheemme. Saman vuoden syksyllä tutustuin isäni uuteen naiseen. Luulin ensi, että "tämä nyt on joku tämmönen". Olin väärässä. Nainen oli tullut jäädäkseen. Seuraavan vuoden alussa nainen muutti isäni taloon. Tehtiin tuhansien eurojen remontit, uudet huonekalut yms. Vanha raivattiin pois alta. Nainen aiheutti välirikon isäni ja veljeni välille puuttumalla asiaan, joka hänelle ei olisi kuulunut. Nainen puhuu jatkuvasti me-muodossa ja kuvittelee omistavansa kaiken minkä isänikin. Kesällä 2012 mietin, että jos he menevät naisimiin tilanne kärjistyy entisestään. Nainen määräilee isääni, manipuloi ja uhkailee lähtemällä, jos jonkin epämiellyttävä asia tulee kohdalle.
2012 vuoden lopussa he päättivät ilmoittaa täysin yllättäen menevänsä naimisiin. Olin järkyttynyt. Pahin painajaiseni oli käymässä toteen.
Uuden naisen myötä "vanhoihin tottuihin käytäntöihin" on tullut muutoksia.
Häihin on vielä aikaa, mutta olen todella menettämässä toivoni siitä, että tämä kääntyisi vielä hyväksi... Koko kuviossa on kyse tästä: naisella ei itsellään ole minkäänlaista varallisuutta. Hän saa avioliiton astuessa voimaan puolet kaikesta isäni omaisuudesta. Rakkaudesta tätä avioliittoa ei ole rakennettu. Nainen rikkoo välini vielä isäänikin, jos isäni ei ymmärrä tilanteen vakavuutta. Häihin on jo laitettu paljon rahaa ja vieraita on tulossa yli sata, vaikka liitto on molemmille toinen. Eikä nainen osallistu mitenkää häiden kustannuksiin. Sormuskin on ostettuna ennen kuin kutsut ovat edes lähteneet...
En voi vaikuttaa vanhempieni rakkauselämään, mutta en voi katsoa sivusta tällaista vääryyttä, joka heijastuu myös minuun.
Pyydän apuanne: mitä teen?
Vastaukset 21
Vanhimmat
,,,,,sulla vaikea pulma mietittävänä ja oot vielä kokematon tossa iässä,,,,toki
ajattelet tosi järkevästi isäsi tilaa yleisesti.
Ehkä voisit puhua miten siinä voi käydä vihkimisen jälkeen,,,,,,ja monella on
käynyt,,,,että kumppani lähtee käveleen,,,,,ja puolet on hänen,
Avioehto paperi on isäs paras puollustus,,,,,
ETKÖ tunne ketään isäs hyvää kaveria joka vois jeesata tässä asiassa.
Toivon että kaikki järjestyy,,,,,älä liikaa rasita itseäsi koska sulla on oma elämä
edessäsi.
vointeja sulle
Samaa mieltä tämän jacciboy 1 kanssa ... yritä ap saada isäsi tekemään avioehto jolla turvaa oman omaisuutensa.
Et voi tehdä yhtään mitään asialle. Maassamme uusparien suhteet ovat pyhässä asemassa ja saat vain itse ikävyyksiä ja mitä kummallisempia epäluuloja ja tulkintoja käytöksestäsi, jos lähdet taisteluasenteella. Isäsi on menetetty... Rakenna omaa elämääsi, niin ei tarvitse sinun olla isäsi uuden eukon kaltaisessa asemassa jonkun toisen lasten tulevaisuutta ryöstämässä sitten aikanaan.
Yritä puhua isällesi, ennemmin hän lastaan kuuntelee kuin valhetelevaa ja perheenrikkojanaisia. Luuletko että nainen on uhkailut taikirsitänyt isääsi? Ota selvää ennekuin on myöhäistä. Ei kannata uskoa kaikkea mitä ne vieraaat naiset kertoo aj sanoo, he haluavat vaan usein sen miehen omaisuuden ja hallita koko miestä ja tämän sukua ja omaisuutta.
Aina voi tehdä jotain eikä vain katsella kun isää käytetään hyväksi, hyvänen aika. Kyllä voi tehdä ja paljon.
Lissu sinä oletkin pystynyt tekemään paljon pahaa haukkumalla lapsillesi heidän isäänsä. Näillä palstoillakin puhut hänestä exisänä!!!
Vaikka hän on vain exmiehesi.
Haukkuminen ja haukkuminen,... joo kyllä meitä risoo että joku katsoo oikeudeksi rikkoa perheen!! Kiittääkkö sitä sutturaa pitäisi, että lapset jäi ilman isää?? Ei minun mielestä.
Oli se aikuinn tai lapsi joka hylätään, sen tähden että joku rikkoo perheen on aian surullista. Ja anteeksi antamatonta. Minä katsoin oiekudeksi pitää lapseni erossa ex miehen sutturoista, niitä emme omaan perheeseen kaivanneet ikinä emmekä tule kaipaamaan. Jotain rajaa.
On surullista, kun perheenrikkojat katsovat oikeudeski ensin rikkoa ja sitten haukkua ja sitten alkaa elämään miehen siivellä ja kuvitella omistavansa koko dynastian.
Ei se ole mikään perheenrikkoja, se oli se edellinen nainen, joka miehellä oli ennen tätä ,lue niin ymmärrät se pariskunta rikkoi, jos nyt tätä termiä voi käyttää.
Minä suhtaudun tähän aloitukseen hieman varauksellisesti, koska tässähän kuullaan vain yhden osapuolen ääni. Minua kiinnostaisi kovasti kuulla myös aloittajan isän ja tämän uuden puolison näkemyksiä asiasta... Onhan aina mahdollista, että iskän parikymppinen tytär saattaisi vetää myös niitä omia johtopäätöksiä ja olettaa asioita, joista ei välttämättä aivan täysin voi olla perillä.
"Nainen puhuu jatkuvasti me-muodossa ja kuvittelee omistavansa kaiken minkä isänikin. "
Käsittääkseni lähes jokainen pariskunta puhuu itsestään ja puolisostaan me-muodossa, se on ihan luonnollista. Minäkin puhun miehestäni ja itsestäni me-muodossa.En tiedä onko itselläsi ollut vielä vakituista parisuhdetta, jos et kerran tätä tiennyt...
Ja fakta on se, että aikuisten avioliitossa olevien ihmisten omaisuus yleensä on yhteistä. Harva erittelee remontoidessa ja kalusteita hankittaessa, että mikä on kenenkin omaisuutta. Minä esimerkiksi olen saattanut laittaa kotimme sisustukseen enemmän rahaa kuin mieheni, mutta en silti jaottele, että tämä sohvakalusto ja nämä tapetit ovat minun. Kaikki on yhteistä, koska kyseessä on yhteinen kotimme, yhteinen elämämme.
"2012 vuoden lopussa he päättivät ilmoittaa täysin yllättäen menevänsä naimisiin. Olin järkyttynyt. Pahin painajaiseni oli käymässä toteen. "
Sinun isäsi löytää uuden, päättää mennä hänen kanssaan avioon ja se on sinun pahin painajaisesi? Sekö, että isäsi rakastaakin jotain toistakin naista sinun lisäksesi? Vai se, että sinun perintösi tulee pienenemään tämän avioliiton myötä?
"Koko kuviossa on kyse tästä: naisella ei itsellään ole minkäänlaista varallisuutta. Hän saa avioliiton astuessa voimaan puolet kaikesta isäni omaisuudesta. Rakkaudesta tätä avioliittoa ei ole rakennettu."
Mistä sinä tiedät, mistä koko kuviossa on kyse? Mistä sinä tiedät, etteivät isäsi ja hänen tuleva puolisonsa rakasta toisiaan? Päättelitkö tämän kaiken sen perusteella, että nainen ei ole rikas? Pitääkö olla rahaa ja varallisuutta, jotta voi rakastua? Jos isäsi on halukas omaisuutensa ja elämänsä tämän naisen kanssa jakamaan, miksi se sinua niin kovasti kismittää?
Kaikissa avioeroissa omaisuus jaetaan puoliksi, jos ei ole avioehtoa. Ei tämä ole mitenkään tavatonta ja uutta. Eiköhän isäsi aikuisena miehenä ymmärrä tämänkin asian. Hän on valmis jakamaan omaisuutensa eron tullessa, jos he eivät avioehtoa tee, se on hänen päätöksensä. Miksi sinun sormesi niin kovasti syyhyävät kun on kyse isän omaisuudesta?
"Häihin on jo laitettu paljon rahaa ja vieraita on tulossa yli sata, vaikka liitto on molemmille toinen. "
Ahaa...Eli jos menee toista kertaa naimisiin, se pitäisi tehdä mahdollisimman huomaamattomasti ja vaatimattomasti. Miksi? Miksei häihin saisi panostaa, vaikka menisikin toisen kerran naimisiin?
"Sormuskin on ostettuna ennen kuin kutsut ovat edes lähteneet..."
Ei tämäkään ole mitenkään tavatonta. Mekin ostimme sormukset ennen kutsujen lähettämistä, koska satuimme löytämään mieluisat hyvään hintaan. Jos häät ovat tiedossa, niin mitä sillä on väliä, lähettääkö kutsut ennen vai jälkeen sormuksen oston...?
Minä vastaan sinulle, että älä tee mitään. Sinun isälläsi on täysi oikeus olla haluamansa ihmisen kanssa, etkä sinä voi sille mitään. Ja lakkaa vetämästä johtopäätöksiä tuollaisista asioista, ja katso peiliin sinäkin.
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ! Toki jos tytärtä syystä tai toisesta nämä tavallistakin tavallisemmat asiat vaivaa, niin toki isänsä kanssa voi jutella. Syytellä ei kannata. Itse ainakin suuttuisin, jos joku heti olisi rakastamaani puolisoa syyttelemässä tms. Mutta kannattaisiko isältä kysyä, onko hän onnellinen?:)
Tätä juuri tarkoitin... (haiskahtaa...) Että luovu suosiolla ja anna isäukkos tippua ihan rauhassa kaivoon omaisuuksineen, vaimoineen ja päivineen ;)
perintösi, tai puolet siitä menee ihan toisille ihmisille ja, jos sillä naisella on vielä lapsiakin niin sitte joskus voit tapella omaisuudesta niitten kanssa, hupaisaa, mutta näin se menee jollei isäsi ymmärrä tehdä avioehtoa.
Siis ymmärsinlö oikein että tämä uusi isäsi vaimo vie sinulta kaiken? Ensin isän, ja sitten isän omiasuuden joka kuuluisi sinulle! Nyt laitat kuule asiat järjestykseen, ja akka pihalle.
Hah hah! Niin että aikuinen mies tapaa naisen, rakastuu ja menee naimisiin, ja tällä tavoin tämä nainen vie miehen aikuiselta, parikymppiseltä tyttäreltä "isän ja isän omaisuuden, joka kuuluisi tytölle"?? Siis haloo, kyseessä on aikuinen tytär, ei häneltä kukaan ole isää viemässä. Kyllä isä voi olla parisuhteessa naisen kanssa, ei se tarkoita sitä että tyttärellä ei olisi silloin enää isää.
Ja miten niin se omaisuus kuuluu tytölle?? Onko näin, että sitä tässä todellakin siis havitellaan? Isänkö pitäisi siis laittaa tämä "akka pihalle", ettei isin pikkutyttö (huom! aikuinen 20 vuotias!) vaan suutu, ja ettei kukaan vie isin pikkutytön rahoja?? Hah hah, sallikaa mun nauraa :D :D
Keskuteleppa isäsi kanssa ihnan kahdestaa ja sanoppa hänelle että kannattaisi tehdä avioeht oomaisuudesta ette itämä uusi nainen pääse rahastamaan isääsi erossa jo sellainen voi joskus tulla ja isäsi kannattaa varautua tähän. Jos nainen ei suostu avioehtoon niin silloin on vain rahan pesässä.
No sun isäsi on aikuinen ihminen, ja vaikka se on todella valitettavaa, niin hänen päätöksensä ei kuulu sulle. Uskon että hän jossain alitajunnan tasolla tiedostaa että nainen voi olla "onnenonkija", mutta joko ummistaa silmät ajatukselta tai ei välitä.
Minun mielestä sinun kannattaisi ottaa sellainen asenne koko touhuun että vakka on kantensa valinnu, ei ole sinun ongelma. Ja sanon tämän siis hyvällä: isäsi onni tai epäonni ei ole sinusta kiinni. Se ei ole millään tavalla sinun vastuulla. Hän itse luo elämänsä onnen. Elä sinä omaa elämää ja yritä olla välittämättä koko hommasta. Vaikka hän on sinun isä ja sinulle rakas, niin sinun ei tarvitse kantaa hänestä kiviriippaa mukanasi koko elämäsi ajan. Sanon tämän koska kertomasi mukaan, voisin kuvitella että olet kärsinyt monista isäsi valinnoista ja toimista, ja ymmärrettävästi et osaa päästää irti. Mutta nyt on aika päästää irti, ja ottaa vastuu vain ja ainoastaan omasta elämästä. Kaikkea hyvää sinulle!
Minäkin ihmettelen, onko aloittajan isä niin vastemielinen, ettei tämä uusi nainen todellakaan voi ottaa häntä rakkaudesta. Toinen erikoinen piirre on, että aloittaja on piireistä, joissa vuonna 2003 avioero oli harvinaisuus. Missä näin on?
Oikeasti olet aikuinen nainen, huolehdi omista asioistasi! Rahasi saat varmasti lakiosana perinnössä, isäsi avioliitosta huolimatta. Älä siis huoli.
Tuota, jospaantaisit isäsi olla onnellinen? Elä omaa elämääsi.
Suomenkielesi on sen verran hyvää, ettet voi olla lissu. Provoiletko kuitenkin? Vai oletko todella noin röyhkeä?
Mikäli viestisi on totta, niin säälin isääsi ja hänen morsiantaan. Oletkohan äidiltäsi oppinut suhtautumistapasi, siksi ehkä isäsi lähti aikoinaan etsimään uutta onnea. Yritä pitää ahneutesi aisoissa, perintö kuuluu sinulle vasta kun isästäsi aika jättää. Mikäli isäsi tietäisi röyhkeytesi määrän, hän tekisi osuutesi testamentein ja muiden erilaisten järjestelyjen avulla niin pieneksi kuin mahdollista.
Toivotan onnea isällesi, ja hänen morsiamelleen Buddhan kärsivällisyyttä, sitä hän tulee tarvitsemaan mikäli aiot osoittaa mieltäsi myös IRL.
Puhu isällesi asiasta ja ehdota avioehdon tekemistä. Jos kyse on todellisesta rakkaudesta, isäsi uusi nainen suostuu mielellään avioehtoon. Jos taas ei, asia on aika selvä.
Ap, olet syystäkin huolissasi. Älä kiinnitä mitään huomiota niihin viesteihin, joissa moititaan sinua. Jos aikuisella ihmisellä ei ole lainkaan varallisuutta, jokin on vialla. Normaalia työssäkäyvä aikuinen osaa pitää huolta myös taloudestaan. Varaton ei ole todellakaan hyvä kumppani.
Juttele kauniisti isällesi ja ota mukaan joku isäsi ystävä. Avioehto on kuvaamassasi tilanteessa ehdottoman tärkeä. Avioehto on todellisen rakkauden merkki: jos se tehdään, raha-asioilla ei ole merkitystä ja rakkaus on siis todellista. Tässä ketjussa on varmaankin aika monta varatonta onnenonkijaa viestien sisällöstä päätellen. Opetelkaa kantamaan aikuisen vastuu omasta elämästänne ja myös taloudestanne.
Kiitos kaikille vastauksista. Tämä asia ei yhdeltä istumalta tule selviämään, mutta aion keskustella isäni kanssa avioehdosta. Se tulee olemaan hankala keskustelu, vaikka olenkin läheinen isäni kanssa.
Osa vastaajista on tulkinnut tekstini väärin, ja saanut kuvan lapsellisesta tyttärestä, joka haluaa ainoastaan perinnön. Koen, että minulla on oikeus vaikuttaa siihen, kenen kanssa tulen tulevaisuudessa riitelemään nimenomaan kaikessa kokonaisuudessaan isäni omaisuudesta. Ajattelen paljon kauemmas asioita kuin aikuinen isäni. Tällä kyseisellä naisella on kaksi aikuista lasta. Nämä henkilöt ovat minua 10 vuotta vanhempia, ja heidän reaktionsa naimisiin menosta oli "hienoa saan siskopuolen!".
Totuus on se, että jokaisella on vain yksi isä. En halua menettää veljeni tavoin välejä isäämme typerän naisen takia. Se ei vain ole sen arvoista.