viljan hinnat nousussa

aikaa ja vaivaa aloituksessa, mutta oliko tuossa Euroopasta mitään, siellähän on kovat sateet !

SovEconin Andrei Sizov varoittaa että Venäjän valtiovalta aloittanee
Viljojen ostot hetimiten ja asettaa sanansa niin että tämä rajoittaa
Vientimääriä.
Tästä sitten veti herneen nenäänsä US Wheat Associates ompeluseuran
pääpatu nimeltä Alan Tercy, ja rupesi rähisemään että tällainen viennin
rajoittaminen on huonosti harkittu, ja että venäläiset eivät ymmärrä
miten markkinat toimivat.

Nytpä kyllä sattuu olemaan niin että viime vuosien Siperia on
opettanut venäläisille kovakätisesti miten markkinat toimivat.
Eli jos omia eväitä ei puolusta ajoissa, niin nehän viedään käsistä.

Esimerkiksi viime kaudella huonosta sadosta huolimatta hallinto
teki juuri niin kuin nyt amerikoista neuvotaan, ja jopa moneen
otteeseen ja kovalla äänellä vakuutti että vientirajoituksia
ei ole tulossa.

No mitenkäs kävi?
Venäjällä häärivät länsimaiset viljajätit ostivat kaiken irtonaisen
vehnän, ja koska Venäjän myllyiltä tai muilta käyttäjiltä ei löytynyt
rahoitusta ostaa omaa tarvetta vastaavasti ja etuajassa, niin
tämän kilpailun puuttuessa hinnat eivät vastanneet lähellekkään
tilannetta.

Nousivathan Venäjän sisäiset hinnat lopulta, mutta tuolloin oli
jo kyse selvästä pulasta, eikä tuottajilla enää ollut mitä myydä.
Venäjällä siis puuttui toimivan markkinatalouden lohko, eli eteensä
katsova ja markkinatilanteeseen tarvittaessa rahalla vastaava taho,
- joka siis nimenomaan palvelee Venäjän omaa kulutusta.

Viime kesänä viisastelin että Venäjän hallinnon toiminta vastaa
raamatunpaikkaa: "olenko minä veljeni vartija? , katsokoon kukin
itse eteensä".
Tämähän toimi yhtä huonosti kuin eräskin venäläinen päristin, eli
halvalla viljajäteille myytyä vehnää jouduttiin ostamaan kalliilla
takaisin.
Nyt sitten amerikoissa pidetään pahana että toimitaan ihan markkinatalouden
pyhimmän periaatteen mukaan , eli osta silloin kun vilja on halpaa,
ja myy sitten kun se on kallista.

Wheat associatesin patu rähisee lisäksi oikein kupla otsassa:
"Time for Russia to be responsible", eli että Venäjän on aika oppia
vastuulliseksi.
Mitähän vastuullisuutta jehu tarkoittaa? - kyllä hallinnon vastuu
on ensisijassa oman kansan ruokahuollon turvaaminen, ja yksi tähän
tähtäävistä tavoista on tulla ostajana markkinoille silloin kun
tilanne sitä vaatii.

Tracy selittää vastuuttomuutta aiempien vuosien tapahtumilla, ja
selittää että vietirajoitusten uhka on aiheuttanut sen että viljaa
on kiirellä myyty ulos, mikä on alentanut planeetan viljakaupassa
hintoja, ja alentanut tuottajahintoja maailmalla ja Venäjällä.
Tässä taas paistaa se että ymmärrys ei vaan riitä,

Ensin pitää kysyä että mistähän mahtaa johtua että vientirajoituksen
uhka on ilmassa?
Kyllä kyse on aina uhkaavasta viljapulasta, eikä sitä hallinto ilkeyttään
sanele.
Sitten amerikoissa ei ymmärretä hintojen muodostumista Venäjällä.
Eihän kova kiire ja rynnistys vientiin laske Venäjän tuottajahintoja,
vaan se niitä nostaa, - vaikkakin yksituumaiset viljajätit pystyvätkin
Venäjän oloissa paljolti sanelemaan mitä maksetaan.
Ainoa mikä tuossa Venäjän tuottajahintoja painaa on tuottajien väärä
luulo siitä että jos vientirajoitus tulee, niin kotimaan nilkit eivät
maksa sitten juuri mitään, - viljapulan oloissa ei käy näin.
Venäjän alennusmyynti on kylläkin laskenut tuottajahintoja muualla,
mutta syypäitä ovat viljajätit ja pellekoulujen humppaorkesterit.

Tracy saneelee lisäksi hurskaasti että:
"On aika Venäjän alkaa vastuulliseksi muiden markkinatoimijoiden ja
Venäjän omien tuottajien suuntaan.
Toivomme venäjän oppivan antamaan markkinoiden päättää hinnat ja
antaa viljan siirtyä sinne missä sitä tarvitaan".

Venäjällä on jo kokeiltu Usan taivaanpankolta sädehtivää viisautta,
ja eipä ole toiminut,
Jos nyt tekevät niinkuin näyttää käyvän, niin sehän toimii kuin
junan vessa.
Sadonkorjuun aikaan löytyy kaksi suurta kilpailevaa tahoa, eli valtion
ostot ja vientipuljut.
Jos Venäjän hallinto ei saa markkinoilta noin 5 milj. tonnia vehnää,
niin markkinatalouden periaatteen mukaan pitää nostaa hintaa.
viljajätit eivät pääse takavuosien tapaan ryöväämään venäjänjusseja,
ja kuluttajat saavat syödäkseen.
Viljajättien mahtivoitot jäävät saamatta.

Viimeisin MARS bulletin, eli EU:n satokatsaus näkee hieman miinusta
tulevaan vehnäsatoon, eli tulvien aiheuttamat tuhot Saksassa,Slovakiassa
ja Czekissä, kompensoituvat Unkarin Romanian ja Espanjan parantuneilla
näkymillä.
Tavallisen vehnän satotason nähdään nousevan viime kaudesta 2,3 % mutta
jäävän 1,5 % miinukselle 5 vuoden keskiarvosta.

Bulletin riitelee Espanjan tuottajilta tulleen viestin kanssa, jotka
kertoivat huonoista korjuutuloksista.
Nämä Bulletinit tehdään sateisuuden lämpötilojen ym perusteella, ja
mitään kenttäkäyntejä ei suoriteta.
Ainoa tieto tulee satelliittien perusteella jotka näkevät kyllä
kasvuston yleisen rehevyyden mutta eivät näe tähkän sisän, - näiollen
jätän Espanjan vielä seurantaan.
Englannin jatkuvasti huononevia satonäkymiä ei kommentoitu.

EU:n rypsisato nähdään nyt viime vuotta hieman huonommaksi, mikä menee
yksiin äskeisen USDA:n raportin ja Oil World ennustepuljun kanssa.
Satotaso putoaisi viime vuodesta 2,8 % ja viiden vuoden keskiarvosta 0,8 %.

Ohran satotasoon nähdään 6,9 % parannus.

Nämä prosenttiluvut eivät kerro tulevan sadon kokonaismäärän vaihtelua,
koska viljelyalat ovat muuttuneet.
Kuitenkin esimerkiksi Rypsin sato putoaa viime kaudesta tonneissakin.

Bulletin analysoi kevään säitä maalis- huhti- ja toukokuun ajalta, ja
kirjaa lukuisati poikkeuksellisia säitä.
Sateisuus oli suurin tilastoiduista pohjois Italiassa, etelä Ranskassa
ja Espanjassa.
Pohjois Ranska taas oli hieman normaalia kuivempi ja samaa löytyi
saksasta Scandinaviasta ja Baltian alueelta.

Kevät oli poikkeuksellisen kylmä Ranskassa , UK:ssa, Saksassa Puolassa
ja keski Euroopan valtioissa.

Kesäkuu alkoi normaalia kylmempänä Länsi Euroopassa , mutta Suomesta
mustanmeren alueelle saakka oli normaalia lämpimämpää.
Sateisuus taas jäi vähän yllättävästi länsi Euroopassa ja UK:ssa
normaalin alle.
Pilvistä kylläkin oli metsäveljen havaintojen mukaan.

Bulletin antaa loppukuun sääennusteeksi viileää ja sateista länteen ja
tulisen kuumaa Venäjälle jossa maksimilämmöt noousisivat 38 asteeseen.
Eli tappohelteitä Venäjälle ja Ukrainaan.

Kasvuston kuntoa selvittävässä osassa bulletin kirjaa että pohjois Ranskqn
ja Englannin viivästynyt kasvuston kehitys ei ole edennyt ajankohdan
normaalille tasolle.
Bulletinin sivulta 9 löytyy satelliittitietojen perusteella koottu
kasvustokartta joka näyttää erityisen huonoa Tanskan kohdalla, missä
tilanne on huonompi kuin UK:ssa.

Satonäkymiä eritellään myös maittain ja nyt kirjataan Ranskan osalle
hieman alempia hehtaarisatoja ja syyksi kerrotaan viileät säät.
Epäilen että näiden painoa ei vielä osata arvioida, koska tilanne on
uusi ja outo.
Lisäksi samaa on luvassa koko loppukuu.
Sadon kehityksen kerrotaan nyt olevan 10 - 15 päivää jäljessä.
Maissin huono alku kirjataan, mutta tässä vaiheessa ei vielä nähdä
mahdolliseksi ennustaa vaikutusta lopulliseen satoon.
Kesäkuun lopun ja heinäkuun säiden katsotaan ratkaisevan tämän asian.

Saksan osalta kirjataan vaikeat olot joista vettyneet pellot, tautiriski,
pilvisyyden aiheuttaman vajauks fotosynteesissä ja muut pienemmät
murheet kirjataan, mutta sitten ei vielä tohdita puuttua satoennusteeseen,
vaan todetaan että loppukuu ja heinäkuu ratkaisevat.

Puolan analyysi on lähes toisinto Saksan vastaavasta.

Englannin tilannetta taas ei nähdä kovinkaan kurjina, mutta satomenetykset
siellä tulevatkin kylvöjen vähäisyyden ja jo tuhoutuneen kasvuston kautta.

Espanja ja Portugal nähdään nyt plusmerkin puolella.

Bulletin raportista jäi se kuva että lisää miinusta on tulossa myöhemmin,
ja itse asiassa sen antama ennuste säistä varmistaa asian.

Venäjän tilanne nähdään heikohkona kuivuuden ja lämpötilojen ja liian
nopean kasvuston kehityksen vuoksi.
Ukraina taas näyttäytyy Keskimääräisenä

Bulletin on ladattavissa linkin sivulta:
http://mars.jrc.ec.europa.eu/mars/Bulletins-Publications/Mars-Bulletin-Vol.-21-No.-6-Crop-Monitoring-in-Europe-17-June-2013

soija heinä 15,11 elo 14,34
maissi -----6,70 syys 5,79
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 6,83---7,13----8,00
syys 6,87----7,15----7,81
joulu 7,01---7,31----7,89
maalis 7,14---7,44---8,03
Pariisi vehnä
marras 195,75 tammi 196,50 maalis 197,75 touko 198,75
rapsi
elo 416,75 marras 413,25 helmi 412,50
mallasohra
marras 229,26 tammi 229
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 160,75 marras 165 tammi 166,25

Usan vanhan maissisadon loppuranttali näyttää alkaneen kun etanolin
tuotantolaitokset ovat alkaneet maksaa huimasti päälle maissin
futuurihintojen.
Esimerkiksi tänään eräs Iowassa toimiva tislaamo lupaa maksaa 1,5 taalaa
yli syyskuun futuurin, - hinta nousi tänään 35 centtiä.

Yli taalan lisä ei ole mitenkään harvinaista, vaikkakin yleisempi
taso on 50 - 80 centtiä lisää.
Iso hajonta johtuu siitä miten lopussa alueen maissi on taikka miten
hyvin tislaamo on varautunut ranttaliin.
Maissin kylvö ja orastuminen on siksi myöhässä että pääosa sadosta
valmistuu melkein kuukauden normaalia myöhemmin.
Maissi valmistuu ajoissa kylvettynä noin 100 - 120 päivässä, - nyt voi
mennä parikin viikkoa kauemmin.
Arvelen että moni tislaamo on ollut siinä uskossa että mitäpä siitä
jos vanha sato loppuu, - ostetaan uutta suoraan puimureista.

Maissin vähyys on johtanut eräät rehutehtaat lisäämään vehnän osuutta
rehuseoksissa kahteen kolmasosaan.
Tämä on Usassa ennenkuulumatonta ja nyt on hämmästelty miten hyvin
"feetlot" lihakarja kasvaa,
Hieman ihmetyttää mihin on perustunut Usassa havaittavissa ollut
ennakkoluulo vehnän rehukäyttöä kohtaan.

Usasta tehtyjen vientikauppoje laivaukset takistavat myös pahasti
ja hintatarjoukset satamaan toimitettaessa ovat karanneet 1,25
taalaa päälle futuurihintojen.

Usassa arvellaan että kevätvehnän kylvöt pysähtyvät tasolle 92 %
aiotusta mikä oli viimeisen Crop progres syynäyksen tulos.
Satopotentiaali on paljon tämän alle tuhoutuneiden kylvöjen ja
huonon orastumisen seurauksena.
Syyshallatkin ovat myöhässä olevalle vehnälle riskinä.
Huonoja satonäkymiä pitää tervehtiä hintojen laskulla, arveltiin
minneapoliksen pellekoulussa.
No Kansas ja Chicago nousivat vähän.

soija heinä 15,11 elo 14,35
maissi-------6,73 syys 5,89
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 6,87----7,19----7,99
syys 6,94-----7,31----7,80
joulu 7,08----7,37----7,88
maalis 7,21---7,50----8,01
Pariisi vehnä
marras 196,75 tammi 197,50 maalis 198,25 touko 198,50
rapsi
elo 414,50 marras 411,75 helmi 411,25
mallasohra
marras 228,50 tammi 229,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 161,75 marras 168 tammi 169,25 maalis 171,25

Kiinan kerotaan ostaneen 200 000 tonnia vehnää Ranskasta ja kun
laivaukset tulisi hoitaa elokuusta alkaen, niin Kiina osti suoraan
puimureista.
Kiinan vehnäalueella oli viime viikolla selvästi vahinkorajan ylittäviä
lämpötiloja.
Kiina on kertonut vehnäsadoksi 121 milj. t. ja viime kaudella määrä
paisutettiin noin 120 milj. tonniin.
Eipä Kiina saanut asiaa uskotelluksi vaan yleinen arvio oli että
108 milj. t. tuli ja sekin huonolaatuista.
Kiinan ostokäytös todistikin että joko sato oli huono tai sitten
kulutus riehaantui.
Jälleen epäillään että Kiinan arviot ovat propagandaa kotimarkkinoille.
Kiinan oston suuntautuminen Ranskaan on osoitus siitä että planeetan
vientimarkkinat ovat kireät ja optimismi ennätyssadosta on alkanut rapautua.

Dim sums blogi valottaa Kiinan hallinnon vaikeuksia saada luotettavaa
kuvaa maan viljasadosta.
Tarkoitus olisi käyttää länsimaissa vakiintunutta tapaa, missä
mahdollisimman sattumanvaraiseti valikoituu näytteenottopaikat, joista
sitten näyte otetaan tiettyjen sääntöjen mukaan.
Esimerkkinä menetelmästä joka on käytössä Usassa, eräs farmari kertoi
että näytteenottaja saapui pellolle, määritti gps paikantimella paikan
ja näytettä yritettiin ottaa paikasta joka oli jyräytynyt matalaksi
ruiskutusten yhteydessä,
Kelpo inspehtori pyöräytti raporttiin pyöreän nollan, vaikka vieressä
kasvoi mahtisato.
Juuri näinhän pitikin tehdä että vältytään parempien taikka huonompien
paikkojen valitsemiselta, ja tälläinen nolla hukkuu näkymättömiin
suureen näytelukuun.
Kiinassa kuitenkin on kovin vaikeaa saada politiikka pois näytteenotosta,
jossa paikalliset viranomaiset pyrkivät kaunistelemaan asioita.
Blogissa kerrotaan tilastolaitoksen patun pitämästä saarnasta
tumpuloiville näytteenottajille.
http://dimsums.blogspot.fi/2013/06/why-grain-statistics-are-inaccurate.html

Usassa ranttali levisi vaihteeksi pörssiinkin ja hintanoususta
syytettiin vaikka mitä.
Pari Usalaista ennustelaitosta väänsivät USDAn numeroita alaviistoon,
ja sääennusteet lupailevat turkasen kuumaa säätä.
Kiinan yllätysostosta Ranskasta syytettiin myös. mikä kyllä on
ihan väärästä värssykirjasta koskapa vastaavissa tapauksissa on
aiemmin yritetty alennusmyyntiä.
Painavimpana tekijänä kylläkin oli rahastojen ajautuminen synkkään
shorttilastiin viimeviikkoisen junttakampanjan aikana.

soija heinä 15,23 elo 14,47
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 7,05----7,39----8,13
syys 7,14-----7,40----7,94
joulu 7,27----7,55----8,03
maalis 7,41---7,68----8,16
Pariisi vehnä
marras 199,75 tammi 200,50 malis 201,50 touko 201,75
rapsi
elo 414 marras 413 helmi 413,25
mallasohra
marras 228,25 tammi 228
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 163,05 marras 170,25 tammi 171,30

Viikolla 7-13.6. myytiin Usasta vehnää 432 700 t. ja laivattiin 619 100.
Kauden myynnit kasvoivat 7,8 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,8 milj. t.

maisia myytiin 133 400 t. kuluvan, ja 77 100 t. seuraavan kauden
laivauksiin, laivaukset 322 400 t.
Kauden myynnit kasvoivat 17,5 milj. tonniin, josta laivaamatta 3 milj. t.
Seuraavan kauden myynnit kasvoivat 4,9 milj. tonniin.

Soijaa myytiin 52 600 kuluvan kauden laivauksiin ja 108 500 t. seuraavan,
viikolla laivattiin 92 700 t.
Kauden myynnit kasvoivat 36,7 milj. tonniin josta laivaamatta 1,6 milj. t.
Seuraavan kauden myynnit kasvoivat 11,6 milj. tonniin.

Vehnää osti eniten Filippiinit, jonne 120 600 t. Kiina osti 90 800 t.
Japani 72 000 t ja Brasilia 47 300t.
Brasiliaan laivattiin 195 300 tonnia. Kiinaan meni 57 800 t.

Kiinan vehnän osto ranskasta on puhuttanut markkinoita, ja eräs
selitys oli että Kiinan vehnäalueella satoi kaatamalla.
Viime viikon sadekartassa näkyykin päälle 50 millin alue.
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/wcpcp2.gif

Ranskassa rakeet ovat tehneet tuhoja vehnäalueen eteläosassa.
ennustekartat lupaavat vetisiä säitä Englantiin ja länsi-Eurooppaan.
Tällä Suomessa säät lämpenevät kun vienanmeren hujakoilla alkaa vahvistua
korkeapaine.
Tilanne muistuttaa tannoiset Lapin hellelukemat aiheuttaneen korkeapaineen
toimintaa.
Korkeapainehan on laskevan ilmamassan alue, ja paine johtuu siitä että
paikan yläpuolella oleva ilma on kylmää ja siksi painavaa.
Lämmin syntyy ilmamassan liikkuessa alaspäin, jolloin sen lämpötila
nousee noin puoli astetta sadan metrin pudotusta kohti.
Miksipä lämpötila nousee? Ihan samasta syystä kuin tapahtuu vaikka
polkupyörän rengasta täytettäessä, eli pumppu kuumenee.

Asiaa voi katsoa toisestakin näkökulmasta, eli ilmalla on asemaenergiaa
ihankuin vedellä vesivoimalan yläaltaassa.
Jos nyt 101 kiloa painava ilmamäärä putoaa metrin sekunnissa, niin sitä
lämmittää yhden kilowatin teho, eli pienet ilmanliikkeet riittävät
lämpötilan nousuun.
Lapissa hellelukemat aikaansaanut korkeapaihe oli tästä hyvä esimekkki.
Eli lämmintä ilmaa ei virrannut jostaain etelän erämaasta, vaan se
valmistui ihan paikanpäällä.
http://www.wxmaps.org/pix/euro.850.html

Usassa keskuspankin pääjehu piti puheen josta vedettiin johtopäätös että
taalojen painamiseesa pidetään seisokkeja.
No mitäs, - usanjussin pussistahan niitä löytyy aina tarpeeseen, eli
hieman kursseja alas.
Kevätvehnä säilytti asemansa kun pohjois-Dakotassa alkoi jälleen sataa.

soija heinä 15,00 elo 14,20
maissi------6,73 syys 5,97
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 7,00----7,37----8,14
syys 7,07-----7,38----7,94
joulu 7,19----7,53----8,02
maalis 7,33---7,66----8,15
Pariisi vehnä
marras 199,75 tammi 200,25 maalis 201,25 touko 201,50
rapsi
elo 413,50 marras 412,75 helmi 412,75 touko 409,75
mallasohra
marras 228,25 tammi 228
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 162,50 marras 170,25 tammi 171,30

Säät ovat haitanneet Ranskan maissinkylvöjä, ja noin 60 000 ha
jäänee kylvämättä, maissi on lisäksi myöhässä kehityksessään.

EU myönsi vientiluvan 203 000 vehnätonnin viennille, mikä nostaa
kauden laivaukset 18,56 milj. tonniin, - vastaan 12,4 viime vuonna.
Yhdessä durum vehnän kanssa vientimäärä on lähellä 20 milj. tonnia.

soija heinä 14,91 elo 14,13
maissi -----6,64 syys 5,94
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 6,99----7,36----8,14
syys 7,05-----7,36----7,91
joulu 7,17----7,50----8,00
maalis 7,31---7,63----8,13
Pariisi vehnä
marras 198,50 tammi 199 maalis 200 touko 200,75
rapsi
elo 409,25 marras 409,25
mallasohra marras 228 tammi 228,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 162 marras 170 tammi 171,75

Usassa julkaistiin Viikottainen Crp progres raportti.
Vaikeaa näyttää olevan maissin alkukausi ainakin Iowassa jossa
Maissin orastuminen eteni viikossa vain 4 % ja on nyt tasolla 93 %
Minnesotassa taso oli 90 % ja Wisconsinissa 84 %
Näissä kolmessa osavallassa normaali taso on 100 % , ja käynee niin että
orastumaton osa joudutaan lopulta kirjaamaan menetetyksi.
Muualla Usassa on saavutettu 100 % tuntumassa oleva orastuminen, mutta
sadon liikeelle lähtö on myöhässä.

Syysvehnän sadonkorjuu on edennyt 20 % tasolle, oltuaan viikko
sitten 11 % .

Kevätvehnän kylvöt ovat pohjois-Dakotassa tasolla 91 % ja kylvöistä on
orastumatta 79 %.
Pohjois-Dakotan sato vastaa yli puolet Usan kevätvehnän sadosta, ja
huonot orastumisluvut antavat aihetta arvioida että siellä on
käytännössä satokin jäämässä vähintään 20-25 % alle odotusten.
Katolukemat johtuvat sateisuudesta ja viime päivinä tilanne on
edelleen huonontunut.

Kanadassa Albertan alueella tapahtui viime viikon lopulla paha
tulvakatastrofi, ja taloudelliset menetykset ovat mahtikokoiset.
Noin 100 000 asukasta jouduttiin evakuoimaan ennennäkemättömän
tulvan tieltä.
Säätapahtuman syy on jossain määrin hyytävä, eli pohjoisen jäämeren
voimistunut matalapaineiden toiminta.
Olennaista osaa tapahtumassa näytellyt matalapaine näkyi sääkartoissa
pienenä mutkana lämpötilakäyrässä tuossa 15 päivän tienoilla.
Grönlannin pohjoiskärjen kohdalta alkanut pyörre vahvistui matapaineeksi
joka päätyi keskiviikoksi Kanadan pohjoisosaan.
Lähes paikalleen jäänyt matalapaine sai lisää kosteutta Barentsin meren
kautta, ja alkoi liikkua kohti Albertaa.
Ei aivan yltänyt sinne, mutta aiheutti kylmän rintaman jossa sitten
kaatosateet aiheuttivat tulvan.
Nyt kyseinen matala tuli Atlannin puolelle ja näkyy keskiviikon
ennustekartoissa Islannin kohdalla, ja aiheuttaa Englannissa ja
Ranskassa sateita loppuviikosta.

Ikäväksi menee maatalous jos tapahtuma ennakoi tulevaa kehitystä.
Napajäät ovat hupenemassa parhaillaan vauhdikkaasti ja kesä päättynee
uuteen ennätykseen.

Uutisvideo Albertasta:
http://www.cbc.ca/player/News/Canada/Calgary/ID/2393021795/

Usan pörssit laskivat maatalouden ulkopuolisista syistä, ja orjallisesti
Usaa seuraileva Eurooppa peesaili.
Onhan tämä jo monesti nähty, minkä tahansa huijarimeiningin kivelle
meno maksatetaan maajusseilla ja ennenkuin kukaan on edes laskua
kuprusta lähettänyt.

soija heinä 15,14 elo 14,21
maissi------6,54 syys 5,81
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 6,79----7,15----8,11
syys 6,89-----7,19----7,85
joulu 7,03----7,37----7,93
maalis 7,16---7,50----8,08
Pariisi vehnä
marras 196,50 tammi 196,75 maalis 197,75 touko 199
rapsi
elo 405 marras 405,60 helmi 405,50
mallasohra
marras 228 tammi 227,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 163,50 marras 167,50 tammi 168,75

Pohjois-Dakotan kevätvehnän kylvöistä oli orastumatta 21 % eikä 79 niinkuin
mokailin.