Beaglen omistajat ja rodun kokeneet!!

Agility, valjakkohiihto ja jäljestys ovat myös loistavia harrastuksia beaglelle.

Tunnen metsästäviä ja metsästämättömiä beagleja. Jotenkin ne metsästämättömät tuntuvat onnellisemmilta, koska metsästävät ovat tottuneet pääsemään metsälle purkamaan intohimojaan riistan pariin, mutta joutuvat monta kuukautta koirien kiinnippitoaikana vain vartoamaan seuraavaa metsästysreissua stressaantuneina.

Mutta kasvattaja päättää, myykö beaglen sinulle jos ei metsästä.

Liikuntaa ja koulutusta täytyy muistaa joka tapauksessa tarjota beaglelle paljon, jotta sen mieli pysyy pirteänä, eikä se niin helposti altistu turhaan karkailuun.

Luonne on itsepäisen lempeä. Itsepäisellä tarkoitan sitä, että se usein unohtaa kuunnella käskyjä, kun taas lempeällä sitä, että se suhtautuu hellästi ja ilman dominointia ihmisiin ja toisiin koiriin, ainakin yleensä. Tuntemani beaglet ovat pitäneet toisten koirien seurasta ja suhtautuneet ihmisiin avoimesti, eivätkä ne ole yleensä vahtineet.

Sukupuolten välinen ero on suht. pieni, mutta koska siitä varmasti ollaan niin montaa mieltä, en viitsi ruveta kumpaakaan arvostelemaan.

Narttubeagle sopii sinulle varmasti, jos olet ulkoileva ja aktiivinen koiraharrastaja. Mutta kasvattaja päättää loppujen lopuksi kelle koiriaan myy.

Mutta muille kommentoijille HUOM: minun mielipiteeni tämä ja koirien luonne on suuresti myös yksilökysymys. Kunnioitan toisten mielipiteitä myös. Jos joku on eri mieltä kanssani beaglesta, se tarkoittaa, että beaglejakin on eri laisia :-)

Mutta metsästyskoira kuten kaikki koirat on viettiensä vankeja eikä viettejä oikein saa koulittua pois. Meillä toinen beagle menossa, eka oli narttu ja tämä nyt uros, kohtuu kovapäinen adhd joka hiukka rauhoittunut vasta yli kolmevuotiaana. Meillä piikelit ovat metsästykseen hankittuja, tämä uros tosin hoksasi rotunsa tarkoituksen vasta viime talvena. Narttu huomattavasti nuorempana. Narttu oli helpompi kouluttaa mutta molemmat sukupuolet on aivan ihania ihmisystävällisen ja älykkään luonteensa takia. Kannattaa ehkä etsiä kasvattaja jonka piikeli olisi enemmän seurakoirasukua eli ei metsästäjälehtiä ehkä kannata ekana selailla:)

Beagleni on jääräpäinen, mukavuudenhaluinen ja ystävällinen pikkukaveri. Tämäkään ei metsästä, mutta "erähenkisyys" näkyy kyllä muuten: koira nauttii kaikenlaisesta luonnossa rymyämisestä. Minusta beaglen kuuluu ehdottomasti päästää usein luontoon (ilman hihnaa).

Nenää pitää seurata ja joskus sattuu hyvä vainu kohdalle. Nuorempana oli taipumusta lähteä vähän omille retkille, mutta tosi seurallinen tämä on :)