Isälläni on diagnosoitu rajatilatyyppinen persoonallisuushäiriö muutama vuosi sitten. Hän on alle 50 vuotias ja eläkeläinen (diagnosoitu myös joitakin fyysisiä sairauksia). Tiedän, ettei persoonallisuushäiriöstä voi oikeastaan parantua ja toisaalta hyväksyn sen, että isäni on sairas, mutta kun hän on niin helvetin hankala. Hän on manipuloiva, valehtelee minkä kerkeää, syyttää ja haukkuu äitiämme, ja hänen juttunsa ovat usein todellakin pelkkää paskaa. Usein hän on vieraille mukava, mutta etenkin perheemme ja äitimme kanssa välillä täysi kusipää. Tietenkään hänellä itsellään ei ole sairaudentuntoa tuon persoonallisuushäiriön suhteen. isä asuu perheemme kesämökillä ja kaiken kruunatakseen juo vielä paljon alkoholia (jonka kaikista todisteista huolimatta kieltää).
Erityisen hankala hänestä tulee silloin, kun hän juo.
Välillä isä saattaa olla ihan sympaattinenkin, mutta silloinkaan ei voi olla miettimättä hänen juttujensa todenperäisyyttä tai käytöksensä motiiveja. Hoitoonkaan häntä ei persoonallisuushäiriönsä vuoksi saa, eihän hän sitä mielestään edes sairasta. Hänen tekonsa tuntuvat aina olevan jotenkin oikeutettuja ja jos valitamme hänelle hänen käytöksestään, hän on mielestään täysin viaton uhri.
Eikö rajatilatyyppistä persoonallisuushäiriötä sairastavaa voi todellakaan saada mitenkään käyttäytymään paremmin? En jaksa enää hänen kääytöstään, ja äitimmekin on häntä välillä kurkkuaan myöten täynnä.. Ei sitä vaan jaksa.
Hänen sairautensa varmaan pääsi valloilleen ja hänen käyttäytymisensä alkoi muuttua lama-aikana, kun hän jäi työttömäksi ja yhä pahempaan suuntaan tunnutaan aina vain menevän.
Välillä toivoisin, ettei minun tarvitsisi olla oikeastaan paljonkaan tekemisissä hänen kanssaan, ja oikeastaan en olekaan, sillä en käy mökillämme paljon (johon hän on suurimpana syynä).
Kuitenkin, hän on isämme..
Erityisen hankala hänestä tulee silloin, kun hän juo.
Välillä isä saattaa olla ihan sympaattinenkin, mutta silloinkaan ei voi olla miettimättä hänen juttujensa todenperäisyyttä tai käytöksensä motiiveja. Hoitoonkaan häntä ei persoonallisuushäiriönsä vuoksi saa, eihän hän sitä mielestään edes sairasta. Hänen tekonsa tuntuvat aina olevan jotenkin oikeutettuja ja jos valitamme hänelle hänen käytöksestään, hän on mielestään täysin viaton uhri.
Eikö rajatilatyyppistä persoonallisuushäiriötä sairastavaa voi todellakaan saada mitenkään käyttäytymään paremmin? En jaksa enää hänen kääytöstään, ja äitimmekin on häntä välillä kurkkuaan myöten täynnä.. Ei sitä vaan jaksa.
Hänen sairautensa varmaan pääsi valloilleen ja hänen käyttäytymisensä alkoi muuttua lama-aikana, kun hän jäi työttömäksi ja yhä pahempaan suuntaan tunnutaan aina vain menevän.
Välillä toivoisin, ettei minun tarvitsisi olla oikeastaan paljonkaan tekemisissä hänen kanssaan, ja oikeastaan en olekaan, sillä en käy mökillämme paljon (johon hän on suurimpana syynä).
Kuitenkin, hän on isämme..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis, tuntuu että sama kuin psykopaattien kanssa toimiessa voisi päteä.
Aina kun tule paskaa propelliin, joko häipyä, tai selkeästi jotenkin muuten tehdä toisen olo välittömästi ikäväksi.
Aikaa myöten (kun tässä jaksaa vaan sinnikkäästi pitäytyä), toinen oppii että mikäli nyt toimin niinkuin aikaisemmin, niin siitä tulee MINULLE ikävä seuraus. Syillä tai rationalisoinnilla ei ole väliä.
Kouluttaminen tapahtuu vähän niinkuin koiran kanssa. Aikaa ja johdonmukaisuutta se vaatii, jos ikinä onnistuukaan.
Löytyykö mitään hyvää sivustoa itse aiheesta?
Rajatilan hoidosta etyyli-EPAlla löytyi netistä, tutkimus on tosin tehty naisilla, mutta miksei E-EPA voisi tehota mieheenkin. E-EPA on vapaassa myynnissä myös Suomessa
Raportin voi lukea kokonaisuudessan tästä:
http://ajp.psychiatryonline.org/cgi/content/full/160/1/167?
Onhan tuossa tekstiä.SSRI-lääkkeet auttavat epävakaassa ja epäsosiaalisessa persoonallisuuden häiriössä usein.Ne tasoittaa huippuja.Mutta se vain,että saada henkilö tajuamaan,että on niiden tarpeessa on toinen juttu.Koiran koulutus on paras vertaus.Tanskassa on ollut kymmeniä vuosia psykopaattilaitoksia.Niissä kasvatus perustuu sakinhivutukseen ja on aika tehokasta.