Alkoholistin, joka on palannut 'älyihinsä'?
Miten voi olla tullut itselle vaikutelma, että lähes jokainen tapaamani entinen juoppo, raitistunut, on luonnevikainen? Sanon lähes jokainen, koska tunnen onneksi joitakin ihmisiä, joiden luonne on ihana ja käytös normaalia, riippumatta rankasta juomisesta aiemmin menneisyydessä.
Maailmassa on luonnehäiriöitä sellainen joukko, että niitä ei kannata mainita tässä. Alkoholismi tuhoaa ihmisen psyykkiset rakenteet ja myöhemmin on ilmeisesti lähes mahdoton palauttaa tai saada palautumaan psyykkisen toiminnan (ajattelun, tunteet jne.) normaalin tai terveen ihmisen tasolle.
Miten voi olla tullut itselle vaikutelma, että lähes jokainen tapaamani entinen juoppo, raitistunut, on luonnevikainen? Sanon lähes jokainen, koska tunnen onneksi joitakin ihmisiä, joiden luonne on ihana ja käytös normaalia, riippumatta rankasta juomisesta aiemmin menneisyydessä.
Maailmassa on luonnehäiriöitä sellainen joukko, että niitä ei kannata mainita tässä. Alkoholismi tuhoaa ihmisen psyykkiset rakenteet ja myöhemmin on ilmeisesti lähes mahdoton palauttaa tai saada palautumaan psyykkisen toiminnan (ajattelun, tunteet jne.) normaalin tai terveen ihmisen tasolle.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä en kuulu niihin alkoholisteihin. Olet varmasti hoksannut.
"Pitkäaikainen rankka alkoholinkäyttö vaurioittaa aivoja ja heikentää kognitiivisia taitoja, mutta pitkään jatkuva raittius saattaa palauttaa alkoholistin aivotoiminnan entiselle tasolle"
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/raittius parantaa alkoholistin aivot/a124168
Niin, ei raittius ole muuta kuin raittius. Ajattelepa vaikka miesystäviäsi, joissa on tosi suuria eroja.
ei mulla ole enää ole aivosoluja aatella. Antaa niien ukkojen olla.
Vit.tumainen ihminen ei päihteidenkäytöllä muutu hokkuspokkus
temppujen tapaan yhtäkkiä joksikin toiseksi persoonaksi, jotakin siitä
luonteesta säilyy päihteidenkäytön aikanakin.
Samaten lopettaessa, se raitistunut saattaa olla edelleen yhtä vit.tumainen
persoona, kuin ennen päihteidenkäytön aloittamistakin.
Saattaapa se luonteen piirre siinä vaiheessa vain korostua, itse päihteitä
ja niiden käyttöä ei voine kokonaan syyttää jonkun luonteenpiirteistä täysin.
Toki monesti esim. alkoholistipiireissä esiintyy erittäin paljon väkivaltaa,
henkistä ja fyysistä. Seura sitten tekee kaltaisekseen?
Kyllä. Monesti alkoholisoitunut saa seuraa, joka ei ole terveimmästä päästä. Raitistuttuaan ihmisen on vaikea nähdä itseään ja ympärillä olevia ns. normaaleja ihmisiäkään, kuten terve näkee ja pystyy suhtautumaan muihin ihmisiin. Ja terve tai tasapainoisempi ihminen kykenee olemaan rehellinen, kunnioittava, avoin ja näin sosiaaliset suhteet ovat aika hyvin balanssissa.
Kun ihmisen kontrolli ja moraali on rappiolla alkoholismin takia, on raittiina varmasti suuria vaikeuksia välttää ylilyöntejä ja moraalin sisäistäminen on osalle tuskainen asia.
Olen tutustunut raitistuneihin alkoholisteihin. Huomaa, että ne joiden viisaus (älykkyys) on muutoinkin keskitasoa korkeampi, selviytyy raitistuttuaan ilmeisesti paremmin. Siis he havaitsevat kohtalaisen hyvin realiteetteja ja nimenomaan persoonallisissa piirteissään olevia sudenkuoppia, joita lähtevät hoitamaan. Näin siis sosiaalisessa ja henkisessä kehityksessä itse näen asian.
Mutta tuosta veemäisyydestä sen verran, että ihania ihmisiäkiän ajautuu alkoholismiin eli juova ihminen saattaa olla ihan viehättävä. Jos viehättävällä ymmärretään: ymmärtäväisyys, auttavaisuus, rauhallisuus tms.
Voi tietysti hieman idealistisesti ajatella, että jos ihminen huomaisi ja tajuaisi omassa itsessään alkoholin aiheuttamia psyykkisiä muutoksia aika aikaisin ja tajuaisi lopettaa tai vähentää, vauriot olisi kohtalaisen yksinkertaisia ja puuttuminen tehoaisi paremmin.
Alkoholisti on pettänyt itsensä ja toiset niin usein, että itse en lähtisi hetkessä uskomaan ja luottamaan ennen kuin voisin sanoa vakaan ja lujan mielentilan olevan pysyvä. Tähän mennessä voin sen nähdä ehkä 5% kaikista tuntemistani juopoista. Heillä onkin jokin erityislaatuinen luonne ja he tekevät vaikutuksen, kun tapaa heidät.
Ensinäkemältä en olisi useimpia juoppoja, jotka on raitistuneet, laittanut mihinkään sellaiseen kategoriaan, kuin ressukka tai öykkäri tms. Sitten kuitenkin 'ravisti', kun näin pinnan alla olevia piirteitä. Ehdottomus, impulsiivisuus, lyhytjännitteisyys, kateellisuus, aggressiivisuus, ahneus, itsekeskeisyys.
Opetus on kai jokaiselle, että kun mokaa, yrittää eteenpäin paremmilla keinoilla ja ottaa askelen oikeaan suuntaan, ja tekee näin ennen kuin on pahimmassa jamassa.
Mitä itte kattonu alkoholistipiirejä ja juoppoja baareissa niin yllättävän rauhallisilta vaikuttaa.
Alkoholilla kuitenkin on rauhoittava vaikutus.
Alkoholi syö aivoja.
Monet "raitistuneet" Sekoilee sitten loppuikänsä jossain uskonlahkossa tai sitten ovat muuten vaan sekaisin. Polttimohan se tärkein olisi, mutta sille ei ole olemassa mitään hoitoa. Fyysiset oireet saadaan jotenkin kyllähallintaan, mutta polttimo jätetään sekaisin ja se on sitten ääriryhillä, kuten aa kohderiistaa.
Suositeltava vuorokaussiannos alkoholia on noin 17 paukkua. Pysyy pikku-ukot ja aa loitolla.
Alkoholismi on tunne-elämän sairaus.Kyllähän siellä nupissa on jo alkujaan pitänyt olla joku syy mikä aiheuttanut pakonomaisen pään sekoituksen tarpeen.Mutta jos kaikki pallon asukkaat tutkittaisiin niin tuskimpa täysin tervepäistä löytyisi.Joskus lääkärissä käydessäni olen huomannut itse miettiväni minua hoitavan henkilön diagnoosia..Meitä on joka lähtöön :).