Helposti unohdetaan ihmisyys ja kaikki henkiset arvot. Nuorille yhteikuntamme antaa tavoitteeksi ja painottaa arvoja jotka ovat aineellisia ja ulkoiseen pärjäämiseen liittyviä. Pitää saada hyvä, arvostettu ammatti, oppia kuluttamaan paljon, vaikka ekologia ei sitä kestä. Ihmiset jaetaan pärjääviin ja luusereihin. Kuitenkin jokaisen ihmisen elämä on ainutlaautuinen ja arvokas. Kun ajatellaan aikaa eteenpäin ja jälkeen omaan elämäämme suhteutettuna niin mitä meistä ja työstämme sitten pysyväksi jää. Omassa kupaungissani jopa satojen vuosien vanhoja sukuyrityksiä kuolee konkurssin tai jatkajan puuttuessa, vanhoja kauniita rakennuksia puretaan, ammatteja kotoaa ja uusia tulee, on rameita hautamuistomerkkeja, mutta ei niiden kantamaa nimeä kovin monen sukupolven päähän enää tunneta: nimi on mutta henkilöstä ei ole mitään peroonallista tietoa.
Podin tätä nykyään itse. Minun kantaäitini isäni mummo on ollut mallina eräällä Suomen kuuluisimmalla kuvataidemaalarilla ja teos on tietääkseni myyty kaikkein kalliimmalla hinnalla taidehuutokaupassa. Kuvan tyttö on päässyt malliksi kun on ollut äärimmäisessä kurjuudessa ja puutteessa ja ollut varmasti aikansa surkeimmassa yheiskunnallisessa asemassa. Todella näin on ihmisen maallinen ja ajallinen perintö ja muisto. Ei meistä monestakaan edes taulun vertaa jää ja onko sillä sitten enää kovin paljon merkitystä jälkipolven arkiseen elämään.
Ehkä tuo kantaäitini taulu (kuva siitä) on inspiroimassa itseäni pohtimaan ihmisen elämää ja ehkä ajatusta koota jotain persoonallista aineistoa sukuni ja paikkakuntani elämästä tuleville polville.
Onneksi ihmisellä on Luojan antama ja kirjoissa iankaikkinen elämä, vaikka tämä ajallinen satu unohtuu ja siitä ei mitään jäljelle jää.
Muoistomme unohtuu!
11
187
Vastaukset
Kun kylmyys alkaa kalvamaan, on aika pukea lisää vaatteita päälle.
Täällä on minun, ja paljon muutakin kommenttia menneestä maailmasta.
en jaksa kirjoittaa kaikkea taas uudelleen.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11508638
H.Niin häviää.
Serkkuni mies kuoli tupakkaan kuukausi sitten.
Sattumalta poikkesin ohikulkiissa hautuumaalla. Serkku oli hautaa haravoimassa. Kertoi, että vainaja oli haudattu meidän yhteisten isovanhempiemme isovanhempien hautaan. Yli satavuotias kivi viety hiottavaksi että saavat omat nimensä siihen. Kaikessa kun pitää vieläkin säästää... Aikuisille lapsilleko?
Sinne hävisi vanha ja ainut muistomerkki entisistä eläjistä.
Kun olisin tuon ajoissa tiennyt, olisin ostanut heille oman kiven sillä ehdolla, että jotenkin olisivat jättäneet sen vanhan jäljelle ja esille. Vaan myöhässä kaikki.
Kumma, miten kaikki vanha pitää tuhota vaikka tarvetta ei olisikaan. Sitten käydään ulkomailla ihailemassa ja ihmettelemässä vanhaa.
Tämäkin ihminen...
Voi sitä tyhmyyden määrää!- bessie*
Mutta eihän se muistomerkki mihinkään häviä, vai jätetäänkö siitä pois isoisovanhempiesi nimet?
Se on kyllä asia, josta heidän ehdottomasti olisi pitänyt neuvotella kaikkien asianosaisten kanssa ja miettiä eri ratkaisuja.
Ei mikään kuitenkaan myöhäistä ole vieläkään. Ellei uusia kaiverruksia ole vielä tehty (ja vaikka olisi tehtykin) niin voihan siihen alkuperäiset nimet vielä laittaa.
Ota heti yhteyttä ja keskustelkaa asiasta. Miettikää vaihtoehtoja (pronssilaattoja, pilari- tai tyynykivi nykyisen lisäksi, vanhojen tekstien uudelleen sijoittelu ja pienentäminen uusi nimi jne.) ja pyytäkää kaivertajalta ehdotuksia ja luonnoksia sähköpostiinne esim..
Vanhojen nimien uudelleen sijoittelu ja kaiverrus on aika tavallista, en osaa nähdä sen hävittävän mitään. Mutta ei tuota tosiaan olisi yksi haara yksinään saanut päättää. Tunnesyistä enemmän kuin kivirahan säästämiseksi arvelen useimmiten samaan hautaan haudattavan?
Pistä tyhmyydelle (ajattelemattomuudelle) stoppi, sano että nyt tehdään näin, eli ensin neuvotellaan kaikkien kanssa. Onhan tuo aika tavatonta, että suvun ulkopuolinen mennään ihan noin vain muilta kysymättä edes laittamaan suvun hautaan, ja vielä kivi omimaan. bessie* kirjoitti:
Mutta eihän se muistomerkki mihinkään häviä, vai jätetäänkö siitä pois isoisovanhempiesi nimet?
Se on kyllä asia, josta heidän ehdottomasti olisi pitänyt neuvotella kaikkien asianosaisten kanssa ja miettiä eri ratkaisuja.
Ei mikään kuitenkaan myöhäistä ole vieläkään. Ellei uusia kaiverruksia ole vielä tehty (ja vaikka olisi tehtykin) niin voihan siihen alkuperäiset nimet vielä laittaa.
Ota heti yhteyttä ja keskustelkaa asiasta. Miettikää vaihtoehtoja (pronssilaattoja, pilari- tai tyynykivi nykyisen lisäksi, vanhojen tekstien uudelleen sijoittelu ja pienentäminen uusi nimi jne.) ja pyytäkää kaivertajalta ehdotuksia ja luonnoksia sähköpostiinne esim..
Vanhojen nimien uudelleen sijoittelu ja kaiverrus on aika tavallista, en osaa nähdä sen hävittävän mitään. Mutta ei tuota tosiaan olisi yksi haara yksinään saanut päättää. Tunnesyistä enemmän kuin kivirahan säästämiseksi arvelen useimmiten samaan hautaan haudattavan?
Pistä tyhmyydelle (ajattelemattomuudelle) stoppi, sano että nyt tehdään näin, eli ensin neuvotellaan kaikkien kanssa. Onhan tuo aika tavatonta, että suvun ulkopuolinen mennään ihan noin vain muilta kysymättä edes laittamaan suvun hautaan, ja vielä kivi omimaan.Kyllä siitä kaikki wanha hiotaan pois. Tai on hiottu jo. Ja isovanhempien pienenä kuolleitten sisarusten hautaristit hävitetty... Minä suunnittelin uusien tekemistä, mutta eipä tarvitse enää...
Saattaahan se olla niinkin, että MinäMinäMinä... Vanhat pois, kunhan vain MinäMinäMinä pääsen siihen kiveen.
Ja halvalla...
Muitten mielipiteistä viis! Pitihän se ikivanha talokin hävittää siitä pihapiiristä. Mahdollisesti meidän esivanhemmat jo siinä asuneet, mutta joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään...
Lievästi sanottuna vituttaa...- bessie*
sitroen kirjoitti:
Kyllä siitä kaikki wanha hiotaan pois. Tai on hiottu jo. Ja isovanhempien pienenä kuolleitten sisarusten hautaristit hävitetty... Minä suunnittelin uusien tekemistä, mutta eipä tarvitse enää...
Saattaahan se olla niinkin, että MinäMinäMinä... Vanhat pois, kunhan vain MinäMinäMinä pääsen siihen kiveen.
Ja halvalla...
Muitten mielipiteistä viis! Pitihän se ikivanha talokin hävittää siitä pihapiiristä. Mahdollisesti meidän esivanhemmat jo siinä asuneet, mutta joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään...
Lievästi sanottuna vituttaa...Vähän vielä palaan asiaan, kun sattuu itsellänikin juuri nyt olemaan hautakiviasia ajankohtainen.
Täällä päin on kuulemma todella kiireinen aika hautakivien hiomista ja kaiverrusta tekevillä. Kaipa kesä yleensäkin on, ja nyt oli viime talvi kaatanut todella paljon kiviä vai oliko se äkkiä sulanut lumi, no joka tapauksessa, töitä on kuulemma ruuhkaksi asti.
Ainakin kaksi kuukautta sitten soitin kiviliikkeeseen ja kerroin että heiltä aikoinaan ostettu kivi on ensinnäkin koko ajan ollut vähän kallellaan ja joskus kaatunutkin ja nyt se on taas kaatunut ja naarmujakin on. Varsinaisen asiani oli tiedustella asiantuntijoilta mahtuuko kiveen lisää tekstiä ja mikä olisi paras tapa. Sain välittömästi alustavat tiedot ja vaihtoehdot, niiden pohjalta sitten neuvottelimme keskenämme.
Päädyimme omaan ratkaisuumme ja vasta eilen tuli sähköpostiini ehdotelma heiltä ja vähän myöhemmin soitettiin ja tiedusteltiin olemmeko päätyneet siihen että kivi hiotaan kokonaan. He tarvitsivat tiedon koska heiltä oli kuorma lähdössä hiomoon, ellei siihen olisi laitettu niin olisi tullut vielä viikkojen viivästys.
Sitä vain meinaan, ettei sinun isoisovanhempiesi kivelle ehkä vielä ole tehty mitään, tai on ehkä hiottu mutta ei vielä kaiverrettu.
- Tase pappa
Sitroen mietti. Nythän onkin aihetta miettiä. Kun joku teki asialle jotakin, Sitroenkin huomasi toisen jopa saattavan hyötyä. Pentele. Nyt sitten pitää narista, kun on myöhäistä.
No - olethan miettynyt tehdä jotakin. Aikaa oli. Mitä teit?
Jos ne Isovanhukset niin rakkaita olivat, ja vahinko on jo tapahtunut, mikään ei estä teettämästä vanhan kiven kopiota, nimineen, jotka jopa näkyvät, jos niin hanakasti olet valmis maksumieheksi.
Se sukurakkaus - se sukutakkaus ja vanhan muisteleminen!!- sitroen.
700 kilometrin päässä tein vuorotyötä leipäni eteen. Ja koetin ylläpitää omaa asuntoa ja elämääni siellä.
Hyötykööt minun puolestani, ei se ole minulta pois. Vaan se on pois, että miksi kaikki vanha pitää hävittää? Ei saa näkyä esivanhempien työ eikä edes muisto heistä. Samaa kuin mm kaupungeissakin: Kaikki vanha kaatopaikalle ja harmaata rapautuvaa ja homehtuvaa betonia tilalle. Muualla talotkin kestävät satoja vuosia.
Myöhäistä se on nyt narista, siinä olet oikeassa. Vaan eipä tuota ajoissa tiennytkään.
Koetahan rauhoittua sinäkin jo, niin helpottaa.
Olin päivän puusouvissa ja kankeeta selkääni verytelläkseni läksin ns muistojen polulle.
Ei se ole kummoinen ,pieni ura vähälännässä metsässä josta se juohtuu pellon pinnarta pitkin moottoritien ylikulle.
Yhtäkaikki kuljin sitä ja ajattelin aloitustasi ja niitä arvoja joita peräänkuulutit, mulla ei oo mitään muuta tutkintoa kun oma eletty elämäni.
Sillä taustalla ajatellen tunnen oman ajatusmailmani ja sieluni toisinaan sellaseksi pairaksi josta on uutuuren tuoksu ja prässit huvenneet.
Toisinaan tuntuu hyvinkin kuluneeksi ja pikkasen saattaa hienhajukin tuoksahtaa, sitä kaipaa näillä vuosilla uutta raikasta sielua.
Ei sitä kumminkin mistään tuu ja ajatuksetkin tuppaa olemaan kuluneita ja jollain tavalla väsyneitä.
Monta nuoruuteni ihanetta ja ajatusmallia olen romuttanut mut usko ihmiseen on jäänyt,monesti olen ollu nenä kipeenä ja sielu vereslihalla sen takia mut silti uskon.
Menneistä polvista kaipaisin itekkin tietoa ja lähinnä isästäni ja hevosista jotka häneen liittyi.
Ei vaan ole ketään enää keltä kysyä,sammaleinen hautapaasi on ihan hiljaa ,ainostaan huomautti pesun tarpeestaan.
Ei yks ihminen paljoa pysty ajan virtaa muuttamaan mut jos jokainen tavantallaaja tekis pikkasen tammen omalle osuurelleen niin ehkä virran juoksu muuttuis.- Pirre*
Mitäpä meistä, useimmasta, muuta kuin ne jälkipolvet, ja sukupolvesta toiseen siirtyvät muistot, nekin ajan kultaamat ja vuosikymmenien saatossa muuttuvat "legendat", ei miultakaan tuu kirjaa, ei naamaani tallenneta tauluihin, ehkä muutama valokuva jossain rispaantuneen kansion sivulla...
- k/k
Pirrelle.
Sama kaiku on askelten, kuhan koitetaan elää ihmisiksi ja kehrataan ehtoolla hampaita pesies kattella omaa naamaa tarviimatta hävetä päivän töitä.
Eiköhän siinä oo näin aluksi.
- filmi----
Onko johtaja sota-päällikkö maalattu mustaksi???
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561906Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,481648- 521584
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51527Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61415Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81316Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41138