Lääkitsettekö te ujot ihmiset itseänne alkoholilla?
Itse olen nuori nainen ja en tiedä olisinko ilman alkoholia saanut aikaiseksi minkäänlaisia kontakteja miehiin. Selvinpäin en uskalla lähestyä ukkoja, sillä pelkään heidän arvioivaa katsettaan ja ylipäätään sitä että olen jonkun huomion kohteena. Se saa minut erittäin vaivaantuneeksi ja epävarmaksi ja inhoan sitä tunnetta. Haluan kuitenkin tutustua miehiin ja tehdä sen niin että se tuntuu miellyttävältä ja rennolta, ja siksi käytänkin alkoholia apukeinona. Jurrissa pystyn helposti keskustelemaan tuntemattoman ihmisen kanssa ja katsomaan häntä silmiin ilman että tuntuu pahalta, ja tunnen myös itseni itsevarmaksi ja hyväksi tyypiksi. Yhden illan juttuja en ole kyllä duunannut kuin pari kertaa nuorempana. En koe saavani niistä mitään iloa. Minua tyydyttää se, että saan tutustua uuteen ihmiseen ja jutella hänelle vapaasti ja rennosti ja käydä mielenkiintoisia keskusteluja, mitä selvänä ei oikeastaan ikinä tulisi tehtyä.
Tiedän toki kaikki ne negatiiviset asiat mitä kännääminen aiheuttaa, kuten sen että vaikka kännissä juttu loistaisi mainiosti toisen kanssa, selvinpäin siitä ei useinkaan tule yhtään mitään. Mikäli toisen tapaa ensimmäistä kertaa humalassa, on monesti vaikeaa yrittää opetella tuntemaan toinen myös selvänä. Itse en ole ikinä seurustellut vakavasti johtuen varmastikin siitä että en tapaa miehiä muuten kuin alkoholin merkeissä.
Minulle alkoholi on kuitenkin nopea "lääke" ujouteen, ja humalassa voi ainakin yhden illan ajan tuntea itsensä seuralliseksi ja sosiaaliseksi ihmiseksi, vaikka en sitä todellisuudessa satu olemaankaan.
Itse olen nuori nainen ja en tiedä olisinko ilman alkoholia saanut aikaiseksi minkäänlaisia kontakteja miehiin. Selvinpäin en uskalla lähestyä ukkoja, sillä pelkään heidän arvioivaa katsettaan ja ylipäätään sitä että olen jonkun huomion kohteena. Se saa minut erittäin vaivaantuneeksi ja epävarmaksi ja inhoan sitä tunnetta. Haluan kuitenkin tutustua miehiin ja tehdä sen niin että se tuntuu miellyttävältä ja rennolta, ja siksi käytänkin alkoholia apukeinona. Jurrissa pystyn helposti keskustelemaan tuntemattoman ihmisen kanssa ja katsomaan häntä silmiin ilman että tuntuu pahalta, ja tunnen myös itseni itsevarmaksi ja hyväksi tyypiksi. Yhden illan juttuja en ole kyllä duunannut kuin pari kertaa nuorempana. En koe saavani niistä mitään iloa. Minua tyydyttää se, että saan tutustua uuteen ihmiseen ja jutella hänelle vapaasti ja rennosti ja käydä mielenkiintoisia keskusteluja, mitä selvänä ei oikeastaan ikinä tulisi tehtyä.
Tiedän toki kaikki ne negatiiviset asiat mitä kännääminen aiheuttaa, kuten sen että vaikka kännissä juttu loistaisi mainiosti toisen kanssa, selvinpäin siitä ei useinkaan tule yhtään mitään. Mikäli toisen tapaa ensimmäistä kertaa humalassa, on monesti vaikeaa yrittää opetella tuntemaan toinen myös selvänä. Itse en ole ikinä seurustellut vakavasti johtuen varmastikin siitä että en tapaa miehiä muuten kuin alkoholin merkeissä.
Minulle alkoholi on kuitenkin nopea "lääke" ujouteen, ja humalassa voi ainakin yhden illan ajan tuntea itsensä seuralliseksi ja sosiaaliseksi ihmiseksi, vaikka en sitä todellisuudessa satu olemaankaan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Moi.kari tässä .mitäs vastaisin? tuttukeino aikonaan ,mutta se meni aina överiksi.
silti nytkin kirjoitan kaljaspäissäni.
Ei tod. se vaan rentouttaa.ps.se on myyös joskus kivaa .paitsi krapulat.
Mikalaiset bootsit?
Nousuhumalassa lähtee turhat estot päältä, jolloin puhuu siten kun mieleen juolahtaa asioita. Alkoholiin ei ole hyvä jäädä koukkuun. Se ei ole pysyvä ratkaisu ujouteen, mutta kun tutustuu uuteen ihmiseen, niin kyllä jossain vaiheessa alkaa rentoutumaan ja olemaan oma itsensä, siis jos toinen on miellyttävä että tahtoo sitä jatkossa tavata.
Ujous on söpöä. En minä mitään hirveesti sitä alkoa juo mut sillee sopivasti a sit lähestyn naisia ja kyllä se alkoholi auttaa. On paljon rennompi ja jutukin luistaa. olen saanut monta naista alkoholin ansiosta et luojalle kiitos alkoholista. Olis varmaan poikuus tallella jos ei alkoholia olis keksitty.
Ja tosiaan ujot naiset on yleensä sellasii et vältteleviä et niiitä ei aluksi kiinnosta kun ehkä niitä kans jännittää et ei ne paljoo puhele. Ehkä ne on sit epävarmoja tai jotain.
Ujoudessa ei ole mitään söpöä, jos sen vuoksi on ilman minkäänlaista suhdekokemusta 34 vuotiaana.
Vaikka tulenkin sosiaalisemmaksi alkoholista, ei se kuitenkaa riitä siihen että pystyisen lähestymään naisia.
Sen takia et saa naista koska et usko siihen jos uskoisit saisit naisen varmasti.
isäni alkoholin käyttö johtui varmaan hänen ujoudestaan. Jopa hautajaisisa hän oli rohkaisuryypyn siivittämänä. Siinä vain käy niin, että ajautuu alkoholismiin ja nainen ajautuu siihen paljon nopeammin kuin mies.
En suosittele alkoholia, jos oot ujo, koska tuut sit varmaa muuttumaan aika radikaalisti itsestäs, ku pirullista ilolientä juot, no aluks saattaaki helpottaa, mut pidemmän päälle morkkikset ja kaikki kadottelut, kolhut ja muut tulee kaupan päälle vähintää..
Jotenkin tässä kun jo neljäkymmentä kohta täyttää.
Naisien kanssa kun en selvinpäin saa jutun aihetta niin olen tarttunut pulloon.
Hieman harmittaa kun joutuu turvautumaan tuohon, tuppaa jo yksinäisyyteenkin otettua.
Olisikohan mitään lääkettä tai jotain terveellisempää joka poistaisi estoja kuin alkoholi.
Vaikka mitä sitä terveyttä vaalii jos yksin saa olla koko v***n elämän.
Kyllä alkoholi pelastaa ;)