Peilautuuko nainen mieheen.....

Yksi ja hyvä mies on elämäni mies.
On ollut nuoruudesta asti, eikä ole tullut mieleenkään vaihdatella.
Hän on mies, joka toisi vaikka kuun käsiini taivaalta, on sen käsitteellisellä asteella monesti jo tuonutkin, jopa auringon.

Mies en ole koskaan edes kuvitellut olevani, naiseuteni on minulle riittänyt.

Muita miehiä ei ole tullut mieleenkään kokeilla, kun on ollut oma ja erinomainen.
Vaihtelunhaluisia/tarpeellisia hieman säälin.
Ikuna en olisi uskonut, että kohtalo on minulle niin antelias, että saan parhaan.
Kiitos, rakas, että sinut sain!

Sain sen parhaan, minulle sopivan ja muuta en kaivannut.

Nyt olen ollut leski jo pitkän ajan, yrittänyt tutustua ja löytää vielä sellainen mies jonka rinnalla tuntisin olevani nainen.
Eipä ole osunut kohdalleni.
Mihinkään puolinaiseen en sorru, en osaa kuvitella että sellaisen miesten miehen, jollainen hän oli, jälkeen kulkisin jonkun lökäpöksyn, peukalo keskellä kämmentä olevan nyhjäkkeen käsipuolessa. Ei tule kuuloonkaan.

Ellei kohtalo johda askeliani samalle polulle oikean miehen kanssa, olen yksin.
Saahan sitä halata ihmisiä ilman, että aina olis vieressä se joku, vaikka viikon kerrallaan.

hulluja vastauksia nuo on ainakin. Voiko niihin vastata tai koko ketjuun enää, nainen tai mies. pysykööt minusta kaukana fos on niin itsiöän täynnä olevat.

Satuimpa remseeseen porukkaan,jossa veisteltiin kaikenmoista juttua.
Aivan nuoduuden innolla -joku houru tilanne oli tytöillä tai paremminkin mummoilla. Eräs oli toteuttanut halunsa sanoihin-Miestä käytetään tarvittaessa,
kuin lääkkeitä,hän oli yksin eläjä viimeisenpäälle fiksu.. Jotkut suu-auki jäimme.

Oli sellainen kirja muistaakseni Puolalainen kirjailija kirjoittanut "Peiliin piirretty nainen" Harmittaa kun en saanut siitä kirjasta otetta ja lukemaatta jäi. Nyt olisi niin mukava tehdä siteerauksia siitä kirjasta ja kuka sen naisen siihen peiliin piirsi?

hyvin tiedät että se oli Veijo Meri !

Tämä nainen peilautuu peiliin eikä mieheen. Se on mahotonta, sillä en ymmärrä mitä mieheen peilautuminen tarkoittaa.
Silmistä voisin jotain peilautumista todeta. Katseestahan SE alkaa ja alkoi.
Vastauksista sain jonkinmoisen käsityksen miten muut sen ymmärsivät. Minä en osannut otsikosta noita asioita löytää.
Peilautuminen vissiin ei ole kuitenkaan leimautumista, kuten kananpojilla emoonsa.
Kummallinen vetovoima kuitenkin näillä erimerkkisillä luontokappaleilla on, nuorella iällä valtava voima, vanhemmiten harkinta ja järki tulevat mukaan useimmille. Kyseessä selvä luonnonlaki.

Älä ny hyvä ihminen Veijo Meren kirjaa puolalaiseen sotke.

Veijo Meren "Peilliin piirretty nainen" sain hääpäivälahjaksi mieheltäni 1970-luvulla. Pidin tosi paljon.

Joo, kummallisia pohjavirtauksia palstalla. Mutta mennäkseni aloituksen aiheeseen, en tunne sanontaa peilautua mieheen,

Toki olen ollut kiinnostunut miten mies minut kokee, mutta tärkeintä itselleni on ollut miten itse koen!

Minulle on merkinnyt äly ja sydän eniten, määrätty herkkyyskin on saanut vastakaikua, kaikkia kolmea aviomiestäni olen rakastanut, vain yhdestä aviomiehestä täytyi luopua eroamalla sovussa. Ystävyys toki säilyi.

Ammatti sinänsä ei ole merkinnyt suuria, ihminen itse miten kypsä oli henkisesti oli tärkeintä.

Onko ihminen,siis nainen jotenkin alaarvoinen,jos on eronnut.
Minä olen eronnut,enkä ymmärrä pitäiskö minun tuntea alempiarvoisuutta.
Minä en ollut syypää eroon.Exäni huiteli maailmalla ja siitti siellä jälkikasvua,meitä oli tiineenä pari muijaa yhtäaikaa ja kiitti minulle riitti

tuli hassuja ajatuksia ed mainitusta huomenlahjasta,,,,että kirja?

En ole alun väitettä koskaan kuullutkaan, enkä ole koskaan itseäni miehenä ajatellut.
Peilauksen tässä yhteydessä ymmärsin samankaltaisuutena.
Meille sanottiin jo kihlausaikana, että muistutamme ulkoisesti toisiamme. Tiedä häntä.
Olemme aina olleet kuin vakka ja kansi, täydentäneet toisiamme.
Kumpikaan ei ole alistetty eikä alisteinen, kummallakin on ovat avunsa.
Mielipiteet tietyistä asioista vieläkin täysin erilaisia, muttei se ole menoa haitannut

Testosteroiinin tuotanto tekee meistä naisista kaljuja parta kasvaa väärään päähän ja kiukkusia olemme kuin ampiaiset.
Noi hormoonit ovat todella vartteenotettava iäntuoma haitta.
Elimistöstämme poistuu naishormooni ja saamme tilalle mieshormoonin.

En ole tuota kokenut. Hiljattain luin rakastanisesta, että se tuottaa seretoniiniä elimistöön ja sen jälkeen dopamiinituotanto lisääntyy.

Mielenkiintoista oli, että peliriippuvaisilla tuo sama, niin seretiinin kuin dopamiininkin lisääntyminen antaa saman tunteen !!!
Siitäkö peliriippuvaisuus aiheutuukin ?
Kumppanin puutteesta eläkeläiset hakevat samanlaisia tuntemuksia pelikoneiden mekaanisessa maailmassa! Voi meitä ihmispoloisia.

tosiaankin, anteeksi sekoiluni aiheesta. Veijo Meren kirja on oikein sillä nimellä ja se puolalainen kirjailija oli laittanut nimen teokseensa vähän sinnepäin, mutta kyllä siinä nimessä nainen oli enkä ole varma siitä peilistä oliko siinä se nainen, mutta jos se oli vaikka "Nainen ryhmäkuvassa", just, niin se varmaan oli, Heinrich Böll. Saksa .

Aihe on, peilaatuuko nainen mieheen....,ilmeisesti aloittaja tarkoittaa avioitumisen jälkeen.

Aikoinaan olin itse valitsemassa sitä parhainta miestä matkan varrelle, mitäpä sitä nyt enää valittelemaan kun itse olin toisena osapuolena ja hän muutti hiippakuntaa liki 30 aviovuoden jälkeen. Hyviä ja huonoja päiviä oli nekin elettiin lävitse, nyt sanoisin hyviä päiviä oli paljon enempi rakkautta riitti.

Ympäristössä on paljon samalla tavalla ajattelevia parisuhteita, jopa habitus on samanoloinen. Kuitenkin jokainen ajattelee omilla aivoillaan, tuntemukset sen mukaisia huomioidaan toisen osapuolen mielipiteet.Enää ei päde, kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, kumpikin osapuoli tiedostaa oman reviirinsä.

Tänä päivänä peilaan valitettavan paljon ystäviäni entiseen kumppaniin monessa asiassa. Tiedän se on väärin, asia on niin vahvasti tunnepohjainen etten voi itselleni mitään. Kenenkään parisuhdetta on voi arvioida koska siihen vaikuttaa niin monet tekijät, eniten luonne ja perimä.

Menneeseen en haikaile, silmät avoimina katson tulevaisuuteen, vaikka se ei niin paljon onnea enää uskottelekaan, tältä näyttää kun nyt peiliin katson.

Eikös peilaus tarkoita myös sitä, että peilataan tunteita , kuin toisesta ihmisestä heijastuen. Lapsi koettelee rajojaan, katsoo tarkkaan vanhempiensa ilmeitä ja reaktioita vaikkapa kiukutellessaan. Näinhän opitaan yleensäkin elämään sovussa toistemme kanssa, tarkkailemaan, mitä tunteita herätämme. Normaali ihminen ei tieten tahtoen pyri aiheuttamaan mielipahaa, aiheutuu sitä ihmisille tahtomattakin.

Ymmärrän kuitenkin, mitä Susmorsian tässä pailautumisella tarkoittaa. Olen kuullut sellaisenkin väittämän, että mies rakastuu äitinsä oloiseen naiseen, nainen isänsä tyyppiseen. Mikä onni, että me länsimaiset naiset olemme saaneet valita aviomiehen...ja silloinhan paras tulee valituksi. Uskon, että se on paljolti intuition varassa, kehen rakastuu ja kenen kanssa haluaa viettää elämänsä. Isällisyys on hieno piirre miehessä, mutta en minäkään isän korviketta tarvinnut enkä halunnut. Luottamus taisi olla se tärkein kriteeri, tunsin että hänen kanssaan olisin rakastettu ja turvassa ja samaa olin valmis itsekin antamaan. Ikäerolla ei sinänsä liene kovin suurta merkitystä, mutta uskoisin saman sukupolven parhaiten ymmärtävän toisiaan. Me olemme samaikäiset, perhetaustoissa on paljon yhtäläisyyttä, vaikka ei kai sekään niin merkittävää ole. En voi sanoa olevani vakka enkä kansikaan, ei sovi paita plus peppu -vertauskaan. Ollaan aika erilaiset luonteet, mutta ehkä se on juuri sitä toistemme täydentämistä. Viihdytään yhdessä ja pitkiä aikoja pienessäkin tilassa, kuten veneen kajuutassa alkeellisissa oloissa. Viihdytään myös erillään, on omia harrastuksia ja omia ystäviä. Parasta aikaansaannostamme on lapset ja heidän lapsensakin tuntuvat osittain omilta luomuksiltamme .

Niin, sen verran vaan vastaan, kun niin lämpimästi olette osallistuneet minun, usein niin höperehtijän, ajatuksiini. Olen, olen saanut paljon rakkautta minäkin osakseni ja paljon antanut. Ja paljon on vielä antamatta.

Luulenpa, että tämä on toistaiseksi viimeinen kirjoitukseni palstalla. He ymmärtävät miksi, ketkä ymmärtävät. Täällä on niin kauan ollut liian ahdistavaa, olen hyvin herkkä minäkin, vaikkei sitä tuntematon uskoisi. En minä jaksa enää, halua enää, jatkuvaa käsittämätöntä rienaa, ihan vihaa, tietyltä taholta. Joten parempi olla, jonkin aikaa ainakin, edes avaamatta konetta. Poistun, että tilaa haluava saa vaatimansa, mutta kehotan myös häntä ajattelemaan asioita tarkemmin
Hyvää kesän jatkoa !

itsesääliä kaiken päälle.

Mitäs tuo nyt oli

Ilkeämielisyys paistaa kauas sinustakin, jos et ivaasi ymmärrä!

Aina naiset muistakaa noin 10v nuorempi miehen oltava usein olen kuullut onnistuneen.
Miehet aikuistuu myöhemmin,kuin naiset..50V poikamies parhainta voitelua..

Maaseudulla asuu paljon vanhoja poikia ja siskoja keskenään,sieltä vaan etsiskelemään. Paikkakunnan ilmais jakelu lehteen ilmoitus,uskon tärppäävän
ja pääset vielä talon emännäksi.. Työ"aikanani näin omin silmin ikävöiviä
yksinäisiä,sinne vaan sukkuloimaan...

Onhan täälläkin, pitäkää silmänne ja korvanne auki.
Keskusteleva, huomaavainen, sanavalmis, vahva luonne, tuntee asiat,
ja OSAA MIINUSTAA!

miespuolinen robotti isolla peniksellä ja tekevillä käsillä sen Aira tarvitsee. lyö vielä viinapullolla päähän ko on totakii temppperamentttiii

Kerrankin sain lukea monen äveriäitä mietteitä,osa varmaan varteen otettavia.
Olemme jo iltavuorossa,joten uneksitaan ja haaveillaan. Mutta joukossa jos nuorenpia haavelijoita --neuvoni poikamiehestä ja nuoremmasta saa hyvän kullan..

Mihinkähän tämä hevat on kadonnut ja mitä kuuluu hänen nuorelle kullalleen, vieläkö onni kukoistaa ?