Pääsykokeet on ohi ja ne meni niin hyvin että opiskelupaikkaa voi olettaa irtoavan.
Olen ollut lukiossa aktiivinen oppilaskunnassa, ja aion jatkaa samalla yliopistossa ylioppilaskunnassa päämääränä päästä yliopiston hallituksen jäseneksi. Niissä tuntuu olevan kaksi opiskelijaa, joista toisella on taustaa poliitikona ja toisella juuri ylioppilaskunnassa. Onko teidän mielestänne tavoitteessa mitään järkeä?
Olen ollut lukiossa aktiivinen oppilaskunnassa, ja aion jatkaa samalla yliopistossa ylioppilaskunnassa päämääränä päästä yliopiston hallituksen jäseneksi. Niissä tuntuu olevan kaksi opiskelijaa, joista toisella on taustaa poliitikona ja toisella juuri ylioppilaskunnassa. Onko teidän mielestänne tavoitteessa mitään järkeä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ketään?
Ei kaikkien yliopistojen hallituksissa ole opiskelijajäseniä. Jos haluaa päästä tuollaiseen tavoitteeseen, niin kannattaa valita sellainen yliopisto, jossa opiskelijajäseniä on.
Tavoitteessa on järkeä, jos haluaa yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi, jolla ei välttämättä edes ole loppuun suoritettua yliopistollista loppututkintoa. Ammatilliselle uralle tuollaisesta on yleensä vain hallaa.
Ei ole ei ja pääsinkin paikkaan jonka hallituksessa on opiskelijajäseniä.
Aion opiskella itselleni tutkinnon ja ura politiikassa on yksi vaihtoehto.
Mutta kysymys kuuluu että mikä on seuraava askel? Ylioppilaskunnan luottamustehtäviä varmaan kun minulla ei ole luottamustehtäviä ennestään.
En halua olla kiitollinen nimim. "Mutta kuitenkin"in neuvoista mutta enemmän kaipaisin tietoa siitä mikä on seuraava askel ja onko ideani alunperin realistinen.
No, onhan se realistinen. Jos yliopiston hallitukseen valitaan porukkaa, sinä voit sinne päästä.
Mieti kuitenkin merkitystä. Yleensä vaatii sopivaa sukupuolta, tarpeeksi suurta edustajistoryhmää ja hyviä välejä muihin ryhmiin. Mielestäni suunnitelmassasi ei ole mitään järkeä. Miksi edes haluat sinne? Aivan, tittelin perässä. Yleensä ei kovin hyvä motiivi.
Mutta mitä pohjaa tuo vaatii? Aika vahvoilla on, jos on ollut yo-kunnan puheenjohtaja (=ei opiskella vuoteen) ja/tai SYL:n hallituksessa (=ei opiskella vuoteen). Näihin yleensä vaaditaan vuosi ylioppilaskunnan hallituksessa (=ei juurikaan opiskella vuoteen), ja sinne taas ainejärjestö/vast. hallitustoimintaa, joka todennäköisesti hidastaa opintoja (joku arvio oli että noin neljäsosa opinnoista jää puuttumaan vuodessa). Edustajistossa olisi hyvä istua, ja jos oma ainejärjestö on liian pieni, täytyy luoda uraa politiikassa että saa kontakteja ja ylipäätään voi päästä edustajistoon.
Selvitä siis opintojesi alussa onko ainejärjestölläsi edustajistoryhmää. Jos ei, selvitä voitko liittyä osakuntaan tai vast. Jos et, lähde politiikkaan. Tarvitset nimeä, jotta voit päästä edustajastoon. Onnistuu kavereilla tai substanssilla. Ensimmäisenä vuonna siis ainejärjestön hallitukseen jollekin ei-bilesektorille, kopo-osaaminen on relevanteinta (ja vaikeinta). Samalla myös politiikkaan esim. paikalliseen puolueen opiskelijajärjestöön tai jos liityt nuorten versioon, niin piirihallitustasolle pitää päästä. Ainejärjestön tai vast. puheenjohtajuus seuraavana vuonna, ja sitten ylioppilaskunnan halitukseen (koulutuspolitiikka, sopo menee pitkin hampain, muut eivät). Tästä haet joko hallituksen puheenjohtajaksi tai SYLin hallitukseen, ja sitten viidentenä vuonna (olet sitä ennen ehtinyt opiskella noin kahden, ehkä kolmen vuoden edestä) voit tulla valituksi yliopiston hallitukseen.
Itse olen käynyt nuo läpi yo-kunnan hallitusten puheenjohtajuutta (jolin vpj), SYLiä ja yliopiston hallitusta lukuunottamatta. Sen lisäksi kuusi muuta merkittävää luottamustointa (sis. mm. valtakunnallisen puheenjohtajuuden ja vuoden töissä edunvalvonnassa). Aikaa vienyt tämän viiden vuoden aikana varmaan noin 3000h (ei sis. tuota vuotta töissä), joten sori vaan jos vaikutan vähän kyyniseltä kun joku pissis ilmoittaa tittelinkipeydessään haluavansa yliopiston hallitukseen. Josko vaikka selvittäisit itsellesi mitä siellä edes tehdään? Sellaisille paikoille opiskelijat ansaitsevat parhaat edustajat. Koetko ihan oikeasti olevasi moinen?
Perhana, unohtui!
Ylioppilaskunnalla on jaostoja, valiokuntia ym. Niissä pitää tietty olla aktiivinen myös, että pääsee sinne ylioppilaskunnan hallitukseen.
Kiitos vastauksesta.
Minulla tosiaan on mielessä opiskella relevantti tutkinto ja lähteä täyspäiväisesti politiikkaan. En ole vielä ollut eduskuntavaaleissa, mutta nyt vuonna 2015 se on ensimmäisen kerran ajankohtaista minun kohdalla. Kyse ei ole tittelikipeydestä vaan haluan luoda pohjaa tulevalle uralle.
Ihan ensimmäiseksi kannattaa selvittää, pitävätkö ylioppilaskunnan edustajistossa valtaa ainejärjestöjen vai poliittisten puolueiden edustajistoryhmät. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa puoluepoliittisten ryhmien osuus on hyvin pieni ja puoluepoliittinen tausta tai esim. eduskuntavaaliehdokkuus voi olla merkittävä haitta ylioppilaskuntauralla edistymisessä.
Okei, no eka varmasti kannattaisi tietää, että edellinen vastaaja puhui edustajistosta, ei eduskunnasta. Know your stuff. Edustajisto on siis vaaleilla valittava ylioppilaskunnan "eduskunta". Pienissä yo-kunnissa muutamalla kymmenelläkin äänellä voi päästä sisään, jos hyvin käy. Nimim. kokemusta on
Voin sanoa, että yliopiston hallituksen paikka ei oikeastaan ole opiskelijamaailmassa näkyvä ja vain aktiviset toimijat jaksavat arvostaa sitä. Itse olen ollut varajäsenenä aikaisemmin ja olin vain varanimenä. Loppujen lopuksi sitten poliittisissa vaaleissa (kuntavaalit, eduskuntavaalit ja eurovaalit) menestystä ei voi sanoa varmaksi. Samoilla arvoilla voi toinen saada tuhansittain ääniä, kun toinen saa vain kymmeniä.