Pakko purkautua

Moi. Olen ollut peliriippuvainen n. 14vuotta.(24v nykyään)vanhemmat eronneet,olen muuttanut 3 kertaa edes takasin vanhempien väliltä. Kun aloitin pelaamisen, niin lähinnä tuli pelattua rahapelikoneita kioskeilla.Sain pitää lapsilisät joten massia oli sen ikäiseksi aika paljon. Sillon oli vielä markat n.700mrk sain kk rahaa, se oli iso raha.Täysi-ikäisenä tuli sitten pikavipit ja pelaaminen siirtyi nettiin. Opiskelin, rahaa ei ollut paljoa mutta pelasin nekin vähät mitä oli jotta saisi lisää rahaa. Lopetin opiskelut. Elämä tuntui kurjalta. Olin muuttanut 15 kesäisenä yksin(opiskelun vuoksi), vanhemmat eronneet ja asuivat eri paikkakunnilla. Iso sisko oli ainoa läheinen kavereiden lisäksi samalla paikkakunnalla. opiskeluiden lopetettua, muutin samalle paikkakunnalle äidin luo. yritin ottaa askelta työelämään 18 vuoden iässä. lähinnä työkkärin työharjottelu kurssien kautta. olin 6kk duunissa. sain pvrahaa 350e/kk ei muutaku pokeriin yms peleihin jotta sais lisää rahaa.duunista ei saanu jatkoa joten muutin toiselle paikkakunnalle.Menin armeijaan, pelaaminen jatkui myös sinä aikana (1v) huom.olin siis 15v asti TTT:lla (toimeentulotuella).Olin hommannut aikoinaan jonkun visa credit depit kortin, tajusin että sitähän voi vinguttaa miinukselle.No, ne eivät sentään mennyt peleihin, ostin ruokaa, vaatteita yms tärkeetä hieman yli 1000€:lla kun ei varusmiehellä paljoa ylimäärästä ollut.Ei muuta kun perintään sekin.millä sitä maksamaan sitä pois kun edellisetkin siellä painaa.Intti aikana pelasin jopa sotilasavustukset,vuokrat. sain isoäidiltä rahat vuokrarästeihin, lopulta tuli häätö maksamattomien vuokrien takia. Punkkasin siskolla..armeija oli ohi.löysin tyttöystävän, sain työpaikan.Muutin taas uudelle paikkakunnalle.Hyvä työpaikka "uusi"elämä yms.Peliriippuvuus jatkui, koko ajan tavotteena iso summa rahaa jotta sais maksettua velkoja(tähän mennessä n.16-18.000€) pois ja elämään järjestystä. UOmiehen kanssa sovittiin että 3000e/ 1V. ulosottoon, sillä saan sopivasti leikattua velkoja. Peliriippuvuus hallitsee elämääni vahvasti. Palkka tulee, laskut maksetaan ja loput pelataan. joskus voittanut jotain mutta takas menee, mikään summa ei tunnu riittävän koska tiedän että enemmän sinne on mennyt. ei se 100 kotiutus tuo lohtua kun tietää että viime kuussa meni se 700-1100e. Ehkä se lottovoitto sais tajuamaan että nyt ei tarvitse pelata. nyt voit ostaa kaiken haluamasi ja maksaa velkansa ja vaikka naapurin velat. Välillä pelasin vuokraosuuteni ja onnistuin salaamaan sen aina jollain konstilla. Nyt tänä vuonna 2013 päätin että alotan puhtaalta pöydältä. kerron avovaimolle ongelmastani (kenellekkään en ole kertonut) ja lopetan pelaamisen, alan säästämään ja maksan velkani. No en pystynyt alkuunkaan kertomaan avovaimolle. Olen joskus ottanut pikavippejä hänen nimellään,hänen tililleen, toki maksanut ennen eräpäivää pois jotta avovaimo ei saisi tietää. olen käyttänyt hänen verkkopankkitunnuksia ja tehnyt vippisiirtoja omalle tilille. nämä rahat eivät ole menneet peleihin vaan ruokaan yms laskuhin. palkka on se mikä meni peleihin. sitten seuraava palkka meni vippeihin(2-3max.). avovaimo sai tietää, ja sanoin että tarvitsen niitä ja ne on maksettu pois. Hän siis tietää että olen velkaantunut mutta ei tiedä peliriippuvuudestani.Hän tietää vain että pelaan "silloin tällöin" ei kuitenkaan tuota suurta huomiota hänen silmissään. En osaa kertoa sitä, pelkään että kaikki räjähtää käsiin. Mietin ja kyr**innyn itsekseni. stressaan koko ajan. Tekisi mieli puhua mutta en osaa alottaa sitä. Kaikista pahin tuntuu olevan edessäni. Hänellä on luottokortti, olen käyttänyt sitä salaa. maksanut sinne takaisin kaiken minkä olen ottanut. Mutta nyt tuli seinä vastaan. Kortti on tällä hetkellä 1000€ pakkasen puolella, siitä tulee ilmoitus kirjeitse ensiviikolla. itse en ole kotona mutta avovaimoni on. Pelkään että hän saa tietää että se on niin paljon miinuksella ja että mihin ne rahat menivät.(peleihin tietenkin).Laskun pystyn kyllä maksamaan, ei siinä mutta en jaksa enää tätä toisen seläntakana salailua ja stressiä ja kaikkea pahaa oloa mitä tämä riippuvuus tuo tullessaan. Toisaalta olen helpottunut että hän saisi tietää mutta mitä siitä sitten seuraa? aiemmin olen jättäny mainitsematta mutta meillä on 1 lapsi ja toinen tulossa, alle kk päästä.En tahdo että perheeni kärsii minun tekemistä virheistä, haluan että heillä on turvallinen olo, myös taloudellisesti.Haluan eroon tästä riippuvuudesta. pysyvästi! Olen elänyt yli puolet elämästäni pelkässä pilvilinnassa kuvitellen että joku päivä minusta tulee rikas ja voin ostaa perheelleni kodin ja kaiken tarpeellisen.Sen sijaan olen velkaantunut, salaileva, valehdellut etten jäisi kiinni, pettänyt luottamuksen. Se luo aikamoiset pas** fiilikset. Onko ketään kuka on kokenut samaa tai ketään kuka voisi kertoa mitä tehdä.Tämä riippuvuus on tehnyt musta pas**n ihmisen.Otan vastaan kritiikkiä mutta voisitteko ensin antaa ymmärrystä ja neuvoa. Vai voiko minua ymmärtää? Yksin on pers**stä miettiä näitä. Jatkuu
9847
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Tilanne katsaus: Velkaa perinnässä (vielä 5 vuoden jälkeen n.8000e)
UO:ssa n.2000€
ihmettelen myös miksi perinnässä olevat saatavat eivät ole siirtyneet vielä UO:hon koska hoidan velkani sitä kautta.

Viimeksi otin lainaa tai muuta velkaa omissa nimissä V. 2009 (vuokra rästit)

Äänestä

Moi!

Paljon näen itseäni tossa sun jutussas ja siks halusin vastata tohon viestiis.
Mielestäni kannattas olla rehellinen puolisolles sekä hakea apua peliriippuvuus ryhmistä. Itsellä on peliriippuvuus ja siksi en pysty laittamaan lanttiakaan mihinkään peliin. Tiedostan itse sen tosiasian että on parempi olla pelaamatta. On elämässä muutakin kun pelit. Ajattelin samallatavalla kuin sinä,että kyllä minä sen ison voiton vielä saan ja sillä maksan velkani ja sit lopetan. Lopulta olin niin syvällä pelaamiseni kanssa että ei ollut kuin yksi vaihtoehto kertoa pelaamisestani avopuolisolleni (perheeseeni kuuluu myös 2 lasta). Olin jo ennen viimeistäkertaa lopettanut 2 kertaa pelaamisen. Nyt olen ollut pelaamatta 1,5 vuotta ja en ole laittanut senttiäkään mihinkään peliin (lopettamista en ole katunut päivääkään). Viimeisellä kerralla sain apua kriisipäivystyksestä. Velkaneuvonta auttaa noiden velkojen kanssa tai yks vaihtoehto on pankkilaina jolla maksat kaikki velat kerralla pois. Tietysti ulosotto on siinämielessä hyvä,että ei ainaskaan itse sitä lainaa saa tai vippejä. Itselläni oli vapaaehtoinen luottotietojen menetys. Noi velat saat maksettua varmasti pois tärkeintä on kertoa toi pelaaminen ja lopettaa se kokonaan.

Äänestä
  • Kiitos vastauksesta.

    Koko ajan kerään rohkeutta siihen että kerron asiasta puolisolle. Mulla on tämä ja huominen päivä aikaa kertoa, muuten hän saa tietää sen muualta.
    Se häpeä on vaan niin suurta että en saa sanaa suustani ja olen allapäin :/
    Mitä peliriippuvuuteen , ja sen puhumiseen tulee, niin tämä ensimmäinen viesti helpotti jo hiukan. Ei tästä asiasta vaan yksinkertaisesti pysty puhumaan selkä suorana, hattu kourassa :( Tuntuu niin pahalta tuottaa tälläinen pettymys omalle puolisolle :/ Pelaaminen sinäänsä on jo "unohtunut" tai ainakaan se ei tunnu enää "tärkeältä" kun on käsittänyt sen miten vakava asia mun mielestäni tämä on.

    Hienoa että olet päässyt pois peliriippuvuudesta, voin kuvitella miltä tuntuu kun ei syysää kaikkia ja muidenkin rahoja peleihin. Kyllä minäkin vielä joku pv sanon että 1,5V pelaamatta. Mutta ensin täytyy selvittää tämä sotku minkä olen ajanmittaan saanut aikaseks. Olen niin kyllästyny tähän teatteriin mitä kotona pyöritän, kaikki valheet yms :/

    Äänestä

Yhtä asiaa en oikein tässä peliriippuvuudessa ymmärrä.

Esim. kun RAY ilmoittaa että palautusprosentti on 90%, niin miten ihmeessä peliriippuvaisen aivot voi tulkita tätä pelisääntöä niin että voittaminen on mahdollista?

Tämähän tarkoittaa sitä että 10€ sisään ja 9€ takaisin. Voittamisen mahdollisuutta ei ole.

Pitäisikö yhtenä hoitomuotona olla tilastomatematiikan alkeiskurssi?

Äänestä

Itselläni henkilökohtaisesti ei moneen vuoteen ole RAY:n pelit tai sivustot kiinnostanut. Itse pelailin muilla sivustoilla rulettia, muutaman vuoden pelasin pokeria, paf:n asiakkaana myös muutaman vuoden ja siellä näitä "Jackpot" automaatteja. Se että luvataan 90& palautus rahoilleen. Peliriippuvaisena näkisen sen niin että, " Okei, laitan 10e ja yritän tavottaa, tota suurinta mahd. voittoa, esim 200€, no, kone ei anna, se vituttaa ehkä hieman, kokeilen uudelleen jos ees antais sen 10e takas minkä sinne aiemmin tungin. No, V***u, hävisin senkin, pakko vielä kokeilla, ei se prkl voi viedä kaikkia mun rahoja, laitan 20 jos se vaikka vaikuttas et paljon sinne laittaa kerralla? Ja taas hävittii, kaikki." Tässä siis on juuri se "ison" voiton tavottele, puhun siis itsestäni koko ajan. tämä on se miten itse näen asian. Tiedän kyllä jos sivusto lupaa että vaikka 85 palautus%. ei mua se palautus% kiinnosta vaan se 50.000€ jackpot, kyllä mä sen voisin ottaa jos 30e pitäs vastineeks antaa. Tästä tavottelusta ja kaikesta pelaamisesta kun pääsis eroon kokonaan. Yritettävä elää sillä mitä tienaa, eikä elätellä toivoa että kyllä sä voitat...

Äänestä

Itselläni henkilökohtaisesti ei moneen vuoteen ole RAY:n pelit tai sivustot kiinnostanut. Itse pelailin muilla sivustoilla rulettia, muutaman vuoden pelasin pokeria, paf:n asiakkaana myös muutaman vuoden ja siellä näitä "Jackpot" automaatteja. Se että luvataan 90& palautus rahoilleen. Peliriippuvaisena näkisen sen niin että, " Okei, laitan 10e ja yritän tavottaa, tota suurinta mahd. voittoa, esim 200€, no, kone ei anna, se vituttaa ehkä hieman, kokeilen uudelleen jos ees antais sen 10e takas minkä sinne aiemmin tungin. No, V***u, hävisin senkin, pakko vielä kokeilla, ei se prkl voi viedä kaikkia mun rahoja, laitan 20 jos se vaikka vaikuttas et paljon sinne laittaa kerralla? Ja taas hävittii, kaikki." Tässä siis on juuri se "ison" voiton tavottele, puhun siis itsestäni koko ajan. tämä on se miten itse näen asian. Tiedän kyllä jos sivusto lupaa että vaikka 85 palautus%. ei mua se palautus% kiinnosta vaan se 50.000€ jackpot, kyllä mä sen voisin ottaa jos 30e pitäs vastineeks antaa. Tästä tavottelusta ja kaikesta pelaamisesta kun pääsis eroon kokonaan. Yritettävä elää sillä mitä tienaa, eikä elätellä toivoa että kyllä sä voitat...

Äänestä
  • Tuli vahingossa 2 kertaa tuo vastaus, pahoitteluni.

    Äänestä

  • Kaduttaa ja hävettää kirjoitti:

    Tuli vahingossa 2 kertaa tuo vastaus, pahoitteluni.

    Sama juttu mullakin,kaduttaa ja hävettää. Puoliso sai tietää n. 2 viikkoa sitten, että pelaan ja olen pelannut viimeiset 2vuotta isoilla panoksilla. Ei ole enää haluttanut pelata, kun mietin mitä olen läheisilleni aiheuttanut. Ja jo paljon ennenkin pelaamisesta oli hauskuus poissa, tuntui vain, että on pakko voittaa hävityt takaisn. Nyt yritän selvitellä päätä ja asioita.
    Mutta tämä katumus on aivan kauheaa, siitä tuntuu ettei selviä, vaikka puoliso on hyvin ymmärtäväinen.

    Olisi mukava tietää, miten muut pelaajat selviävät kaikesta mitä tämä tuo tullessaan?

    Äänestä

  • Katuuko muut kirjoitti:

    Sama juttu mullakin,kaduttaa ja hävettää. Puoliso sai tietää n. 2 viikkoa sitten, että pelaan ja olen pelannut viimeiset 2vuotta isoilla panoksilla. Ei ole enää haluttanut pelata, kun mietin mitä olen läheisilleni aiheuttanut. Ja jo paljon ennenkin pelaamisesta oli hauskuus poissa, tuntui vain, että on pakko voittaa hävityt takaisn. Nyt yritän selvitellä päätä ja asioita.
    Mutta tämä katumus on aivan kauheaa, siitä tuntuu ettei selviä, vaikka puoliso on hyvin ymmärtäväinen.

    Olisi mukava tietää, miten muut pelaajat selviävät kaikesta mitä tämä tuo tullessaan?

    Itse olen ollut luonteeltani peliriippuvainen jo 29 vuoden ajan. Riippuvuuden alussa ongelma oli enimmäkseen sosiaalinen, uhkapeleihin kului paljon aikaa ja kaikki vähäiset rahat joita silloin oli. Täysi-ikäiseksi tultuani rahavarat kasvoivat, niin myös uhkapelaamisen käyttämäni rahasummat. Omalla kohdalla ongelmapelaaminen on ollut luonteeltaan jaksottaista. Toisinaan on ollut pitkiä pelaamisen kausia, mutta myös pelaamattomia välivuosia. Pelaamattomuuden kaudet ovat liittyneet erilaisiin elämäntilanteisiin, joissa pelaamista ei olisi siedetty sosiaalisesti ollenkaan.

    Aloitin pajatsolla, siirryin hedelmäpeleihin ja ravintolaruletteihin ja RAY:n pelaamoihin. 2000-luvun alusta lähtien pelasin lähes yksinomaa nettikasinoissa. En osaa arvioida paljonko olen elämäni aikana tuhlannut uhkapeleihin, mutta suuruusluokka lienee jonkin verran alle 20.000 e. Ei kuullosta kovin paljolta nyt, mutta markka-aikana tonneja hupeni toisinaan aika vilkkaasti. Elämää taakse päin katsoessa pelaamisen suurin ongelma on omalla kohdalla ollut sosiaaliset ongelmat, joita uhkapelaaminen on aiheuttanut. Jälkikäteen pelaaminen lähinnä hävettää. Menetettyjä rahoja en juuri sure. Jos rahat eivät olisi menneet aikanaan peleihin, ne olisivat kuluneet jotenkin muuten. Uhkapeleihin hävittyjä rahoja ei olisi jemmassa tänä päivänä.

    Vuoden vaihteessa lopetin pelamiset kokonaan ja uskon että pysyn päätöksessäni. Olen suh koht päättäväinen luonne. Peliriippuvuuteni on tavallaan laimentunut ikääntymisen myötä koko pelihistoriani ajan. Osatekijänä ehkä se kun vanhempana työstä on alkanut saada enemmän palkkaa ja palkalla voi toteuttaa haaveitaan. Tonnin tai kahden uhkapelivoitto ei enää ole taivas, kun saman voi saada ansiotyössä ylimääräistä venymällä ja ilman häviön riskiä. Ongelmapelaamisesta voi päästä irti. Itselläni on jonkinlainen kyky sulkea mielestä pois käyttäytymismalleja. Aikanaan lopetin tupakoinnin samalla tavalla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kaduttaa ja hävettää kirjoitti:

Moi. Olen ollut peliriippuvainen n. 14vuotta.(24v nykyään)vanhemmat eronneet,olen muuttanut 3 kertaa edes takasin vanhempien väliltä. Kun aloitin pelaamisen, niin lähinnä tuli pelattua rahapelikoneita kioskeilla.Sain pitää lapsilisät joten massia oli sen ikäiseksi aika paljon. Sillon oli vielä markat n.700mrk sain kk rahaa, se oli iso raha.Täysi-ikäisenä tuli sitten pikavipit ja pelaaminen siirtyi nettiin. Opiskelin, rahaa ei ollut paljoa mutta pelasin nekin vähät mitä oli jotta saisi lisää rahaa. Lopetin opiskelut. Elämä tuntui kurjalta. Olin muuttanut 15 kesäisenä yksin(opiskelun vuoksi), vanhemmat eronneet ja asuivat eri paikkakunnilla. Iso sisko oli ainoa läheinen kavereiden lisäksi samalla paikkakunnalla. opiskeluiden lopetettua, muutin samalle paikkakunnalle äidin luo. yritin ottaa askelta työelämään 18 vuoden iässä. lähinnä työkkärin työharjottelu kurssien kautta. olin 6kk duunissa. sain pvrahaa 350e/kk ei muutaku pokeriin yms peleihin jotta sais lisää rahaa.duunista ei saanu jatkoa joten muutin toiselle paikkakunnalle.Menin armeijaan, pelaaminen jatkui myös sinä aikana (1v) huom.olin siis 15v asti TTT:lla (toimeentulotuella).Olin hommannut aikoinaan jonkun visa credit depit kortin, tajusin että sitähän voi vinguttaa miinukselle.No, ne eivät sentään mennyt peleihin, ostin ruokaa, vaatteita yms tärkeetä hieman yli 1000€:lla kun ei varusmiehellä paljoa ylimäärästä ollut.Ei muuta kun perintään sekin.millä sitä maksamaan sitä pois kun edellisetkin siellä painaa.Intti aikana pelasin jopa sotilasavustukset,vuokrat. sain isoäidiltä rahat vuokrarästeihin, lopulta tuli häätö maksamattomien vuokrien takia. Punkkasin siskolla..armeija oli ohi.löysin tyttöystävän, sain työpaikan.Muutin taas uudelle paikkakunnalle.Hyvä työpaikka "uusi"elämä yms.Peliriippuvuus jatkui, koko ajan tavotteena iso summa rahaa jotta sais maksettua velkoja(tähän mennessä n.16-18.000€) pois ja elämään järjestystä. UOmiehen kanssa sovittiin että 3000e/ 1V. ulosottoon, sillä saan sopivasti leikattua velkoja. Peliriippuvuus hallitsee elämääni vahvasti. Palkka tulee, laskut maksetaan ja loput pelataan. joskus voittanut jotain mutta takas menee, mikään summa ei tunnu riittävän koska tiedän että enemmän sinne on mennyt. ei se 100 kotiutus tuo lohtua kun tietää että viime kuussa meni se 700-1100e. Ehkä se lottovoitto sais tajuamaan että nyt ei tarvitse pelata. nyt voit ostaa kaiken haluamasi ja maksaa velkansa ja vaikka naapurin velat. Välillä pelasin vuokraosuuteni ja onnistuin salaamaan sen aina jollain konstilla. Nyt tänä vuonna 2013 päätin että alotan puhtaalta pöydältä. kerron avovaimolle ongelmastani (kenellekkään en ole kertonut) ja lopetan pelaamisen, alan säästämään ja maksan velkani. No en pystynyt alkuunkaan kertomaan avovaimolle. Olen joskus ottanut pikavippejä hänen nimellään,hänen tililleen, toki maksanut ennen eräpäivää pois jotta avovaimo ei saisi tietää. olen käyttänyt hänen verkkopankkitunnuksia ja tehnyt vippisiirtoja omalle tilille. nämä rahat eivät ole menneet peleihin vaan ruokaan yms laskuhin. palkka on se mikä meni peleihin. sitten seuraava palkka meni vippeihin(2-3max.). avovaimo sai tietää, ja sanoin että tarvitsen niitä ja ne on maksettu pois. Hän siis tietää että olen velkaantunut mutta ei tiedä peliriippuvuudestani.Hän tietää vain että pelaan "silloin tällöin" ei kuitenkaan tuota suurta huomiota hänen silmissään. En osaa kertoa sitä, pelkään että kaikki räjähtää käsiin. Mietin ja kyr**innyn itsekseni. stressaan koko ajan. Tekisi mieli puhua mutta en osaa alottaa sitä. Kaikista pahin tuntuu olevan edessäni. Hänellä on luottokortti, olen käyttänyt sitä salaa. maksanut sinne takaisin kaiken minkä olen ottanut. Mutta nyt tuli seinä vastaan. Kortti on tällä hetkellä 1000€ pakkasen puolella, siitä tulee ilmoitus kirjeitse ensiviikolla. itse en ole kotona mutta avovaimoni on. Pelkään että hän saa tietää että se on niin paljon miinuksella ja että mihin ne rahat menivät.(peleihin tietenkin).Laskun pystyn kyllä maksamaan, ei siinä mutta en jaksa enää tätä toisen seläntakana salailua ja stressiä ja kaikkea pahaa oloa mitä tämä riippuvuus tuo tullessaan. Toisaalta olen helpottunut että hän saisi tietää mutta mitä siitä sitten seuraa? aiemmin olen jättäny mainitsematta mutta meillä on 1 lapsi ja toinen tulossa, alle kk päästä.En tahdo että perheeni kärsii minun tekemistä virheistä, haluan että heillä on turvallinen olo, myös taloudellisesti.Haluan eroon tästä riippuvuudesta. pysyvästi! Olen elänyt yli puolet elämästäni pelkässä pilvilinnassa kuvitellen että joku päivä minusta tulee rikas ja voin ostaa perheelleni kodin ja kaiken tarpeellisen.Sen sijaan olen velkaantunut, salaileva, valehdellut etten jäisi kiinni, pettänyt luottamuksen. Se luo aikamoiset pas** fiilikset. Onko ketään kuka on kokenut samaa tai ketään kuka voisi kertoa mitä tehdä.Tämä riippuvuus on tehnyt musta pas**n ihmisen.Otan vastaan kritiikkiä mutta voisitteko ensin antaa ymmärrystä ja neuvoa. Vai voiko minua ymmärtää? Yksin on pers**stä miettiä näitä. Jatkuu

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu