Velkakuplan päättyessä hyperinflaatioon katoavat kaikki säästöt
tuhkana ilmaan.
Hyvällä sijainnilla oleva asunto tai -osake on paras vanhuuden turva...
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Se vain piti ostaa 30 vuotta sitten. Velkakuplan päättyessä päättyy myös nykyisten kuplahintojen makselu ja hinnat romahtavat 80%.
älä_osta
tuhkana ilmaan.
Hyvällä sijainnilla oleva asunto tai -osake on paras vanhuuden turva...
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Se vain piti ostaa 30 vuotta sitten. Velkakuplan päättyessä päättyy myös nykyisten kuplahintojen makselu ja hinnat romahtavat 80%.
älä_osta
Vastaukset 15
Vanhimmat
On asunto-osake aina parempi kuin säästöt tuhkana ilmaan. Siinä voi asua tai vuokrata. Velka lyhenee tälläkin hetkellä.
new yorkia, tai jotain muuta oikeaa kaupunki, jonka maalla on aitoa teollisuutta ja kilpailukykyä. Suomessa moisia paikkoja ei todellakaan enää ole.
No ainahan ne säästöt voi vaihtaa toiseen valuuttaan. Dollariahan siinä perinteisesti apuun huudetaan.
Tuo sinun ajatusmalli ei oikein päde. Eli jos nyt joku on ostanut uuden asunnon ja ottanut sitä varten julmetun suuren ikilainan. Tulee hyperinflaatio. Euron arvo romahtaa. Yhdellä kreikan liiralla saa miljoona euroa. Ta-daa, velka on kuitattu ja on oma OK hyvällä paikalla ja siinä weberin nelipoltin grilli.
Vuokralurkin vuokra sen sijaan nousee joka kuukausi miljardilla eurolla. Julma sauva on silloin ainoa valuutta joka saattaa kelvata.
Tämä on näitä muulin märkiä päiväunia! Mitään inflaatiota ei tule. Monessa kotitaloudessa on tilanne että rahat on loppu. Se näkyy ihan kaupankäynnin hyytymisenä. Ei ole enää oikein kaupan alaa, mikä ei olisi sakannut. Työttömiä alkaa olla Suomessa ja varsinkin maailmanlaajuisesti ennätysmääriä. Nämä työttömät on kuitenkin pakko elättää vaikka valtion syömävelalla, muuten voi tulla aika levottomat ajat.
Hyperinflaatio on pelkkää spekulointia ja arpomista. En tosin kiellä etteikö niinkin voisi käydä, mutta se vaatisi maailmanlaajuisen defaultin, joka epätodennäköinen.
Tuhnuttelijan märkä päiväuni on puolestaan -80% hintaromahdus. Mitään sellaista ei ole tulossa. Hinnat jatkavat nousua jatkossakin.
30 vuotta sitten vuonna 1983 oli asuntojen hinnat aika kovia suhteessa senaikaisen rahan arvoon ja palkkoihinkin.
Näitä menneiden aikojen asuntojen hintoja ei voi ajatella niin, että muuntaa niitä mekaanisesti nykyrahaksi ottamatta huomioon inflaatiota ja palkkojen keitystä. Se on selvä että jos nämä keskeisen tärkeät asiat tässä jättää huomiotta, niin entisaikojen hinnat silloin kyllä tuntuvat todella edullisilta, mutta tämä antaa siis aivan falskin kuvan asiasta. Lisäksi uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseenkin on tullut vaatimuksia yli sen mitä ennen oli ja nekin vielä nostavat hintoja samoin kuin kiristynyt verotus.
Tuskin asuntojen sen paremmin kuin minkään kiinteämmän omaisuuden jolla ylipäätänsä jotain realiarvoa on numeraaliset hinnat ainakaan laskevat hyperinflaation oloissa. Mutta jos rahaa on jossain sukanvarressa jemmassa tai vaikka vaan pankissakin tilillä niin hyperinflaatio syö ne varat mitättömiksi. Ei auta edes se vaikka saisi tililleen toteutuvaa hyperinflaatiota vastaavaa korkoa(mitä tuskin kukaan niissä oloissakaan saa) sillä siitä korosta puris se 30% Lipposen lähdevero.
Jos hinnat romahtavat 80 %, yhden asunnon nykyhinnalla saa silloin viisi asuntoa. Mielestäsi hyperinflaatio tarkoittaa siis sitä, että samalla rahalla on enemmän ostovoimaa. Ehkäpä sinun olisi syytä tarkistaa vaikkapa Wikipediasta, mikä ero on inflaatiolla ja deflaatiolla.
Käsitteet ovat kyllä selvillä. Tässä lainaus Talouselämän artikkelista.
>>> Velkojen laiminlyönti voisi kuitenkin valuutta-alueen sisäisten tasapainottomuuksien takia johtaa euroalueen hajoamiseen ja siitä hyperinflaatioon, sanoo Åslund.
Julkisen talouden bdjettialijäämien kannalta deflaatio on kuitenkin katastrofi. Sellaisen kanssa ei kertakaikkiaan voitaisi elää.
Puhut siitä että asunovelalliset eurovaluutan kriisiintymisen vuoksi ensimmäisenä nyljetään. Mutta mitä katsot siitä olevan voitettavissa jos asuntovelalliset konkurssiin ajetaan, eihän näiltä konkurssiin ajetuilta ole ole aina mitäänkään enää nyljettävissä.
Puhut ensin hyperinflaatiosta ja heti perään suuresta rommelista. Et näköjään edes tiedä mitä nämä tarkoittavat. Saatika jos niitä samaan yhteyteen yrittää sovittaa.
BUBUBUBUHAHHHAHAHHAHAHAHAHAA
-Hyperinflaation matematiikka ruohonjuuritasolla on varsin yksinkertaista. Fisherin yhtälön mukaan PQ = MV, missä P on hintataso, M on rahavarannot, V on rahan kiertonopeus ja Q on reaalinen bruttokansantuote. Kun rahavarannot ja rahan kiertonopeus lisääntyvät rajusti ja reaalinen bruttokansantuote laskee, hyperinflaatio alkaa.
Se on ihan hyvä kaava. Tuo rahan kiertonopeus V on hankalammin määrieltävä asia, mutta kyllä siihen joku sopiva voidaan katsoa löydetyksi.
P = MV/Q
Ja jos tuon differentioit Q:n suhteen, niin saat dP/dQ = - MV/Q^2
Eli jos M jaV ajatellaan fixatuiksi niin P laskee Q:n kasvun neliössä. Mistä jo suoraankin näkee sen, että myös toisinpäin P kasvaa Q:n pienenemisen neliössä. Tai yhtä hyvin differentioi edelleen Q:n vaikka ajan t suhteen ja saa siitä Q:n pienetessä - merkin joka kertoimena kumoaa tuon yhden - merkin.
ja hyperdeflaatio tulee siitä kun ihmisillä ei ole rahaa, mutta hinnat vain nousee.
Ei romahda siinäkään kaavassa..
Ei ne asuntojen hinnat nouse, jos ihmisillä ei ole varaa niitä ostaa. Pikemminkin ne alkavat silloin lähteä laskuun. Ja ainakin asuntokaupan hiljeneminenen ja uudisrakentamisen pysähtyminen siitä seuraa mitkä asiat taasen vaikuttavat viiveellä myöhemmin hintoja nostavasti.
Edellisen kaavan mukaan silloin joko V tai M tai ne molemmat ovat lähteneet laskuun, ja todennäköisesti vielä myös Q on sekin samalla lähtenyt laskuun mikä taasen kumoaakin edellisten tekijöiden vaikutusta hintoihin.
Kun kaavassa P = MV/Q ajattelet että myös M ja V muuttuvat ajassa ja differentioit niiden suhteen niin dP/dV = V/Q ja etumerkki tulee sen mukaan mitä dV/dt eli jos V pienenee ajassa niin silloin tulee - merkki ja jos se kasvaa ajassa niin silloin merkki. Samoin dP/dM = V/Q missä tai - merkki tulee sen mukaan josko rahan määrä kasvaa tai pienenee.
M lähtee laskuun jos joku taho jemmaa rahaa jolloin myös V laskee, tai jos vain lainojen lyhennykset virtaavat pankkeihin eikä uusia lainoja myönnetä, eikä myöskään julkinen valta syydä uutta rahaa tai velkarahaa kehiin. Käytännössä tällaisessa tilanteesa budjettivajeet kasvavat, ja ne rahoitetaan setelipainoilla tai uutta velkarahaa ottamalla, ja tämä taas taltuttaa niin M:n kuin V:n pienenemistä mutta ei välttämättä tästä Q paljon piristy jos lainkaan.
-Teollisen yhteiskunnan romahdusta kuvaavat kirjoittajat eivät yleensä tee ehdottomia veikkauksia siitä, tuleeko romahdus olemaan nopea prosessi vai hidas, jopa vuosisatoja kestävä heikentyminen. Eräs malli on sarja toisiaan seuraavia romahduksia, joiden välissä kyetään tuottamaan jonkin verran kasvua. Mikäli yhteiskunnan olennaiset rakenteet onnistutaan säilyttämään, ei romahduksen tarvitse olla nopeampi kuin sinänsä hidas öljyntuotannon aleneminen. Toisaalta monet seikat saattavat nopeuttaa prosessia. Kyvyttömyys ylläpitää infrastruktuuria ja investoida uusiin kohteisiin rapauttaa nopeasti yhteiskunnan toimintakykyä. Sodat ja kilpailu resursseista voivat nopeuttaa resurssien tuhoutumista. Taloudellinen luottamuspula ja häiriöt maailmankaupassa saattavat pudottaa yhteisöt paikallisten resurssien varaan, jotka ovat huomattavasti niukemmat kuin globaalisti jaetut resurssit. Kyvyttömyys ymmärtää romahduksen syitä voi johtaa vääriin ratkaisuihin ja siten pahentaa tilannetta. Useat kirjoittajat toivovat siksi yleisen kiinnostuksen heräämistä aihepiiriä kohtaan, vaikka se ei romahdusta estäisikään.